Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2065
Moderaattori:Teemu R (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2065}}

Mallia on aloitettu tekemään melko karkealta pohjalta. Näin alkajaisiksi vertaillaan vain muutamaa hyvin yksinkertaista skenaariota: rakennetaan 0, 1 tai 2 ydinvoimalaa, korvataan 2, 1 tai 0 ydinvoimalan sähköntuotanto polttoperäisillä vaihtoehdoilla (puu, turve, maakaasu, öljy, kivihiili).

Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi täältä voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.

Rajaus

Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?

Rajat

• Oletetaan että
  • rakennetaan 3GW lisää energiaa
  • kaikki laitokset ovat heti käytettävissä (tuottavat energiaa päätöshetkestä eteenpäin)
• Tarkastellaan
  • pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vuosittain
• Verrataan tällä hetkellä todennäköisesti toteutuvaan vaihtoehtoon (2 ydinvoimalaa valmistuu)

Skenaariot

1. 2 ydinvoimalaa valmistuu
2. 1 ydinvoimala korvataan
   1. puulla
   2. turpeella
   3. kivihiilellä
3. 2 ydinvoimalaa korvataan
   1. puulla
   2. turpeella
   3. kivihiilellä

Työn kuvaus

Alla on linkkejä malliin liittyville sivuille.

• 2:sta ydinvoimalasta on päätetty
• Kuinka monta ydinvoimalahanketta viedään loppuun asti?
• Millä korvataan toteuttamatta jääneiden ydinvoimaloiden tuotanto?
• Syntyvien pienhiukkasten määrä eri skenaarioissa
• Eri skenaarioissa syntyneiden pienhiukkasten aiheuttama altistus
• Eri skenaarioiden aiheuttaman pienhiukkasaltistumisen terveysvaikutukset
• Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa

Politiikka

• Kahdesta ydinvoimalasta on annettu periaatepäätökset.

Ydinvoimalat

• Periaatepäätöksen saaneiden ydinvoimalayksiköiden (Olkiluoto 4 ja Fennovoima 1) yhteenlasketun tehon oletetaan olevan noin 3 TW. Selkeyden vuoksi, ainakin aluksi, oletetaan että molempien yksiköiden teho on yhtä suuri.
• Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.
• Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.

Energiantuotanto

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (GW)	Korvaava energianlähde	Korvaava teho (GW)
2	3		0
1	1,5	puu	1,5
		turve
		kivihiili
0	0	puu	3
		turve
		kivihiili

Pienhiukkaspäästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha-1)	Korvaava energianlähde	Korvaava tuotanto (GWha-1)	Korvaavan tuotannon päästökerroin (kg/MWh)	PM2.5 päästöt (kga-1)
2	26280		0	0	0
1	13140	puu	13140	0,01	131400
		turve		0,01	131400
		kivihiili		0,01	131400
0	0	puu	26280	0,01	262800
		turve		0,01	262800
		kivihiili		0,01	262800

• Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.
  • Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.

Kaavat

tuotanto vuodessa gigawattitunteina = 24 (tuntia) * 365 (vuodessa) * teho (edellisestä taulukosta)

päästö = korvaava tuotanto * päästökerroin

Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus

Karkea malli

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Korvaava energianlähde	PM2.5 päästöt (kga-1)	Altistus (µgm-3)	Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
2		0	0	0
1	puu	131400	1,0*10-3	0,3
	turve	131400	1,0*10-3	0,3
	kivihiili	131400	1,0*10-3	0,3
0	puu	262800	2,0*10-3	0,6
	turve	262800	2,0*10-3	0,6
	kivihiili	262800	2,0*10-3	0,6

• Tässä tarkastelussa energiantuotannon tyyppi pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta on hyvin merkityksetön.
  • Mutta tästä puuttuukin esimerkiksi polttoaine-kuljetusten aiheuttamat päästöt ja niiden aiheuttamat altistus.

Kaavat

Altistus

altistus = päästö * IntakeFraction / (hengitysnopeus * populaatio)

IntakeFraction = 0.3*10-6

hengitysnopeus = 20 m3d-1 = 7300 m3a-1

populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399

Terveysvaikutus

ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistus-vastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus

[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistus-vastefunktio]] = 0.006 µg-1m3

kokonaiskuolleisuus = 49090 vuodessa

Monimutkaisempi malli

• Eri altistus (Exposure) skenaariot on määritelty seuraavasti:
  • BAU (Business as usual) on skenaario jossa ydinvoimaloita ei rakenneta
  • Alternative scenario on skenaario jossa ydinvoimalat rakennetaan

Kuva poistettu tarkistusta varten.

• YLL = years of life lost, eli menetettyjen elinvuosien määrä
  • Määritelty koko väestölle eri vuosina

Kuva poistettu tarkistusta varten.

• DALY = disability adjusted life year, eli menetettyjen terveiden elinvuosien määrä
  • Määritelty eri ikäluokille

CO₂ päästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (TJa-1)	Korvaava energianlähde	Korvaava tuotanto (TJa-1)	Korvaavan tuotannon tehokkuus	Korvaavan tuotannon päästökerroin (MgTJ-1)	CO2 päästöt (Mga-1)
2	94608		0		0	0
1	47304	puu	47304	0,35	109,6	1,5 * 107
		turve		0,35	105,9	1,4 * 107
		kivihiili		0,42	98,3	1,1 * 107
0	0	puu	94608	0,35	109,6	3,0 * 107
		turve		0,35	105,9	2,9 * 107
		kivihiili		0,42	98,3	2,2 * 107

• Suomen kokonaiskasvihuonepäästöt olivat vuonna 2008 noin 70 miljoonaa tonnia. 3 miljardin watin (GW) sähköntuotanto puulla tai turpeella toteutettuna tuottaisi noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka olisi yli 40% lisäys nykyiseen.
  • Esimerkiksi tämän hetkisessä päästökaupassa tuo lisäys maksaisi 15 euroa tonnilta, eli 450 miljoonaa euroa.
    • Tosin päästökaupassa puun hiilidioksidi-päästökerroin on määritelty nollaksi.

Kaava

päästö = päästökerroin * tarvittu teho * vuosi sekunneissa / laitoksen tehokkuus

Katso myös

• Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa
  • Energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.