Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi

Toimintasuunnitelma 2012

Suomen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa haettavan hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.

On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen todellisesta sijoittumisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yhteisiä tavoitteita vastaan.

THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.

• Tiedon tuotanto ja arviointi on kytkettävä tiiviisti yhteen.
• Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai kokijana.
• Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat päätelmiin ja suosituksiin.
• Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa.
• Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Tuottaako se haluttuja vaikutuksia?

Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon viitekehykset ja toimintamallit ehkäisevät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä haettavassa hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää vastaamaan tiedon tarjontaan.

Toteutus

Haettu hanke on kolmevuotinen. Tässä esitetään ensimmäisen vuoden (2012) suunnitelma ja talousarvio sekä yleisiä suuntaviivoja tuleville vuosille.

• Ympäristöterveyden ongelmien priorisointi terveydellisen tärkeyden ja toisaalta vaikutuspotentiaalin perusteella. Työ perustuu jo tehtyihin Seturi- ja Ebode-hankkeisiin.
• Kehitetään tietoon pohjautuvan päätöksenteon ideaalimalli. Pohjana on YMALissa kehitetty arvioinnin ideaalimalli. Mallia käytetään tunnistaman kehityskohteita nykyisissä käytännöissä. Vastuu: YMAL. Yhteistyössä HYVE (TA3), Innokylä?
• Mallin sovitus todellisiin tilanteisiin tapaustutkimusten avulla (ks. alla). Tavoitteena on a) parantaa päätöksenteon käytäntöjä ja b) parantaa ideaalimallia tosielämän opetusten avulla.
• Aloitetaan kaksi erilaista käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimusta. Kohteita haetaan korkealla profiililla (THL johto+STM) tavoitteena löytää (kuntatason) päättäjiä, jotka tosissaan haluavat parantaa omaa päätöksentekoaan. Tarvelähtöisyys on olennaista. Tämänhetkinen ajatus on etsiä yksi YVA-arviointi ja yksi kaavoitustapaus; kummastakin aihepiiristä on alustavia yhteistyötunnusteluja tehty ELY-keskuksen ja Kuopion kanssa. Hanke jalkautuu mukaan näihin päätösprosesseihin tukemaan ja konsultoimaan. Vastuu: YMAL, yhteistyössä HYVE, Innokylä?
• Päätöksenteon hyvyysarviointi. Hyvyyttä peilataan ideaalimalliin ja päättäjien itse itselleen asettamiin vaikuttavuustavoitteisiin.

Aikataulu:

• Ensimmäisenä vuonna (2012) kehitetään ideaalimalli ja tehdään priorisointi. Lisäksi etsitään, sovitaan ja aloitetaan tapaustutkimukset.
• Seuraavina vuosina (2013-2014) aloitetaan useita uusia tapaustutkimuksia. Jos mahdollista, käytetään koeasetelmaa siten, että valitut kohteet arvotaan kahteen ryhmään, joista verrokkien seuranta alkaa heti mutta tuki 12 kk myöhemmin.
• Tapaustutkimukset tuottavat käytäntöjä ja ohjeistusta, jotka ovat laajennettavissa uusiin tilanteisiin samalla tavalla kuin kiusaamisen vastainen KiVa-koulukampanja on laajentunut 5 vuodessa pilottikouluista koko Suomeen.
• 2015 ja siitä eteenpäin pyritään yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehysten ja toimintamallien laajempaan uudistamiseen.

Ympäristöterveysvaikutusten vähentämispotentiaalin arviointi

Ympäristöterveysvaikutusten torjuntatoimenpiteiden priorisointi vaatii kaksivaiheisen kehittämisohjelman:

• ympäristöterveyskuorman arviointi, alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden arviointi
• toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi

Ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan 2012 (taulukko 1), sisältää SETURI ja EBODE-hankkeiden saattamisen ajantasalle, laajentamisen puuttuvien tekijöiden osalta ja skaalaamisen yhteismitallisiksi (DALY).Periaatteessa mukaan halutaan kaikki ympäristötekijät, mutta käytännön syistä huomattavaakin rajanvetoa joudutaan tekemään; joka tapauksessa arvioinnista tulee luotettavuudeltaan monitasoinen - osalle harvinaisemmista tekijöistä altistuksen arviointi jää karkeaksi ja tuloksista saadaan siten vain suuntaa-antavia; tulosten perusteella kuitenkin voidaan myös kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.

