Ero sivun ”Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa” versioiden välillä

Versio 31. elokuuta 2010 kello 06.53

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1968
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1968}}

Rajaus

Kuinka paljon eri energiatuotannon muodot Suomessa (mukaanlukien kiinteistöjen lämmitys) tuottavat pienhiukkasia?

Määritelmä

Data

Keskustelu energiantuotannon pienhiukkaspäästöistä

Keskustelun tiivistelmä:

Talousvaliokunta: Ydinvoiman tuotannosta ei aiheudu kasvihuone- eikä pienhiukkaspäästöjä, joten tuotantomuotona se tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Suomen UNECE:n kaukokulkeutumissopimuksen mukaisista päästöraporteista^[1] koostettu taulukko.

Pienpoltto

Suomalaisissa kotitaulkissa poltetun puun aiheuttamat pienhiukkaspäästöt vuonna 2000 olivat noin 7580 Mg (tonnia)^[2].

Kausaliteetti

Energiantuotanto Suomessa

Vaikutus

Yksikkö

Mg/a (tonnia vuodessa)

Kaava

Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä	Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (TW)	Korvaava energianlähde	Korvaava teho (TW)	Päästökerroin	PM2.5 päästöt
2	3		0	0	0
1	1,5	puu	1,5
		turve
		kivihiili
0	0	puu	3
		turve
		kivihiili

Tulokset

Vuonna 2008 energiantuotanto tuotti arviolta yhteensä 19 295 Mg (tonnia) pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2.5 μm).
Suurin osa pienhiukkaspäästöistä tulee päästöistä tulee kiinteistöjen lämmitykseen käytettävistä kattiloista, joita lämmitetään puulla tai öljyllä, seuraavaksi suurin tekijä on liikenne. Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä teollisuudessa on käytössä suodattimia jotka suodattavat suurimman osan hiukkasista.
- Puun polttoa kiinteistöissä voidaan tehostaa tai ydinvoimalat voidaan rakentaa lähemmäs asutusta niin että niiden lauhdevedet voidaan valjastaa kaukolämmitykseen vähentäen kattila-lämmityksen tarvetta, jolloin syntyisi vähemmän pienhiukkasia.

Katso myös

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=316768
↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 27, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f

[1] ttp://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=316768

[2] Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 27, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f

[1]

[2]

@@ Rivi 34: / Rivi 34: @@
 === Kaava ===
-== Tulokset ==
+=== Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli  ===
-* Vuonna 2008 energiantuotanto tuotti arviolta yhteensä 19 295 Mg (tonnia) pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2.5 &#956;m).
-* Suurin osa pienhiukkaspäästöistä tulee päästöistä tulee kiinteistöjen lämmitykseen käytettävistä kattiloista, joita lämmitetään puulla tai öljyllä, seuraavaksi suurin tekijä on liikenne. Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä teollisuudessa on käytössä suodattimia jotka suodattavat suurimman osan hiukkasista.
-** Puun polttoa kiinteistöissä voidaan tehostaa tai ydinvoimalat voidaan rakentaa lähemmäs asutusta niin että niiden lauhdevedet voidaan valjastaa kaukolämmitykseen vähentäen kattila-lämmityksen tarvetta, jolloin syntyisi vähemmän pienhiukkasia.
-== Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli  ==
 {| {{prettytable}}
@@ Rivi 59: / Rivi 54: @@
 |----
 |}
+== Tulokset ==
+* Vuonna 2008 energiantuotanto tuotti arviolta yhteensä 19 295 Mg (tonnia) pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2.5 &#956;m).
+* Suurin osa pienhiukkaspäästöistä tulee päästöistä tulee kiinteistöjen lämmitykseen käytettävistä kattiloista, joita lämmitetään puulla tai öljyllä, seuraavaksi suurin tekijä on liikenne. Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä teollisuudessa on käytössä suodattimia jotka suodattavat suurimman osan hiukkasista.
+** Puun polttoa kiinteistöissä voidaan tehostaa tai ydinvoimalat voidaan rakentaa lähemmäs asutusta niin että niiden lauhdevedet voidaan valjastaa kaukolämmitykseen vähentäen kattila-lämmityksen tarvetta, jolloin syntyisi vähemmän pienhiukkasia.
 == Katso myös ==