Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2547
Moderaattori:Tiia (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2547}}

--2: Liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 14.57 (EEST)

Kysymys

Kuinka jatropan viljely vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä jatropan viljely ja käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?

Vastaus

• Jatropa voi toimia joko kasvihuonekaasujen nieluna tai niiden tuottajana riippuen maankäytön muutoksista sekä kastelun ja ravinteiden käytön määrästä. Jos maankäytön muutoksia ei oteta huomioon voi Jatropan käyttö tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä fossilisen dieselin käyttöön verrattuna, ja näin ollen ehkäistä ilmastonmuutoksen voimistumista. Kuitenkin suorat ja epäsuorat maankäytön muutokset vaikuttavat Jatropan hiilitaseeseen ja kuten seuraavasta taulukosta nähdään, Jatropan käyttö voi tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilisen dieselin käyttö tuottaisi.

Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöt maankäytön muutokset huomioon ottaen  :

Ero sivun ”Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset” versioiden välillä(g CO2-e/MJ)

Obs	Aikaisempi maankäyttö	Uusi maankäyttö	CO2-päästöt	KHK-vähenemä
1	Jatropanviljely	Jatropanviljely	43	48%
2	Tupakanviljely	Jatropanviljely	-234	380%
3	Nurmisavanni	Jatropanviljely	-35	141
4	Metsä (peittävyys <30%)	Jatropanviljely	133	-59%
5	Pensaikko	Jatropanviljely	238	-184%
6	Metsä (peittävyys >30%)	Jatropanviljely	1040	-1142%

Tässä kasvihuonekaasupäästöihin on laskettu mukaan tuotannon, kuljetuksen, maankäytön muutosten ja käytön päästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on laskettu verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön.

Perustelut

• Suurin osa (73%) Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä liittyvät typpilannoitteen käyttöön, jos ei oteta huomioon maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä. Tästä noin puolet aiheutuvat typpilannoitteiden tuotannosta ja toinen puoli lannoitetun maan tuottamista dityppioksidipäästöistä. Toinen merkittävä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava vaihe on biodieselin valmistuksen transesterifikaatio prosessi. Kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat merkittäväksi mitä pidemmälle raaka-ainetta joudutaan kuljettamaan, ja mitä kauempana toisistaan tuotannon eri vaiheet sijaitsevat.
• 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka, Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.
• Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.
• Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä.

• Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat.

• Mosambikissa ja Thaimaassa tehtyjen tutkimusten mukaan Jatropan käyttö biopolttoaineena säästää 39-77 % kasvihuonekasvupäästöjä fossiilisten polttoaineiden käyttöön verrattuna. Jatropadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esteröintiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Näissä tutkimuksissa maankäytön muutokset oletettiin merkityksettömiksi. Maankäytön muutoksilla voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia tuotannon ilmastopäästöihin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä. Maankäytön muutoksilla voi olla positiivisia vaikutuksia Jatropan käytön hiilitaseeseen, jos alueella ennen Jatropan viljelyä kasvoi sitä vähemmän hiiltä sitovia kasveja, kuten ruohikkoa tai tupakkaa. Jos alueella oli aikaisemmin hiiltä voimakkaammin sitovia kasvustoja, kuten pensaikkoa tai metsää, voivat muutoksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ylittää Jatropan käytöllä saavutettavat hyödyt.

• Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöt maankäytön muutokset huomioon ottaen  :

Ero sivun ”Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset” versioiden välillä(g CO2-e/MJ)

Obs	Aikaisempi maankäyttö	Uusi maankäyttö	CO2-päästöt	KHK-vähenemä
1	Jatropanviljely	Jatropanviljely	43	48%
2	Tupakanviljely	Jatropanviljely	-234	380%
3	Nurmisavanni	Jatropanviljely	-35	141
4	Metsä (peittävyys <30%)	Jatropanviljely	133	-59%
5	Pensaikko	Jatropanviljely	238	-184%
6	Metsä (peittävyys >30%)	Jatropanviljely	1040	-1142%

Tässä kasvihuonekaasupäästöihin on laskettu mukaan tuotannon, kuljetuksen, maankäytön muutosten ja käytön päästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on laskettu verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön.

Riippuvuudet

• Jatropaöljyn tuotanto maailmassa
• Biodieselin saanto jatropaöljystä
• Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet
• Jatropan mahdolliset viljelyalueet

Avainsanat

Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa

Katso myös

• Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [1]