Kustannukset vuonna 2012 koostuvat täysipäiväisen tutkijan palkkaamisesta hankkeeseen (12 hkökk) ja aineistokuluista, yht. 48k€.

Taulukko 1. Ensimmäisen vaiheen alustava resurssitarve.

• Altisteiden listaaminen (kemikaaliohjelma; REACH ym.) (1 hlökk)
• Terveysvaikutusten listaaminen (1 hkökk)
• Annos-vastefunktioiden listaaminen (mm. IRIS ja muut kv-tietokannat) (1 hlökk)
• Altistustasojen arviointi (1 hkökk)
• Terveysvaikutusten arviointi (1 hkökk)
• Insidenssi-tautikuormamuunnokset (3 hlökk)
• Riskinhallintavaihtoehtojen identifiointi (kirjallisuuskatsaus) (2 hkökk)
• Raportointi (2 hkökk)
• Yht 12 hkökk (maisteri tai postdoc tasoinen)

Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot toiseen vaiheeseen, jossa selvitetään toimenpiteiden kustannuksia suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. Toteutus: osin toisen vaiheen rinnalla; osin vaatii ulkopuolisia kumppaneita.

Vuonna 2012 rakennettava ympäristöterveyden tautikuormamalli tuottaa keskeisen komponentin kansalliseen terveydenarviointimalliin, jonka tavoitteena on kuvata probabilistisesti koko kansanterveyden rakenne sisältäen kaikki merkittävät terveyden riskitekijät ja niiden rinnakkaiset ja peräkkäiset vaikutusketjut. Mallin tarkoitus on jakaa koko olemassa oleva (ja hyvin tunnettu!) kansallinen tautikuorma osatekijöihin ja tunnistaa kaikkien merkittävien riskitekijöiden väliset suhteet, päällekkäisyydet, ja periaatteelliset alentamispotentiaalit. Mallin avulla määritetään suhteessa teoreettiseen täyden terveyden väestöön verrattuna kuinka paljon eri tekijöiden takia terveitä elinvuosia (DALY) menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairauksien takia.

Budjetti

Katso myös taustatiedot:

• Vaativuusluokkien keskipalkat‎‎
• Budjettikertoimet‎

Ero sivun ”Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi” versioiden välillä(€, pm)

Obs	Obs	Kustannuslaji	määrä	kuvaus
1	1	Ostopalvelu	55000	Projektikoordinaattori Mikko Pohjola (oman yrityksen kautta)
2	2	Palkka VT5	3	Asiantuntija T.K.
3	3	Palkka VT6	3	Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
4	4	Palkka VT6	3	Tutkija S.M. (arviointi ja päätöksenteko)
5	5	Palkka VT4	2	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
6	6	Palkka VT6	6	Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 1)
7	7	Palkka VT6	6	Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 2)
8	8	Ostopalvelu	15000	Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
9	9	Tulot	100000	STM:n hankerahoitus
10	10	Tulot	50000	THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
11	11	Tulot	60000	Kaste2-rahoitus 2012

Voit testata budjettia tällä tilapäisellä lisätapahtumalla. kustannuslaji: Palkka VT3 Palkka VT4 Palkka VT5 Palkka VT6 Palkka VT7 Palkka VT8 Palkka VT9 Palkka VT10 Ostopalvelu Matka Tarvike määrä: kuvaus: + Näytä koodi- Piilota koodi budjettilaskenta("Op_fi2682", laitos = "THL", vuosi = "2011")

{{#opasnet_base_link:Op_fi2682}}

Yleistä keskustelua

Tähän tarvitaan toimintasuunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi.

