Ero sivun ”Jatropan mahdolliset viljelyalueet” versioiden välillä

Versio 4. elokuuta 2011 kello 11.34

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2549
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2549}}

Kysymys

Missä jatropaa nykyään viljellään ja missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?

Ero sivun ”Jatropan mahdolliset viljelyalueet” versioiden välillä(ha)
Obs	Nykykäyttö	Yhteiskäyttö	Käyttömahdollisuus	Osuus	viljelyalue
1	Teenviljelyalueet	Kyllä	Teenviljelyn joutomaat	0.3	904 473
2	Tuulivoimapuistot	Kyllä	Tuulivoimapuiston joutomaat	0.95	x
3	Ei tarkennettu	Kyllä	Eroosionhoito	0.05	244 452
4	Ei tarkennettu	Kyllä	Viljelysten suojaaminen eläimiltä	0.05	244 452
5	Ei tarkennettu	Ei	Muu viljelykäyttö	0.2	x

Vastaus

Perustelut

Teetä viljellään maailmanlaajuisesti 3 014 909 hehtaarilla Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan^[2]. 3 014 909 ha * 0,3 = 904 472,7 ha.

Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.^[3] 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha.

Jatropaa viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla mantereilla. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan biodieselkäyttöä kohtaan. ^[4]

Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden. Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. ^[5]

On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Riippuvuudet

Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta. Viittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Katso myös

**Jatropan käyttö bioenergian lähteenä**
Ensyklopedia-artikkelit: Jatropa \| Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä	Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat: Jatropan mahdolliset viljelyalueet \| Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet \| Jatropan siementen saanto viljelystä \| Öljyn saanto jatropan siemenistä \| Biodieselin saanto jatropaöljystä \| op_en:Market prices of raw materials
Tuotantomuuttujat: Jatropan viljelyalueet \| Jatropaöljyn tuotanto maailmassa \| Biodieselin tuotanto jatropaöljystä
Vaikutukset: Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset \| Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset \| Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset
Vaikutuskaavion ulkopuoliset: Jatropan myrkyllisyys \| Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin \| Jatropan käytön muut vaikutukset

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

[gexsi.com-1] ttp://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract

[teafaostat-2] ttp://faostat.fao.org/DesktopDefault.aspx?PageID=567&lang=en#ancor

[farmfaostat-3] ttp://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor

[doria.fi-4] ttp://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1

[tiede.fi-5] ttp://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 [[Tiedosto:Jatropaluokat.JPG|thumb|Jatropan viljelyyn sopivat alueet<ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref> ]]
-[[Tiedosto:Jatropaviljelmät_hehtaareina.JPG|thumb|Jatropaviljelmien arvioitu määrä vuonna 2008]]
-Oheisen jatropan
-viljelymääriä kuvaavan kartan tiedot perustuvat GEXSI:n julkaiseman tutkimuksen tietoihin.
-Lukujen luotettavuutta ei ole voitu todentaa toisten lähteiden avulla, ja ainakin Vietnamissa
-jatropan viljelyalueiden määrä on arvioitu kenttähavaintojen perusteella selvästi yläkanttiin. Vuonna 2008 jatropaa on arveltu viljellyn yhteensä 900 000 hehtaarilla, josta yli 85 %
-Aasiassa, 13 % Afrikassa ja loput Latinalaisessa Amerikassa.
-<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
 ==Perustelut==
@@ Rivi 43: / Rivi 34: @@
 Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden.
 Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää. <ref name=tiede.fi>http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref>
-<t2b index="Vuosi" unit="arvio" obs="Jatropaviljelmiä hehtaareina">
-|936 000
-|4 720 000
-|12 800 000
-</t2b>
-Vuonna 2008 tehdyn arvion mukaan jatropaa viljeltiin vuonna 2008: 936 000 ha, ja viljeltäisiin vuonna 2010: 4 720 000 ha ja vuonna 2015 peräti 12 800 000 ha. <ref name=gexsi.com>http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref>
-{{kommentti|#:|Miksi tässä on kasvava trendi? Millä olettamuksilla jatropan viljely kasvaa näin paljon?|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 10.31 (EEST)}}
 On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön. <ref name:jatropha>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>

Ensyklopedia-artikkelit: Jatropa \| Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä	Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat: Jatropan mahdolliset viljelyalueet \| Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet \| Jatropan siementen saanto viljelystä \| Öljyn saanto jatropan siemenistä \| Biodieselin saanto jatropaöljystä \| op_en:Market prices of raw materials
Tuotantomuuttujat: Jatropan viljelyalueet \| Jatropaöljyn tuotanto maailmassa \| Biodieselin tuotanto jatropaöljystä
Vaikutukset: Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset \| Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset \| Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset
Vaikutuskaavion ulkopuoliset: Jatropan myrkyllisyys \| Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin \| Jatropan käytön muut vaikutukset