Ero sivun ”Jatropan mahdolliset viljelyalueet” versioiden välillä
(muutettu koskemaan vain jatropan mahdollisia viljelyalueita, ei nykyisiä) |
(teksti riippuvuuksista perusteluihin) |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | ||
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | |||
==Riippuvuudet== | ==Riippuvuudet== | ||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== | ||
Versio 10. elokuuta 2011 kello 09.37
| Moderaattori:Jaakko (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?
Vastaus
| Obs | Nykykäyttö | Yhteiskäyttö | Käyttömahdollisuus | Osuus | viljelyalue |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Teenviljelyalueet | Kyllä | Teenviljelyn joutomaat | 0.3 | 904 473 |
| 2 | Tuulivoimapuistot | Kyllä | Tuulivoimapuiston joutomaat | 0.95 | x |
| 3 | Ei tarkennettu | Kyllä | Eroosionhoito | 0.05 | 244 452 |
| 4 | Ei tarkennettu | Kyllä | Viljelysten suojaaminen eläimiltä | 0.05 | 244 452 |
| 5 | Ei tarkennettu | Ei | Muu viljelykäyttö | 0.2 | x |
Perustelut
Teetä viljellään maailmanlaajuisesti 3 014 909 hehtaarilla Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan[2]. 3 014 909 ha * 0,3 = 904 472,7 ha.
Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.[3] 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha.
Jatropaa voidaan viljellä biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan biodieselkäyttöä kohtaan. [4]
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden. Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. [5]
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |
Viitteet
- ↑ http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract
- ↑ http://faostat.fao.org/DesktopDefault.aspx?PageID=567&lang=en#ancor
- ↑ http://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1
- ↑ http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>