Lyhyen silmäilyn perusteella sanoisin, että näkökulma suunnitelmassa on edelleenkin aika (väline- ja) informaationtuotantokeskeinen. Puhe on pääasiassa edellytyksistä sille, että voidaan tehdä tietynlaisia arviointeja, jotka tuottavat informaatiota erilaisiin tarpeisiin. Suunta on sinänsä oikea, mutta suunnitelman toteutumisen jälkeenkin oltaisiin vielä aika kaukana siitä, että päätöksentekijöiden toiminta olisi oikeanlaisen ymmärryksen ohjaamaa. Kriittinen linkki tiedon tuotannon (suppeamman tai laajemman joukon toteuttamana) ja tiedon käytön (suljetun tai avoimen luonteisissa prosesseissa) välillä jää liian heikoksi. Päähuomio pitäisi mielestäni asettaa siihen, miten saadaan päätöksentekijät osallistumaan omalla aktiivisella panoksellaan hyvien päätösten edellyttämän ymmärryksen synnyttämiseen sekä arvioijat aidosti pyrkimään kohti yhteiskunnallista vaikutusta pelkän arviointivelvoitteen suorittamisen sijaan. Suunnitelmaluonnoksessa rakennetaan toiminnallista viitekehystä ja edellytyksiä tällaiselle toiminnalle, mutta pihvi puuttuu. STM:n TVA-hankkeessa pitäisi panostus panna nimenomaan tuon systemaattisen arvioinnin ja päätöksenteon välisen linkin rakentamiseen ja kaikkea muuta (Seturi/EBODE-päivitykset, koulutukset jne.) on harkittava vain sen pohjalta miten se suoraan tukee em. ensisijaista tavoitetta. Osan ns. tukitoimenpiteistä voinee myös tehdä/teettää muilla resursseilla kuin STM:ltä saatavalla varsin pienellä rahalla ja näin kai on alunpitäenkin ollut tarkoitus tehdä.

--Mikko Pohjola 13. syyskuuta 2011 kello 12.57 (EEST)

Projektisuunnitelman sisältö, esimerkki

• Tiivistelmä
• Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan
• Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan
• Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt. Kuvattava selvästi!
• Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako). Kannattaako olla ohjausryhmä? Vastuut ja tehtävät on avattava KAIKKIEN osallistuvien osalta.
• Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus) Gantt-kaavio tms.
• Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)
• Rajaukset. Mitä EI oteta mukaan (ja miksi)?
• Kustannusarvio
• Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta
• Muutosten hallinta
• Projektin riskit ja niiden hallinta
• Raportointi, viestintä ja dokumentointi
• Projektin päättäminen ja arviointi
• (Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana; JET:n perusteet edellyttävät!)

Vaikuttavuustutkimuksen tutkimussuunnitelma

Tausta:

Paremmat tietokäytännöt päätöksenteossa on asia, jota kaikki tuntuvat kannattavan, mutta jossa muutosta tapahtuu hitaasti. Tähän lienevät syynä se, että on vaikea tarkastella omia toimintatapojaan ulkopuolisen näkökulmasta, että on vaikea vertailla erilaisia toimintatapoja, koska kukin on tottunut juuri niihin tapoihin joiden piirissä on sattunut elämään, että politiikkaa loppujen lopuksi pidetään tahdon, ei tiedon asiana, ja että päätöksenteon vaikutusten arviointi on erityisen vaikeaa, koska vaikutuksia pitäisi verrata siihen tilanteeseen, joka päätettiin jättää toteuttamatta.

Näistä ongelmista huolimatta on tärkeää tutkia päätöksenteon käytäntöjä ja erityisesti tiedonkäyttökäytäntöjä päätöksenteon yhteydessä. Tämä on mahdollista jopa satunnaistetun kokeen keinoin.

