Ero sivun ”Suomen energiantuotannon ilmastovaikutusten arviointi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(Lisätty luokka: 'Ilmastonmuutos') |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{arviointi|moderator=smxb}} | {{arviointi|moderator=smxb}} | ||
== | ==Kysymys== | ||
===CO<sub>2</sub> päästöt=== | Mitkä ovat Suomen energiantuotannon ilmastovaikutukset? | ||
==Vastaus== | |||
==Perustelut== | |||
===Osamalli (skenaariot 1-3)=== | |||
====CO<sub>2</sub> päästöt==== | |||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
Rivi 63: | Rivi 71: | ||
==Osamalli (skenaario 4)== | ===Osamalli (skenaario 4)=== | ||
Skenaariossa 4 tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä kokonaiselinkaarikustannuksen kautta. Tästä johtuen myös ydinvoiman tuotantoon liittyy päästöjä esim. uraanin louhinta, rakennus- ym. tekijöistä riippuen. Lähteenä on käytetty Pushker et al. (Environ. Sci. Technol. 2010 44, 4050-4062). | Skenaariossa 4 tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä kokonaiselinkaarikustannuksen kautta. Tästä johtuen myös ydinvoiman tuotantoon liittyy päästöjä esim. uraanin louhinta, rakennus- ym. tekijöistä riippuen. Lähteenä on käytetty Pushker et al. (Environ. Sci. Technol. 2010 44, 4050-4062). | ||
Rivi 95: | Rivi 103: | ||
|} | |} | ||
== Muuta == | === Muuta === | ||
* Kuinka paljon keskimääräinen henkilöauton käyttö tuottaa CO2-päästöjä vuodessa ja paljonko metsää tarvitaan tämän määrän sitomiseen? 20000 km/a (ajettu kilometrimäärä)* 200 g/km (CO2) = 4000 kg. Siten, X (tilavuus)*K (kerroin, jonka muunta runkotilavuuden koko puun biomassaksi) * B (kerroin, joka muuntaa biomassan hiileksi. Oletetaan että puolet on hiiltä) * 44/12 (hiilidioksidin ja hiilen molekyylipainojen suhde) = 4000 kg, missä K = 0.7051 10<sup>6</sup> g/m<sup>3</sup> (mäntypuulle ja kuuselle K = 0.8139), B = 0.5. Ratkaisemalla X saadaan X = 3 m<sup>3</sup>. Kainuun korkeudella metsän vuosikasvu on n. 3.5 m<sup>3</sup>/hehtaari. Eli hehtaarin kokoinen männikkö riittää. Etelä-Suomessa metsä kasvaa nopeammin, n. 6 m<sup>3</sup> hehtaaria kohden. (Kts. s. 64 Tiede 1/2009, www.tiede.fi). | * Kuinka paljon keskimääräinen henkilöauton käyttö tuottaa CO2-päästöjä vuodessa ja paljonko metsää tarvitaan tämän määrän sitomiseen? 20000 km/a (ajettu kilometrimäärä)* 200 g/km (CO2) = 4000 kg. Siten, X (tilavuus)*K (kerroin, jonka muunta runkotilavuuden koko puun biomassaksi) * B (kerroin, joka muuntaa biomassan hiileksi. Oletetaan että puolet on hiiltä) * 44/12 (hiilidioksidin ja hiilen molekyylipainojen suhde) = 4000 kg, missä K = 0.7051 10<sup>6</sup> g/m<sup>3</sup> (mäntypuulle ja kuuselle K = 0.8139), B = 0.5. Ratkaisemalla X saadaan X = 3 m<sup>3</sup>. Kainuun korkeudella metsän vuosikasvu on n. 3.5 m<sup>3</sup>/hehtaari. Eli hehtaarin kokoinen männikkö riittää. Etelä-Suomessa metsä kasvaa nopeammin, n. 6 m<sup>3</sup> hehtaaria kohden. (Kts. s. 64 Tiede 1/2009, www.tiede.fi). | ||
==Katso myös== | |||
==Viitteet== | ==Viitteet== | ||
Rivi 105: | Rivi 114: | ||
[[Luokka:Ilmansaasteet]] | [[Luokka:Ilmansaasteet]] | ||
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] | [[Luokka:Ilmastonmuutos]] | ||
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja== |
Nykyinen versio 8. elokuuta 2012 kello 07.57
[show] |
---|
Kysymys
Mitkä ovat Suomen energiantuotannon ilmastovaikutukset?
