Ero sivun ”Oikeudenmukaisuus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(uusia taulukoita) |
|||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
* Tärkeintä on kulttuurisesti määräytyneiden '''arvojen''' tavoittelu ([[:fi:kommunitarismi|kommunitarismi]]). ([[:en:Michael Sandel|Michael Sandel]]) | * Tärkeintä on kulttuurisesti määräytyneiden '''arvojen''' tavoittelu ([[:fi:kommunitarismi|kommunitarismi]]). ([[:en:Michael Sandel|Michael Sandel]]) | ||
{{ | ===Moraalisuureet=== | ||
{| {{prettytable}} | |||
|+ '''Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina avoimessa arvioinnissa. | |||
! rowspan="2"| Ominaisuus | |||
! colspan="4"| Moraalifilosofinen suure | |||
|---- | |||
! Hyöty | |||
! Vapaus | |||
! Reiluus | |||
! Hyve | |||
|---- | |||
! Olennainen sisältö | |||
| Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit). Näiden arvot määräytyvät markkinoilla tai päätöksentekijän tulkintana yhteisön arvoista. | |||
| Ihmisellä on vapaus itse päättää ruumiistaan, uskomuksistaan ja omaisuudestaan eli hänellä on itsemääräämisoikeus. Kaikki loukkaukset itsemääräämisoikeutta vastaan sotivat tätä suuretta vastaan. | |||
| Kaikilla on yhtäläiset oikeudet tavoitella yhteisiä tehtäviä. Näin ei ole ainoastaan periaatteessa, vaan myös käytännössä yhteiskunnan on esim. järjestettävä koulutusta kaikille niin, että jokaisen kyvyt voivat tulla esiin. Vallitsevan eriarvioisuuden täytyy hyödyttää huono-osaisia vähintään yhtä paljon kuin hyväosaisia. Hyväosainen yksilö on siis tavallaan velkaa yhteisölle siitä hyvästä, että hänellä oli tuuria kun taitoja jaettiin. | |||
| Hyve on velvollisuusetiikan ilmiö, jossa tekoja tarkastellaan riippumatta niiden vaikutuksista. Jotkin teot ovat hyviä ja kunnioitettavia, jotkin taas pahoja ja halveksittavia. Hyveet ovat kulttuurisesti määräytyneitä. | |||
|---- | |||
! Tarkastelun kohde | |||
| Kaikki vaikutukset | |||
| Vaikutukset ihmisten itsemääräämisoikeuteen. | |||
| Vaikutukset asioihin, jotka vaikuttavat yksilöiden toimintamahdollisuuksiin. | |||
| Päätösvaihtoehdtoihin liittyvät toimet. | |||
|---- | |||
! Täsmentäviä kysymyksiä | |||
| Mitkä ovat nettohyödyt (hyötyjen ja haittojen erotus) yhteiskunnan arvojen pohjalta? | |||
| Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia? | |||
| Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? Heikennetäänkö tekijöitä, jotka mahdollistavat ihmisen täysipainoisen kasvun? | |||
| Liittyykö päätökseen jokin hyveellinen tai paheellinen teko, jonka takia päätösvaihtoehtoja pitäisi rajoittaa? Entä ollaanko päätöksen takia mahdollisesti palkitsemassa pahoja tekoja tai rankaisemassa hyvä tekoja? | |||
|} | |||
===Avoimissa arvioinneissa käytettävät taulukot=== | |||
{| {{prettytable}} | |||
! Vaikuttaja !! Moraalisuure !! Muuttuja !! Solu !! Tulos !! Kuvaus | |||
|---- | |||
| Vaikuttajan tunniste. Tämän avulla mielipidevaikuttajan arvot voidaan periyttää nille sidosryhmille, jotka seuraavat tätä vaikuttajaa. | |||
| Jokin käytetyistä moraalisuureista. Tällä hetkellä näitä on käytössä neljä: Hyöty, vapaus, reiluus ja hyve. | |||
| Mihin muuttujaan kohdistuu | |||
| Mihin soluun kohdistuu | |||
| Mikä arvo | |||
|Vapaamuotoinen kuvaus | |||
|} | |||