Koeasetelma:

Etsitään päätöstilanteita, joissa päättäjät ovat halukkaita soveltamaan jaetun ymmärryksen ajatusta eli sitä, että päätökseen liittyvät kriteerit, arvot ja tiedot avataan kaikkien halukkaiden keskusteltavaksi ennen varsinaisen päätöksen tekemistä. Päätös myös perustellaan siten, että osallistujat voivat ymmärtää, miten heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksessä. Päätökselle sinänsä ei aseteta mitään rajoituksia eli päättäjä saa päättää mitä haluaa, kunhan perustelee päätöksensä edellä kuvatun mukaisesti.

Näiden halukkaiden päätöksentekijöiden päätöstilanteet arvotaan kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä tehdään interventio, jossa aktiivisesti edistetään jaettua ymmärrystä tutkijaryhmän moderoimana. Tietoa jaetun ymmärryksen sisällöstä (sekä myöhemmin päätöksen sisällöstä) levitetään aktiivisesti päätöksen piirissä olevaan väestöön (mikä päättäjille tehdään etukäteen selväksi).

Vertailuryhmässä ei moderoida jaettua ymmärrystä, mutta päätöksentekijöiltä kysytään heidän omia perustelujaan ja kriteereitään päätöksen tekemisessä. Näitä tietoja ei julkaista ainakaan ennen päätöstä. Vertailuryhmän kunnissa voitaisiin ottaa jaettu ymmärrys käyttöön vuotta myöhemmin; tällöin päätöksen vaikutusten kuitenkin pitäisi näkyä melko nopeasti, jotta vuodessa olisi jo mahdollinen ero näkyvissä.

Päätösten jälkeen seurataan 1) päätöksentekijöiden ja sidosryhmien tyytyväisyyttä päätösprosessiin, 2) päätösten vaikutusta lausuttuihin kriteereihin nähden sekä 3) mahdollisesti joihinkin yleisiin kriteereihin, joita käytetään kaikkien päätöstilanteiden arviointiin.

Jos verrokkiryhmän päätöskriteerit julkaistaan, voidaan tehdä myös seuraava vertailu: päätöksen jälkeen käydään jaetun ymmärryksen mukainen keskustelu verrokkiryhmässä. Tarkastelun kohteena on se, olisiko tuore päätös ilmeisesti muuttunut, jos päätöstilanteessa olisi sovellettu päättäjien kertomia arvoja ja kriteereitä jaetun ymmärryksen mukaisen tiedon valossa eikä sen tiedon valossa, joka päättäjillä sattui todellisuudessa olemaan.

Työhypoteesi:

Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset ovat vähemmän vastakkainasettelua aiheuttavia. Sidosryhmät kokevat päätöksentekoprosessin paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset myös tuottavat paremmin tavoitteiden mukaisia lopputuloksia.

Rajaukset:

Päätöstilanteet pitäisi rajata johonkin melko homogeeniseen ryhmään yhteiskunnallisia päätöksiä siten, että niiden välillä ei olisi kovin suuria eroja aihepiireissä tai halutuissa lopputuloksissa. Ne saisivat mielellään olla kuntatasollta tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi niiden pitäisi olla sen verran kiinnostavia, että päätösvalmisteluun liittyviin keskusteluihin saataisiin houkuteltia riittävästi osallistujia. Jos aiheet ovat eri kunnissa samoja, voitaisiin jaettua ymmärrystä myös lainata kunnasta toiseen, eikä tukeutua pelkästään omassa kunnassa käytyyn keskusteluun.

Mikä tällainen aihepiiri olisi? Joitakin alustavia ehdotuksia.

• Joukkoliikenteen tuki kunnan budjetissa.
• Hometalojen korjausavustukset kunnan budjetissa.
• Meluntorjuntatoimet kunnan keskustassa ja/tai asuinalueilla.
• Pienpolton päästöjen vähentämisohjelma kunnassa.
• Ilmastonmuutoksen torjuntaohjelma kunnassa.
• Asuntojen energiansäästöremonttien neuvontapalvelun tarjoaminen kunnassa.
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma kunnan omiin toimintoihin liittyen.
• Jotain muuta kuin ympäristöterveyttä? Esim. vanhusten kotihoidon järjestäminen kunnassa.
• Ehdota tähän lisää vaihtoehtoja.