Ero sivun ”Jatropan mahdolliset viljelyalueet” versioiden välillä
(Tuulivoima arvion kehittelyä) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.<ref name=farmfaostat>http://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor</ref> 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha. | Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.<ref name=farmfaostat>http://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor</ref> 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha. | ||
Jos jatropaa viljeltäisiin tuulivoimapuistoissa | Jos jatropaa viljeltäisiin tuulivoimapuistoissa joissa on keskimäärin kolmekymmentä tuulivoimalaa per puisto, ja jokainen mylly olisi 500m säteellä toisistaan, saataisiin tuulivoimapuiston pinta-alaksi n. 5.9 km<sup>2</sup>. Oletetaan, että tuulivoimapuistojen pinta-alasta 95% olisi käytettävissä jatropan viljelyyn, jolloin viljeltävän alueen pinta-ala olisi n. 5.6 km<sup>2</sup>. Arvio tuulivoimaloiden etäisyyksistä tuulivoimapuistoissa perustuu eri maiden säädäntöihin voimaloiden välisistä minimietäisyyksistä. <ref name=wind>http://www.wind-watch.org/documents/european-setbacks-minimum-distance-between-wind-turbines-and-habitations/</ref> | ||
Jatropaa voidaan viljellä biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla | Jatropaa voidaan viljellä biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla |
Versio 12. elokuuta 2011 kello 11.51
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?
Vastaus
Obs | Nykykäyttö | Yhteiskäyttö | Käyttömahdollisuus | Osuus | viljelyalue |
---|---|---|---|---|---|
1 | Teenviljelyalueet | Kyllä | Teenviljelyn joutomaat | 0.3 | 904 473 |
2 | Tuulivoimapuistot | Kyllä | Tuulivoimapuiston joutomaat | 0.95 | x |
3 | Ei tarkennettu | Kyllä | Eroosionhoito | 0.05 | 244 452 |
4 | Ei tarkennettu | Kyllä | Viljelysten suojaaminen eläimiltä | 0.05 | 244 452 |
5 | Ei tarkennettu | Ei | Muu viljelykäyttö | 0.2 | x |
Perustelut
Teetä viljellään maailmanlaajuisesti 3 014 909 hehtaarilla Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan[2]. 3 014 909 ha * 0,3 = 904 472,7 ha.
Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.[3] 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha.
Jos jatropaa viljeltäisiin tuulivoimapuistoissa joissa on keskimäärin kolmekymmentä tuulivoimalaa per puisto, ja jokainen mylly olisi 500m säteellä toisistaan, saataisiin tuulivoimapuiston pinta-alaksi n. 5.9 km2. Oletetaan, että tuulivoimapuistojen pinta-alasta 95% olisi käytettävissä jatropan viljelyyn, jolloin viljeltävän alueen pinta-ala olisi n. 5.6 km2. Arvio tuulivoimaloiden etäisyyksistä tuulivoimapuistoissa perustuu eri maiden säädäntöihin voimaloiden välisistä minimietäisyyksistä. [4]
Jatropaa voidaan viljellä biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan biodieselkäyttöä kohtaan. [5]
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden. Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. [6]
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>
-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>
-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Katso myös
Viitteet
- ↑ http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract
- ↑ http://faostat.fao.org/DesktopDefault.aspx?PageID=567&lang=en#ancor
- ↑ http://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor
- ↑ http://www.wind-watch.org/documents/european-setbacks-minimum-distance-between-wind-turbines-and-habitations/
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1
- ↑ http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>