Ero sivun ”Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi” versioiden välillä

Versio 28. elokuuta 2011 kello 10.25

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi2561
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2561}}

Rajaus

Kysymys

Miten otetaan huomioon ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat kaikessa päätöksenteossa Suomen hallitusohjelman 2011 mukaisesti?

Vastaus

Terveyshaittojen arviointiin tarvitaan yleiskäyttöinen, helppo ja moneen aihepiiriin soveltuva menetelmä, joka mahdollistaa arviointien toteuttamisen laajasti. Verkkotyökalu toteuttaa näitä ominaisuuksia parhaiten.

Perustelut

Suomen hallitusohjelmassa tällaisen menetelmän kehittäminen ja käyttöönotto on asetettu tavoitteeksi. Jotta se toimisi kaikessa päätöksenteossa (tarkoittanee kaikessa julkisessa eli kunnallisessa, ja kansallisessa päätöksenteossa sekä virkamiesten että poliitikkojen osalta sekä sellaista yksityistä päätöksentekoa, jota säädellään lailla, esim. edellyttämällä ympäristövaikutusten arviointia).

Visio ja polku tavoitteeseen

Visio eli näky tavoitetilasta, jossa arviointikulttuuri on kehitetty halutunlaiseksi (noin vuonna 2020):

Terveysvaikutuksia arvioidaan yleisesti monenlaisten yhteiskunnallisten päätösten yhteydessä. Yhteiskunnallisia päätöksiä ovat kuntien, valtion, AVI- ja ELY-keskusten päätökset sekä sellaiset yritysten, muiden yksityisten toimijoiden ja kansalaisten päätökset, joilla on selkeästi yhteiskunnallista merkitystä.
Terveysvaikutuksia arvioidaan verkkotyökaluilla avoimesti eli siten, että a) kiinnostuneet voivat vapaasti osallistua arvioinnin tekoon ja b) arvioinnissa käytetty aineisto, laskenta ja tulokset ovat vapaasti kaikkien käytettävissä esimerkiksi samantapaisten arviointien tekoon.
THL tukee arviointityötä tuottamalla tyypillisistä ongelmallisista tilanteista yleiskäyttöisiä arviointimalleja, jotka ovat sellaisenaan sovellettavissa lukuisiin yksittäistapauksiin. Esimerkkinä tästä toimintatavasta on Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista, joka pienillä lisätiedoilla on helposti sovitettavissa minkä tahansa vesilaitoksen tilanteen arviointiin.
Päätöksentekokulttuuri on kehittynyt niin, että kansalaiset ovat tietoisia osallistumismahdollisuuksistaan ja niin iso osa myös osallistuu, että tämä lähtökohtaisesti otetaan huomioon päätösprosesseissa.
Arviointikulttuuri on kehittynyt niin, että arviointityössä tarvittavista tiedoista ja näkemyksistä huomattava osa tulee muilta osallistujilta kuin niiltä, jotka arviointia virkansa puolesta tekevät.
Lait ja muut säädökset tukevat tiedon avaamista arviointien ja päästösten tekemiseksi.
Kansalaisyhteiskunta on kehittynyt niin, että yleinen mielipide luo painetta jaettuun ymmärrykseen. Päättäjät perustelevat suunnitelmiaan tämän mukaisesti ennen päätöksentekoa.
Jaetun ymmärryksen aktiivisia kannattajia yhteiskunnassa on riittävästi, jotta tietoa saadaan kerätyksi ja jäsennetyksi riippumatta virallisista organisaatioista.

Polku tavoitteeseen:

On kehitettävä työkalut, joilla jaettua ymmärrystä voidaan tuottaa ja levittää. Tämä on pääosin tehty, tuloksena on Opasnet.
On tunnistettava käytännön tarpeita, joissa työkaluista on hyötyä.
On parannettava työkalujen käyttömukavuutta niin, että joku haluaa niitä käyttää nykytarpeidensa ratkomiseen.
On dokumentoitava käyttötilanteita muille esimerkiksi ja toisaalta virheistä oppimiseksi.
On lisättävä ymmärrystä ja motivaatiota siitä, että jaettu ymmärrys pystyy korjaamaan useita nykyisiä järjestelmävirheitä, jotka ovat keskeisinä syinä nykyisiin polttaviin ongelmiin.
Tämä motivaatio on kanavoitava poliittiseksi paineeksi, joka vaatii jaettua ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista ennen päätöksentekoa.

Katso myös

Muita hallitusohjelman tavoitteita:
- Kansallinen terveydensuojeluohjelma
- Kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma

Avainsanat

Terveyshaitat, ympäristö, Suomen hallitusohjelma 2011

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 * Arviointikulttuuri on kehittynyt niin, että arviointityössä tarvittavista tiedoista ja näkemyksistä huomattava osa tulee muilta osallistujilta kuin niiltä, jotka arviointia virkansa puolesta tekevät.
 * Lait ja muut säädökset tukevat tiedon avaamista arviointien ja päästösten tekemiseksi.
 * Kansalaisyhteiskunta on kehittynyt niin, että yleinen mielipide luo painetta [[jaettu ymmärrys|jaettuun ymmärrykseen]]. Päättäjät perustelevat suunnitelmiaan tämän mukaisesti ennen päätöksentekoa.
+* Jaetun ymmärryksen aktiivisia kannattajia yhteiskunnassa on riittävästi, jotta tietoa saadaan kerätyksi ja jäsennetyksi riippumatta virallisista organisaatioista.
 '''Polku tavoitteeseen:
+# On kehitettävä työkalut, joilla jaettua ymmärrystä voidaan tuottaa ja levittää. Tämä on pääosin tehty, tuloksena on Opasnet.
+# On tunnistettava käytännön tarpeita, joissa työkaluista on hyötyä.
+# On parannettava työkalujen käyttömukavuutta niin, että joku haluaa niitä käyttää nykytarpeidensa ratkomiseen.
+# On dokumentoitava käyttötilanteita muille esimerkiksi ja toisaalta virheistä oppimiseksi.
+# On lisättävä ymmärrystä ja motivaatiota siitä, että jaettu ymmärrys pystyy korjaamaan useita nykyisiä järjestelmävirheitä, jotka ovat keskeisinä syinä nykyisiin polttaviin ongelmiin.
+# Tämä motivaatio on kanavoitava poliittiseksi paineeksi, joka vaatii jaettua ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista ennen päätöksentekoa.