Energiantuotannon kansantaloudelliset vaikutukset Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1966
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1966}}

Määritelmä

Data

• Keskustelu energiantuotannon kansantaloudellisista vaikutuksista.D↷

Tulokset

Keskustelu

• Talousvaliokunta: Talousvaliokunta toteaa, että energian kohtuullinen hinta, riittävyys ja saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta antavat hyvän pohjan kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille ja sijoituksille Suomeen ja tätä kautta yrittäjyydelle, työllisyyden kasvulle ja kansalaistemme hyvinvoinnin lisääntymiselle. Bruttokansantuotteen arvioidaan pidemmällä aikavälillä kasvavan noin puolella prosentilla investointien ja sähkön alhaisemman hinnan vaikutuksesta. Työllisyyden kasvu lisää kansantaloutta ja yksityistä kulutusta.
• Ympäristövaliokunta: Valiokunta katsoo, että Suomessa katsotaan olevan hyvät edellytykset toimia tämän teknologian kehitysalustana, joten ilmasto- ja energiapoliittisten ratkaisujen tulee edistää tällaisten kestävien teknologiaratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista. Suomi korkean teknologian maana voisi olla maailman johtava ekologisen, elinkaarimallilla toimivan infrastruktuurin kehittämisen, rakentamisen ja ylläpidon edelläkävijä.
• Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: Kohtuuhintaisen sähkön saatavuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden toimintaedellytyksistä, joka vahvistaa Suomen teollista kilpailukykyä. Periaatepäätösten mukaan rakentamisvaiheessa kymmenien tuhansien henkilötyövuosien suuruiset työllisyysvaikutukset ovat aluetalouden kannalta merkittävät ja käytönaikaiset taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat sijoituspaikkakunnalle ja ympäröivälle seutukunnalle merkittävät.
• Tulevaisuusvaliokunta: Ydinvoiman keskeisiä hyviä puolia on myös vakaa ja ennustettava sähkön hinta. Tämä antaa perustaa monialaiselle tuotannolle ja investoinnille Suomeen ja sitä kautta osaltaan edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia.
• Jyrki Katainen, Kokoomus: Neljässä vuosikymmenessä voimme luoda Suomesta lähes päästöttömän yhteiskunnan. Haluamme silti samalla säilyttää Suomen vauraana hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi päästöttömyyden tavoittelu ei saa tuhota teollisuuttamme ja työpaikkojamme.
• Eero Heinäluoma, SDP: Pitkän päälle veronmaksajien varoilla tuettu sähköntuotanto ei vaikuta kovin loistokkaalta keksinnöltä, jos vaihtoehtona on ilman tukea pyörivä päästötön tuotanto. Sosialidemokraatit käyttävät veroeuroja mieluummin lapsista, koulusta, terveydenhoidosta ja ikäihmisistä huolehtimiseen kuin sähkön tapaisen bulkkitavaran tuottamiseen.
• WWF Suomi: WWF:ltä kestävä ja kustannustehokas vaihtoehto kuudennelle ydinvoimalalle. "Jos Suomi rakentaisi kuudennen ydinvoimalan, yli puolet sähköstämme tuotettaisiin ydinvoimalla. Sähköntuotantorakenteemme yksipuolistuisi merkittävästi, mikä lisäisi tuotannon haavoittuvuutta. Uusiutuvaan energiaan pohjautuvalle sähköntuotannolle ei syntyisi lisämarkkinoita.
• Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto: Hallituksen omassa ilmasto- ja energiastrategiassa sanotaan, että ydinvoiman lisärakentamista ei sallita "sähkön pysyvää vientiä varten". Hallituksen esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta on ristiriidassa tämän strategian kanssa.
• TVO Teollisuuden Voima:Sähkön saanti läheltä lisää kotimaista energiaomavaraisuutta ja vähentää ydinvoimalla tuotettuna Suomen hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti sekä pitää kuluttajat tyytyväisinä.