== Perustelut == | == Perustelut == | ||
| Rivi 26: | Rivi 71: | ||
! rowspan="2"| Menetelmä | ! rowspan="2"| Menetelmä | ||
! rowspan="2"| Olennainen sisältö | ! rowspan="2"| Olennainen sisältö | ||
! colspan=" | ! colspan="5"| Moraalifilosofinen suure | ||
|---- | |---- | ||
! Hyöty | ! Hyöty | ||
! Itsemääräämisoikeus | ! Itsemääräämisoikeus | ||
! Oikeudenmukaisuus | ! Oikeudenmukaisuus | ||
! | ! Ihmisoikeudet | ||
! | ! Hyve | ||
|---- | |---- | ||
! Hyöty-riskianalyysi (CBA) | ! Hyöty-riskianalyysi (CBA) | ||
| Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit) | | Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit) | ||
| {{kyllä|}}Arviointiperusteena hyöty, joka yleensä määräytyy markkinoilla. | | {{kyllä|}}Arviointiperusteena hyöty, joka yleensä määräytyy markkinoilla tai vaihtoehtoisesti päätöksentekijän päätelmänä kansan haluista. | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
|---- | |---- | ||
! Kustannustehokkuusanalyysi (CEA) | ! Kustannustehokkuusanalyysi (CEA) | ||
| Rivi 50: | Rivi 93: | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| | | Hyveenä pidetty arvo voi olla osoittajassa. | ||
|---- | |---- | ||
! Perinteinen riskinarviointi (raja-arvotarkastelu) | ! Perinteinen riskinarviointi (raja-arvotarkastelu) | ||
| Rivi 58: | Rivi 100: | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| Koskee kaikkia ihmisiä (erityisesti jos tarkastellaan maksimaalisesti altistunutta ihmistä) | | Koskee kaikkia ihmisiä (erityisesti jos tarkastellaan maksimaalisesti altistunutta ihmistä) | ||
| | | Ihmisillä on oikeus välttää raja-arvoa suuremmat riskit. | ||
| Onko altisteella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? | | Onko altisteella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? | ||
|---- | |---- | ||
! Ympäristöveikutusten arviointi (YVA) | ! Ympäristöveikutusten arviointi (YVA) | ||
| Rivi 68: | Rivi 109: | ||
| Ovatko sidosryhmät tulleet kuulluksi? | | Ovatko sidosryhmät tulleet kuulluksi? | ||
| {{ei|}}Ei relevantti? | | {{ei|}}Ei relevantti? | ||
| {{kyllä|}}Hyveet voivat vaikuttaa haittojen ja hyötyjen suhteen hyväksyttävyyteen. | |||
| {{kyllä|}} | |||
|---- | |---- | ||
! Terveysvaikutusten arviointi (HIA, tautikuorma) | ! Terveysvaikutusten arviointi (HIA, tautikuorma) | ||
| Kuinka suuri tautikuorma on? | | Kuinka suuri tautikuorma on? | ||
| {{ | | {{kyllä|}}Sairauden aiheuttamat haitat määräävät sairauksien painokertoimet. | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| {{ei|}}Ei relevantti, koska tautikuorman jakautumista ei arvioida. | | {{ei|}}Ei relevantti, koska tautikuorman jakautumista ei arvioida. | ||
| {{kyllä|}}Ihmisarvosta johtuen kuolema saa arvon 1. | | {{kyllä|}}Ihmisarvosta johtuen kuolema saa arvon 1.(?) | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
|---- | |---- | ||
! Kemikaaliriskinarviointi (Reach) | ! Kemikaaliriskinarviointi (Reach) | ||
| Rivi 87: | Rivi 126: | ||
| {{ei|}}Ei relevantti | | {{ei|}}Ei relevantti | ||
| Onko aineella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? | | Onko aineella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? | ||
|---- | |---- | ||
! Avoin arviointi | ! Avoin arviointi | ||
