Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto” versioiden välillä
p (→Tulos) |
|||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
==Tulos== | ==Tulos== | ||
*Kaikista kaloista ei kannata valmistaa biodieseliä. | |||
Kalastamisen jälkeen kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn, jossa öljy puristetaan kalasta. Tämän jälkeen voidaan aloittaa esim. biodieselin valmistusprosessi. | |||
*Kaikista kaloista ei kannata valmistaa biodieseliä. Suomessa tavattavista kaloista esimerkiksi lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5–10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä,sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Julkisuudessa runsaasti esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa. | |||
*Kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). | *Kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). | ||
==Riippuvuudet== | ==Riippuvuudet== | ||
Versio 28. heinäkuuta 2011 kello 11.04
| Moderaattori:Johannes (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Kuinka kalajätteestä saadaan kalajäteöljyä? Paljonko käyttökelpoista öljyä saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?
Tulos
Kalastamisen jälkeen kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn, jossa öljy puristetaan kalasta. Tämän jälkeen voidaan aloittaa esim. biodieselin valmistusprosessi.
- Kaikista kaloista ei kannata valmistaa biodieseliä. Suomessa tavattavista kaloista esimerkiksi lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5–10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä,sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Julkisuudessa runsaasti esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa.
- Kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %).
Riippuvuudet
Kalajätteen tuonti- ja käsittelykustannukset muiden bioenergian valmistustapojen (esim. jatropa ja palmuöljy ) tuonti- ja käsittelykustannuksiin.
- Valmiin palmuöljyn tuontihinta karkeasti on tällä hetkellä 760€/tonni. [1]
--2: Tämä tieto kuuluisi jonkin sopivan jatropa-arvioinin sivun osaksi. Rippuvuus: ko. sivu → tämä sivu. --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 13.17 (EEST)
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
Kalanjalostuksen materiaalivirrat
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
| Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
| Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Avainsanat
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>