Ero sivun ”Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 62: | Rivi 62: | ||
|---- | |---- | ||
|} | |} | ||
'''Taulukko 1''' Suomen päästöjen jakosuunnutelma perustuu tarvittavien päästöoikeuksien ostoon kaudella 2008-2012. (Vuodelta 2007) | '''Taulukko 1''' Suomen päästöjen jakosuunnutelma perustuu tarvittavien päästöoikeuksien ostoon kaudella 2008-2012. (Vuodelta 2007) <ref>[http://www.sitra.fi/NR/rdonlyres/FEE7A4EC-EEDB-4B96-945B-99BBF6E269F5/2292/Energiaohjelman_pohjaselvitys_kalvot.pdf Sitran selvitys energian tuotosta ja käytöstä]</ref> | ||
=== Kausaliteetti === | === Kausaliteetti === | ||
Versio 7. heinäkuuta 2010 kello 10.26
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Miten paljon energiantuotannosta tulee kasvihuonekaasupäästöjä vuosina 1990-2020?
Määritelmä
Data
- Keskustelu energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä.D↷
Kuva 1 Kasvihuonekaasu päästöt Suomessa 1990-2008 (y-akselin puuttuva yksikkö miljoonaa t CO2-ekv.) [1]
LULUCF-luokka kertoo, miten paljon hiilidioksiidia on sitoutunut takaisin maaperään mm. lannoitteiden mukana vuoden aikana. Kun sen vähentää hiilidioksidipäästöistä saadaan, kuinka paljon lisää hiilidioksidia ilmakehässä on vuoden jälkeen, kun ei oteta kasvien yhteyttämistä huomioon.
Kuva 2 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2008 LULUCF-luokan kanssa ja ilman.[1]
Kuva 3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt päästöalueittain. [2]
| Suomen ehdotus päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosina 2008-2012. Tavoitteiden laskenta | Päästöt (Mt CO2-ekv.) |
| A. Kioto-pöytäkirjan tavoitteet tai taakanjakosopimus (keskim. vuosittaiset päästöt 08-12) | 71,1 |
| B. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt 2003 (pl. LULUCF) | 85,7 |
| C. Erotus A-B | -14,6 |
| D. Keskim. vuosittaiset ennustetut päästöt 08-12 (sis. toimenpiteiden ennusteet) | 82,3 |
| E. Erotus A-D | -11,2 |
| Vähennystoimet | |
| F. EU:n päästökauppa | -8,7 |
| G. Muut ohjauskeinot ja toimet paitsi EU:n päästökauppa, sis. LULUCF | -0,1 |
| H. Joustomekanismien kansalliset ostot | -2,4 |
| I. Kaikkivähennyttoimet (F+G+H) | -11,2 |
Taulukko 1 Suomen päästöjen jakosuunnutelma perustuu tarvittavien päästöoikeuksien ostoon kaudella 2008-2012. (Vuodelta 2007) [3]
Kausaliteetti
Yksikkö
Kaava
Tulokset
Keskustelu
Kuva 4 Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. 2020 arvoista ylempi on se, mihin päädytään, jos asioille ei tehdä mitään ja alempi hallituksen tavoite. On kuitenkin epäselvää, onkko kyseisessä ennusteessa vain CO2 päästöt vai kasvihuonekaasupäästöt yleensä.
- Talousvaliokunta: Ydinvoiman tuotannosta ei aiheudu kasvihuone- eikä pienhiukkaspäästöjä, joten tuotantomuotona se tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista.
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Lähtökohtaisesti kaikki energian tuottamisen muodot sisältävät tuotantoketjun varrella jonkinlaisia terveysriskejä. Korvattaessa kivihiilellä tuotettavaa energiaa ydinvoimalla tuotetulla, vähenee ilmaan joutuvien pienhiukkasten määrä.
- Suomen luonnonsuojeluliitto: Hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohden voivat olla vähäisempiä uraaniesiintymiä hyödynnettäessä erittäin huomattavia.
- Fennovoima Oy: Fennovoiman mielestä ydinvoima on tehokas keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siten hillitä ilmastonmuutosta.