| Päätöksentekijät voivat asettaa haluamansa päätöskriteerit, joiden toteutumista arvioidaan. Mahdollisia esimerkkejä kuvattu taulukossa. | | Päätöksentekijät voivat asettaa haluamansa päätöskriteerit, joiden toteutumista arvioidaan. Mahdollisia esimerkkejä kuvattu taulukossa. | ||
| {{kyllä|}}Nettohyötyjen arviointi. | | {{kyllä|}}Nettohyötyjen arviointi yhteiskunnan arvojen pohjalta. | ||
| {{kyllä|}}Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? | | {{kyllä|}}Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? | ||
| {{kyllä|}}Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? | | {{kyllä|}}Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? | ||
| {{kyllä|}}Kunnioitetaanko | | {{kyllä|}}Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia? | ||
| {{kyllä|}}Onko päätettävällä asialla jokin tarkoitus, joka pitäisi toteuttaa | | {{kyllä|}}Onko päätettävällä asialla jokin hyveellinen tarkoitus, joka pitäisi toteuttaa? | ||
|} | |} | ||
| Rivi 105: | Rivi 142: | ||
{{kommentti|#|Mutta tarvitaanko silti neljäs, joka on oikeudenmukaisuus (oikeudenmukaisuus + ihmisarvo)? Miten Sandel pärjäsi kolmella? Oikeudenmukaisuus taisi sisältyä vapauteen, joka sisältää paitsi libertaristisen itsemääräämisoikeuden myös kantilaisen autonomian. |--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)}} | {{kommentti|#|Mutta tarvitaanko silti neljäs, joka on oikeudenmukaisuus (oikeudenmukaisuus + ihmisarvo)? Miten Sandel pärjäsi kolmella? Oikeudenmukaisuus taisi sisältyä vapauteen, joka sisältää paitsi libertaristisen itsemääräämisoikeuden myös kantilaisen autonomian. |--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)}} | ||
: {{puolusta|#: |Mutta jos ne yhdistetään, ei saada järkevää ulottuvuutta, joka erottelisi libertaristin ja kantilaisen toisistaan, ja se lienee välttämätöntä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)}} | : {{puolusta|#: |Mutta jos ne yhdistetään, ei saada järkevää ulottuvuutta, joka erottelisi libertaristin ja kantilaisen toisistaan, ja se lienee välttämätöntä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)}} | ||
{{kommentti|#: |Pitäisikö jonkin suureista olla ''hyve'' (esim tarkoitus tai arvo) tai ''suostumus'' (itsemääräämisoikeus)?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 11. heinäkuuta 2012 kello 17.49 (EEST)}} | |||
{{vastusta|#: |Ovatko itsemääräämisoikeus ja ihmisoikeudet oikeasti kaksi eri asiaa? Kyseessähän on ajatus, että ihmisellä on joitakin luovuttamattomia oikeuksia, joita ei voi esim. hyödyn nimissä rikkoa. Eri ihmiset toki ovat erimielisiä siitä, mitä kaikkea oikeuksiin tulee laskea (esim. libertaristit laskevat rehellisesti hankitun omaisuuden mutta oikeudenmukaisuusteoria ei). Joka tapauksessa uutta ulottuvuutta ei kannata perustaa jokaiselle erilaiselle joukolle haluttuja luovuttamattomia oikeuksia, vaan nämä käsitellään ryhmäkohtaisina ominaispiirteinä saman ulottuvuuden ominaisuuksille. |--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 16. heinäkuuta 2012 kello 15.04 (EEST)}} | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
Versio 16. heinäkuuta 2012 kello 12.04
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Millaisia ovat eri oikeudenmukaisuuskäsitykset ja miten niitä pitäisi soveltaa avoimessa arvioinnissa?
