Jatropan myrkyllisyys

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2589
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2589}}

Jatropaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.

Kysymys

Kuinka myrkyllinen Jatropa oikeastaan on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?

Vastaus

Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota kätytetään mm. osana hyönteismyrkyissä, ja lehdillä on diureettisia ja okettavia vaikutuksia syötynä. Syötynä jo muutama jatropan siemen voi osottautua tappavaksi ihmiselle. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on hyötyä tuholaiskestävyyden kannalta.

Perustelut

Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Hyötyjen lisäksi myrkyistä on haittaa biopolttoainetuotannossa esimerkiksi silloin, kun öljyntuotannon sivutuotteita kuten siemenkakkuja haluttaisiin käyttää ravintona tai rehuna.

Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle. Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma.

Siemenkakun myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimjusten mukaan, jatropaa voidaan käyttää tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.

Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen on ainakin teoriassa mahdollista.

Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työn tekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.

Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet , tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.

Katso myös

• Jatropan mahdolliset viljelyalueet
• Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin
• Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset
• Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset
• Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset
• Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet
• Jatropaöljyn tuotanto maailmassa
• Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuuksien arvostus

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto