Ero sivun ”Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23: Rivi 23:
Jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueista ruokakasvien kanssa.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref>
Jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueista ruokakasvien kanssa.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref>


Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee suhteellisen paljon vettä menestyäkseen. <ref name=plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref>
Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee suhteellisen paljon vettä menestyäkseen.<ref name=vihrealanka.fi> <ref name=plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref>


Estää eroosiota. <ref name=plantoils></ref>
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä.<ref name=doria.fi></ref>


Vaikka kasvi säilyy hengissä joutomaillakin, sen viljely on kannattavaa vain hyvin kasteltuna ja lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref>
Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref> Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee suhteellisen paljon vettä menestyäkseen.<ref name=vihrealanka.fi></ref> <ref name=plantoils>http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html</ref>


Lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä. <ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf</ref>
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät jatrophanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropha ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.<ref name=doria.fi></ref>


''Maan tuottavuuteen jatropalla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia.'' Mikäli jatropanviljelyyn valittu alue on aiemmin ollut käyttämättömänä, tai alueen aiempi tuottavuus on ollut heikkoa eikä maankäytön muutos huononna ihmisten toimeentuloa, jatropanviljely voi helposti parantaa maan tuottavuutta. Mikäli jatropaa istutetaan joutomaaksi luokitellulle alueelle, on tärkeää varmistaa, että aluetta mahdollisesti epävirallisesti hyödyntävien ihmisten toimeentulo ei vaarannu.
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.<ref name=doria.fi></ref>


Jatropaa kehutaan siitä, että se mahdollistaa tuottamattomien joutomaiden entistä tuottavamman käytön, mutta todellisuus ei aina ole yhtä mutkaton. Maan tuottavuutta ei voida mitata pelkästään rahassa, sillä köyhäkin maaperä voi tarjota toimeentulon sellaiselle joukolle ihmisiä, joilla ei muuten olisi varaa hankkia tarvittavia hyödykkeitä kuten ruokaa tai energiaa. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto.
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota<ref name=plantoils></ref> ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.<ref name=doria.fi></ref>


Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.<ref name=doria.fi> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljely on kannattavaa vain hyvin lannoitettuna.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/teemat/ihmekasvi-jatropa-voi-paljastua-pettymykseksi</ref> Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.<ref name=doria.fi></ref> On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä.<ref name=ifeu.org>http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf></ref>


Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:
Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna
*voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa
*voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.
*lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
 
Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät jatrophanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropha ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.
 
Mikäli jatropan viljelyyn käytetty alue on ollut aiemmin todellisuudessa tuottamatonta, on jatropan viljely yleensä kannattavaa mikäli tuotteiden kuljetuskustannukset pysyttelevät kohtuullisina.
 
Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.
 
Lannoitteiden käytöstä on usein hyötyä satojen parantamisessa, mutta ne voivat vahingoittaa muuta ympäristöä esimerkiksi rehevöittämällä vesistöjä. Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa. Lannoittamisen aiheuttamia ongelmia voidaan minimoida käyttämällä lannoitetta hillitysti ja ajoittamalla lannoitus sopivasti sateisiin nähden. Myös jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä. Maahan pudonneet lehdet auttavat myös pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.
 
Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Toisaalta jatropan omasta eroosionsietokyvystä ei vielä ole tehty tarkkoja tutkimuksia.
 
Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin usein epäselvä, eikä virkamiesten kartoissa joutomaaksi merkitty alue ole välttämättä ikinä ollut käyttämättömänä. Mikäli jatrophaa istutetaan epävirallisessa käytössä olevalle joutomaalle, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia maa-alueesta aiemmin toimeentulonsa saaneiden ihmisten toimeentulon turvaamisesta myös jatkossa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 4. heinäkuuta 2011 kello 13.04




Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.[1]

Koska kasvi vaatii vähän ravinteita voidaan sitä viljellä joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle.

Kysymys

Mitä olennaisia muutoksia jatropaviljely aiheuttaisi nykytilaan viljelemättömillä alueilla? Uhkaisiko se jotain luonnontilaisia ekosysteemeitä? Veisikö se maata muulta viljelyltä?

Vastaus

Jatropan ekosysteemivaikutukset riippuvat paljolti siitä, millaiselle alueelle sitä viljellään. Jatropan hyviin puoliin kuuluu sen selviytymiskyky suhteellisen kuivassa ja ravinnottomassa maaperässä. Joutomaalle viljeltynä jatropa ei kilpaile ruokakasvien kanssa eikä sen suuri tilantarve ole haitaksi. Tällaisessa vaatimattomassa maaperässä jatropan hyvät puolet pääsevät esiin: se ei vaadi paljon hoitoa tai vettä, se vähentää eroosiota, rikastaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia. Ravintorikkaalle maaperälle istuttaessa paljon tilaa vievä jatropa kilpailisi viljelymaasta muiden kasvien kanssa.

Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee melko paljon vettä menestyäkseen, eli maaperän lisäksi jatropa saattaa kilpailla myös kasteluvedestä. Lisäksi jatropa happamoittaa maaperää ja aiheuttaa läheisten vesien rehevöitymistä.

Perustelut

Jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueista ruokakasvien kanssa.[2]

Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee suhteellisen paljon vettä menestyäkseen.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu

Jatropan merkittävä etu muihin biodieselkasveihin verrattuna on sen menestyminen useimmille muille kasveille sopimattomilla joutomailla. Joutomaan käsite on kuitenkin epäselvä. Virallisissa tilastoissa tai kartoissa tietty alue voi olla merkitty käyttämättömäksi joutomaaksi, mutta todellisuudessa monet ihmiset voivat saada siitä toimeentulonsa. Virallisesti käyttämättömien maiden on todettu olevan tärkeitä erityisesti vuoristojen vähemmistöryhmien toimeentulolle niiden tarjotessa mahdollisuuden kaskiviljelyyn, laiduntamiseen ja muihin toimeentuloa tukeviin toimiin. Toisaalta osa vuoristoseuduilla harjoitetusta kaskiviljelystä kuluttaa maaperää niin paljon, että se köyhtyy viljelykelvottomaksi muutamassa vuodessa. Jäljelle jää vain todellinen joutomaa, jolla jatropan viljely voi olla ainoa käyttövaihtoehto. Tässä tapauksessa jatropan viljelylle ei ole esteitä.[3]

Jatropaa kehutaan sen kyvystä kasvaa joutomaalla mutta sitä istutetaan myös rikkaammalle maaperälle. Silloin jatropa kilpailee vedestä ja kasvatusalueesta ruokakasvien kanssa.[2] Vaikka jatropa selviää hyvinkin kuivissa oloissa, se tarvitsee suhteellisen paljon vettä menestyäkseen.[4] [5]

Ruokakasvien lisäksi jatropa voi kilpailla maa-alasta muiden rahakasvien, kuten kumi- ja vahapuiden sekä akasian, kanssa. Viljelijät pitävät jatrophanviljelyä viljelyalueen aiempaa käyttöä tuottavampana, koska jatropha ei vaadi paljoa hoitoa, pärjää vähäisillä ravinteilla, parantaa maaperän laatua ja mahdollistaa työvoiman täyden käytön sekaviljelyn avulla sekä aiempia kasveja paremmat tulot.[3]

Jatropakasvien on todettu voivan parantaa maaperän laatua, jolloin köyhtynyt maa-alue voidaan ottaa jatropakasvien kuoltua uudelleen vaikkapa ruokakasvien viljelykäyttöön. Jatropapuun elinikä on noin 30 vuotta, joten viljelymaan uusiutumisesta on suurempaa hyötyä vasta melko pitkän ajan jälkeen. Sekaviljely voi silti mahdollistaa ruokakasvien viljelyn parantuneella maaperällä jo aiemmin.[3]

Kasvipeitteen lisääntyminen ehkäisee eroosiota[5] ja vähentää tulvapiikkejä. Jatropan juuristo toimii tehokkaasti pintaeroosion torjunnassa, ja siemenestä kasvatettujen yksilöiden tappijuuret edistävät myös ravinteiden liikettä maaperässä ja ehkäisevät maanvyöryjä ja tuulen aiheuttamia vahinkoja. Kasvista maahan pudonneet lehdet auttavat pintaeroosion hillitsemisessä sitomalla irtonaista maa-ainesta tiiviimmäksi massaksi.[3]

Jatropa ei sido typpeä, joten se vaatii typekästä maaperää tai lisätyppeä tuottaakseen kunnollista satoa.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu Jatropaöljyn puristuksen sivutuotteina syntyviä siemenkakkuja voidaan tosin käyttää lannoitteena, samoin kuin puusta tippuvia lehtiä.[3] On kuitenkin todettu että jatropan viljely lisää maaperän happamuutta ja läheisten vesistöjen rehevöitymistä.[6]

Viljelijät uskovat jatropan mahdollisuuksiin ja väittävät, että jatropa:

  • voi tuottaa taloudellisesti jopa kymmenkertaisesti aiempaan maankäyttöön verrattuna
  • voi parantaa maaperän laatua, jolloin viljelyalueen tuotot voivat kasvaa myös tulevaisuudessa
  • lisää teollisuuden tuottavuutta sekä parantaa paikallisyhteisön toimeentuloa.[3]

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet

Jatropan mahdolliset viljelyalueet

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset

Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset

Viitteet

  1. ↑ http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja
  2. ↑ 2,0 2,1 http://www.kepa.fi/uutiset/6470
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1
  4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä vihrealanka.fi ei löytynyt
  5. ↑ 5,0 5,1 http://www.plantoils.in/portal/jatropha/add/dis/dis.html
  6. ↑ http://www.ifeu.org/landwirtschaft/pdf/IFEU_Jatropha%20biofuels%20report_HVO121208.pdf>
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Jatropan_viljelyn_ekosysteemivaikutukset&oldid=7546”