Vastaus
Kaikille eri käsityksille luodaan Opasnetiin oma asteikkonsa, jonka mukaan eri päätöksiä ja lopputuloksia arvioidaan. Sen sijaan että yritettäisiin ratkaista, mikä aatesuunta on oikea, etsitään eri vaihtoehtojen joukosta pareto-optimaalisia ratkaisuja ja keskitytään niiden vertailuun ja niistä keskusteluun.[1]
- Tärkeintä on hyöty ja hyödyn tavoittelemisen salliminen (utilitarismi). (Jeremy Bentham, John Stuart Mill)
- Tärkeintä on sopimusvapaus ja yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen (libertarismi). (Milton Friedman)
- Tärkeintä on oikeudenmukaisuus, joka määritellään "tietämättömyyden verhon takana" (oikeudenmukaisuusteoria). (John Rawls)
- Tärkeintä on kategorinen imperatiivi ja ihmisarvon kunnioittaminen (velvollisuusetiikka). (Immanuel Kant)
- Tärkeintä on asian tarkoitus ja sen toteuttaminen (esimerkiksi ihmisen tarkoitus on hyveellisen elämän tavoittelu ja yhteiseen toimintaan osallistuminen) (Aristoteleen etiikka). (Aristoteles)
- Tärkeintä on kulttuurisesti määräytyneiden arvojen tavoittelu (kommunitarismi). (Michael Sandel)
Moraalisuureet
| Ominaisuus | Moraalifilosofinen suure | |||
|---|---|---|---|---|
| Hyöty | Vapaus | Reiluus | Hyve | |
| Olennainen sisältö | Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit). Näiden arvot määräytyvät markkinoilla tai päätöksentekijän tulkintana yhteisön arvoista. | Ihmisellä on vapaus itse päättää ruumiistaan, uskomuksistaan ja omaisuudestaan eli hänellä on itsemääräämisoikeus. Kaikki loukkaukset itsemääräämisoikeutta vastaan sotivat tätä suuretta vastaan. | Kaikilla on yhtäläiset oikeudet tavoitella yhteisiä tehtäviä. Näin ei ole ainoastaan periaatteessa, vaan myös käytännössä yhteiskunnan on esim. järjestettävä koulutusta kaikille niin, että jokaisen kyvyt voivat tulla esiin. Vallitsevan eriarvioisuuden täytyy hyödyttää huono-osaisia vähintään yhtä paljon kuin hyväosaisia. Hyväosainen yksilö on siis tavallaan velkaa yhteisölle siitä hyvästä, että hänellä oli tuuria kun taitoja jaettiin. | Hyve on velvollisuusetiikan ilmiö, jossa tekoja tarkastellaan riippumatta niiden vaikutuksista. Jotkin teot ovat hyviä ja kunnioitettavia, jotkin taas pahoja ja halveksittavia. Hyveet ovat kulttuurisesti määräytyneitä. |
| Tarkastelun kohde | Kaikki vaikutukset | Vaikutukset ihmisten itsemääräämisoikeuteen. | Vaikutukset asioihin, jotka vaikuttavat yksilöiden toimintamahdollisuuksiin. | Päätösvaihtoehdtoihin liittyvät toimet. |
| Täsmentäviä kysymyksiä | Mitkä ovat nettohyödyt (hyötyjen ja haittojen erotus) yhteiskunnan arvojen pohjalta? | Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia? | Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? Heikennetäänkö tekijöitä, jotka mahdollistavat ihmisen täysipainoisen kasvun? | Liittyykö päätökseen jokin hyveellinen tai paheellinen teko, jonka takia päätösvaihtoehtoja pitäisi rajoittaa? Entä ollaanko päätöksen takia mahdollisesti palkitsemassa pahoja tekoja tai rankaisemassa hyvä tekoja? |
Avoimissa arvioinneissa käytettävät taulukot
| Vaikuttaja | Moraalisuure | Muuttuja | Solu | Tulos | Kuvaus |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaikuttajan tunniste. Tämän avulla mielipidevaikuttajan arvot voidaan periyttää nille sidosryhmille, jotka seuraavat tätä vaikuttajaa. | Jokin käytetyistä moraalisuureista. Tällä hetkellä näitä on käytössä neljä: Hyöty, vapaus, reiluus ja hyve. | Mihin muuttujaan kohdistuu | Mihin soluun kohdistuu | Mikä arvo | Vapaamuotoinen kuvaus |
Perustelut
Eri vaikutusarvioinnin menetelmät hyödyntävät eri tavalla erilaisia moraalifilosofisia lähestymistapoja. Alla oleva alustava taulukko kuvaa tätä asiaa.