Vastaus
Perustelut
Osamalli (skenaariot 1-3)
CO2 päästöt
Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (TJa-1) | Korvaava energianlähde | Korvaava tuotanto (TJa-1) | Korvaavan tuotannon tehokkuus | Korvaavan tuotannon päästökerroin (MgTJ-1) | CO2 päästöt (Mga-1) |
---|---|---|---|---|---|---|
2 | 94608 | 0 | 0 | 0 | ||
1 | 47304 | puu | 47304 | 0,35[1] | 109,6 [2] | 1,5 * 107 |
turve | 0,35[1] | 105,9 [2] | 1,4 * 107 | |||
kivihiili | 0,42[1] | 98,3 [2] | 1,1 * 107 | |||
0 | 0 | puu | 94608 | 0,35[1] | 109,6 [2] | 3,0 * 107 |
turve | 0,35[1] | 105,9 [2] | 2,9 * 107 | |||
kivihiili | 0,42[1] | 98,3 [2] | 2,2 * 107 |
- Suomen kokonaiskasvihuonepäästöt olivat vuonna 2008 noin 70 miljoonaa tonnia. 3 miljardin watin (GW) sähköntuotanto puulla tai turpeella toteutettuna tuottaisi noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka olisi yli 40% lisäys nykyiseen.
- Suureet:
- Tuotanto on laskettu terajouleina vuodessa (GW = GJs-1 = 60 * 60 * 24 * 365 * 10-3 TJa-1)
- Päästökerroin = grammaa CO2 per megajoulea polttoprosessissa vapautuvaa energiaa (gMJ-1)
- Tehokkuus = hyödynnetty energia / polttoprosessissa vapautunut energia
- Päästöt ovat tonneina eli megagrammoina vuodessa (Mga-1)
Hinta
Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Korvaava energianlähde | CO2 päästöt (Mga-1) | Hinta per CO2 Mg(tonnia) päästökaupassa (€Mg-1) | Hinta yhteensä (M€) |
---|---|---|---|---|
2 | 0 | 15 | 0 | |
1 | puu | 1,5 * 107 | 0 | 0 |
turve | 1,4 * 107 | 15 | 210 | |
kivihiili | 1,1 * 107 | 15 | 165 | |
0 | puu | 3,0 * 107 | 0 | 0 |
turve | 2,9 * 107 | 15 | 435 | |
kivihiili | 2,2 * 107 | 15 | 330 |
- Hinnat ovat pyöristettyjä arvoja Euroopan päästökaupasta http://www.ecx.eu/
- Puun polton päästöjen hinta on 0, koska puu on määritelty uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi energianlähteeksi EU politiikassa (sen päästökerroin lasketaan päästökaupassa 0:ksi).
Kaavat
päästö = päästökerroin * tarvittu energiamäärää vuodessa / laitoksen tehokkuus
hinta yhteensä = päästöt * hinta per päästö
Osamalli (skenaario 4)
Skenaariossa 4 tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä kokonaiselinkaarikustannuksen kautta. Tästä johtuen myös ydinvoiman tuotantoon liittyy päästöjä esim. uraanin louhinta, rakennus- ym. tekijöistä riippuen. Lähteenä on käytetty Pushker et al. (Environ. Sci. Technol. 2010 44, 4050-4062). Huom! Laskut vielä kesken...
Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä | Korvaava energialähde | GHG-päästöt | ||
---|---|---|---|---|
2 | ||||
1 | puu | 1,5 * 107 | 0 | 0 |
turve | 1,4 * 107 | 15 | 210 | |
kivihiili | 1,1 * 107 | 15 | 165 | |
tuuli | 1,1 * 107 | 15 | 165 | |
aurinko | x * 107 | x1 | x2 | |
vesivoima | y * 107 | y1 | y2 | |
e2 | s3 | |||
0 | b1 | b4 |
Muuta
- Kuinka paljon keskimääräinen henkilöauton käyttö tuottaa CO2-päästöjä vuodessa ja paljonko metsää tarvitaan tämän määrän sitomiseen? 20000 km/a (ajettu kilometrimäärä)* 200 g/km (CO2) = 4000 kg. Siten, X (tilavuus)*K (kerroin, jonka muunta runkotilavuuden koko puun biomassaksi) * B (kerroin, joka muuntaa biomassan hiileksi. Oletetaan että puolet on hiiltä) * 44/12 (hiilidioksidin ja hiilen molekyylipainojen suhde) = 4000 kg, missä K = 0.7051 106 g/m3 (mäntypuulle ja kuuselle K = 0.8139), B = 0.5. Ratkaisemalla X saadaan X = 3 m3. Kainuun korkeudella metsän vuosikasvu on n. 3.5 m3/hehtaari. Eli hehtaarin kokoinen männikkö riittää. Etelä-Suomessa metsä kasvaa nopeammin, n. 6 m3 hehtaaria kohden. (Kts. s. 64 Tiede 1/2009, www.tiede.fi).