| Menetelmä | Olennainen sisältö | Moraalifilosofinen suure | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hyöty | Itsemääräämisoikeus | Oikeudenmukaisuus | Ihmisoikeudet | Hyve | ||
| Hyöty-riskianalyysi (CBA) | Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit) | Arviointiperusteena hyöty, joka yleensä määräytyy markkinoilla tai vaihtoehtoisesti päätöksentekijän päätelmänä kansan haluista. | Ei relevantti | Ei relevantti | Ei relevantti | Ei relevantti |
| Kustannustehokkuusanalyysi (CEA) | (Arvo tai hyöty) / kustannus | Kustannuksina mitattu hyöty aina nimittäjässä, voi olla myös osoittajassa. | Ei relevantti | Ei relevantti | Ei relevantti | Hyveenä pidetty arvo voi olla osoittajassa. |
| Perinteinen riskinarviointi (raja-arvotarkastelu) | Onko arvioitu riski alle hyväksytyn? | Ei relevantti | Ei relevantti | Koskee kaikkia ihmisiä (erityisesti jos tarkastellaan maksimaalisesti altistunutta ihmistä) | Ihmisillä on oikeus välttää raja-arvoa suuremmat riskit. | Onko altisteella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? |
| Ympäristöveikutusten arviointi (YVA) | Ovatko ympäristöhaitat hallinnassa ja siedettävät hankkeen hyötyihin nähden? | Olennainen vertailukohta | Onko perusteita estää tai rajoittaa hakijaa toteuttamasta suunniteltua hanketta? | Ovatko sidosryhmät tulleet kuulluksi? | Ei relevantti? | Hyveet voivat vaikuttaa haittojen ja hyötyjen suhteen hyväksyttävyyteen. |
| Terveysvaikutusten arviointi (HIA, tautikuorma) | Kuinka suuri tautikuorma on? | Sairauden aiheuttamat haitat määräävät sairauksien painokertoimet. | Ei relevantti | Ei relevantti, koska tautikuorman jakautumista ei arvioida. | Ihmisarvosta johtuen kuolema saa arvon 1.(?) | Ei relevantti |
| Kemikaaliriskinarviointi (Reach) | Onko suunnitellun käyttötarkoituksen aiheuttama altistus turvallinen? | Ei relevantti? | Onko perusteita estää hakijaa tuomasta ainetta markkinoille? | Ei relevantti | Ei relevantti | Onko aineella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta? |
| Avoin arviointi | Päätöksentekijät voivat asettaa haluamansa päätöskriteerit, joiden toteutumista arvioidaan. Mahdollisia esimerkkejä kuvattu taulukossa. | Nettohyötyjen arviointi yhteiskunnan arvojen pohjalta. | Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? | Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? | Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia? | Onko päätettävällä asialla jokin hyveellinen tarkoitus, joka pitäisi toteuttaa? |
⇤#: Pitäisikö kategorinen imperatiivi nostaa omaksi sarakkeekseen? Enkä pitäisikö arvo-sarake poistaa niin, että ne asiat joita halutaan tai ei haluta lasketaan hyödyksi, ja ne asiat joilla on jokin tarkoitukseen (telokseen) perustuva moraalinen arvo, yhdistetään tarkoitukseen? --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 17.49 (EEST)
⇤#: Ehkä pikemminkin pitäisi yrittää pelkistää suureet kolmeen kuten Sandel: hyöty, vapaus (itsemääräämisoikeus) ja hyve (arvo + tarkoitus). --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)
--# Mutta tarvitaanko silti neljäs, joka on oikeudenmukaisuus (oikeudenmukaisuus + ihmisarvo)? Miten Sandel pärjäsi kolmella? Oikeudenmukaisuus taisi sisältyä vapauteen, joka sisältää paitsi libertaristisen itsemääräämisoikeuden myös kantilaisen autonomian. --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)
- ←#: Mutta jos ne yhdistetään, ei saada järkevää ulottuvuutta, joka erottelisi libertaristin ja kantilaisen toisistaan, ja se lienee välttämätöntä. --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)
--#: Pitäisikö jonkin suureista olla hyve (esim tarkoitus tai arvo) tai suostumus (itsemääräämisoikeus)? --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 17.49 (EEST)
⇤#: Ovatko itsemääräämisoikeus ja ihmisoikeudet oikeasti kaksi eri asiaa? Kyseessähän on ajatus, että ihmisellä on joitakin luovuttamattomia oikeuksia, joita ei voi esim. hyödyn nimissä rikkoa. Eri ihmiset toki ovat erimielisiä siitä, mitä kaikkea oikeuksiin tulee laskea (esim. libertaristit laskevat rehellisesti hankitun omaisuuden mutta oikeudenmukaisuusteoria ei). Joka tapauksessa uutta ulottuvuutta ei kannata perustaa jokaiselle erilaiselle joukolle haluttuja luovuttamattomia oikeuksia, vaan nämä käsitellään ryhmäkohtaisina ominaispiirteinä saman ulottuvuuden ominaisuuksille. --Jouni Tuomisto 16. heinäkuuta 2012 kello 15.04 (EEST)
Katso myös
Avainsanat
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>
Opasnetin käyttäjät: Oikeudenmukaisuus. Opasnet 2024. Viitattu 02.11.2024.