Keskustelu:Energiantuotannon kansantaloudelliset vaikutukset Suomessa
Opasnet Suomi
Talousvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Talousvaliokunta toteaa, että energian kohtuullinen hinta, riittävyys ja saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Kyse on keskeisestä huoltovarmuus- ja elinkeinoelämän kilpailukykytekijästä, jolla on merkittävä vaikutus koko taloutemme vakauteen. Sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta antavat hyvän pohjan kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille ja sijoituksille Suomeen ja tätä kautta yrittäjyydelle, työllisyyden kasvulle ja kansalaistemme hyvinvoinnin lisääntymiselle.
- Esillä olevat ydinvoimainvestoinnit on tarkoitus toteuttaa markkinaehtoisesti, eikä ydinvoimarakentamisesta koidu yhteiskunnalle suoria kustannuksia. Kyseessä ovat erittäin merkittävät investointihankkeet, joiden välittömät ja välilliset positiiviset vaikutukset ovat kansan- ja kuntataloudellisesti huomattavat.
- Bruttokansantuotteen arvioidaan pidemmällä aikavälillä kasvavan noin puolella prosentilla investointien ja sähkön alhaisemman hinnan vaikutuksesta. Työllisyyden kasvu lisää kansantaloutta ja yksityistä kulutusta.
- Valiokunta olettaa, että päästöoikeuden hinta saattaa merkittävästi nostaa sähkön markkinahintaa unionin alueella. Tämä saattaa energiaintensiivisen teollisuutemme kilpailullisesti kestämättömään tilanteeseen, mikäli vientiteollisuutemme joutuu tulevaisuudessa maksamaan sähköenergiastaan EU-alueen ulkopuolella olevia kilpailijoitaan huomattavasti korkeampaa hintaa. Kansainväliset ilmastosopimusneuvottelut, jotka tulokseen päästessään tasoittaisivat kilpailuolosuhteita, ovat edenneet erittäin hitaasti eikä varmuutta lopputuloksesta ole. Komissio puolestaan valmistelee päästötavoitteiden yksipuolisia lisätiukennuksia EU-maiden osalta. Tätä taustaa vasten arvioiden on teollisuuden omakustannusperiaatteella saatava kohtuuhintainen sähkö välttämätön edellytys energiavaltaisen teollisuuden säilymiselle Suomessa.
- Kuluttajahinnan kannalta on olennaista, että mitä enemmän sähköpörssiin tulee muuttuvilta kustannuksiltaan kivihiililaudetta halvempaa, tasaiseen tuotantomäärään perustuvaa sähköä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä markkinahinnan määräävä lauhdesähkö syrjäytyy ja sähkön hinta alenee. Hintavaikutusten arviointi on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä muuttujia on muitakin kuin vain ydinsähkön tuotantomäärä. Koska osakkaina esillä olevissa hankkeissa on useita paikallisia energialaitoksia, hyötyvät kuluttajat osin suoraan myös osakkuussähköstä.
- Samoin on tuotu esille epäily, että ydinvoiman lisärakentamiseen investoiminen vähentää mahdollisuuksia investoida uusiutuvaan energiaan. Valiokunta toteaa, että kyseessä ovat suuruudeltaan (yhtiöiden arvioiden mukaan yhteensä 7-10 miljardin euron) ja kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävät investointihankkeet, eikä esille ole tullut, että hankkeiden mahdollisesti kariutuessa vastaavat investoinnit tehtäisiin uusiutuvaan energiaan tai johonkin muuhun Suomessa sijaitsevaan kohteeseen. Sen sijaan esimerkiksi metsäteollisuus katsoo ydinvoiman lisärakentamisen nimenomaisesti mahdollistavan lisäinvestoinnit uusiutuvaan energiaan.
- Periaatepäätöksissä on arvioitu, että investoinnit kasvattavat työllisyyttä erityisesti rakennusaikana, mutta myös pidemmällä aikavälillä työllisyys paranee. Yhden ydinvoimayksikön rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 30 000 henkilötyövuotta, josta kuitenkin ulkomaisen työvoiman osuus saattaa olla huomattava. Pysyvä kotimaisen työllisyyden lisäys olisi kerrannaisvaikutukset mukaan lukien noin 10 000 henkilötyövuotta.
- Talousvaliokunta painottaa, että positiivisia työllisyysvaikutuksia tulee arvioida laajemmin kuin pelkästään ydinvoiman rakentamisen ja voimaloiden käytön edellyttämän työvoiman kannalta. Perusvoiman merkittävän lisärakentamisen avulla voidaan turvata energiaintensiivisen teollisuutemme kilpailuedellytyksiä ja näin ollen myös työllistämismahdollisuuksia.
- Talousvaliokunta toteaa, että uutena toimijana Fennovoima Oy:n hanke edistäisi kilpailua sähkömarkkinoilla. Yhtiön kattava omistuspohja on omiaan hyödyttämään laajasti suomalaista elinkeinoelämää ja kotitalouksia. Valiokunta pitää olennaisena myös tietoa, jonka mukaisesti suomalaisten osakkaiden enemmistöomistus Fennovoima Oy:ssä on turvattu osakassopimuksin.
- Talousvaliokunta toteaa, että tuotantoprosessissa syntyvän lämmön hyödyntäminen nostaisi merkittävästi ydinvoimatuotannon hyötysuhdetta. Valiokunta puoltaa tähän liittyvien jatkoselvitysten tekemistä.
- Talousvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Ympäristövaliokunnan lausunto ydinvoimasta 15.6.2010
- Kysymys on ydinvoiman tarkastelusta kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta osana kestävää ilmastopolitiikkaa. Tarkastelukulman on tästä näkökulmasta oltava laajempi kuin perinteinen ympäristö-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikkavaikutusten arviointi ja huomioon on otettava myös välilliset ja epäsuorat vaikutukset mahdollisuuksiin toteuttaa kestävää energiapolitiikkaa osana ilmastopolitiikkaa.
- Strategiassa asetettiin ensimmäisen kerran Suomessa energiankulutukselle selvä katto. Energiankulutus saa olla vuonna 2020 enintään 310 TWh, mikä on 37 TWh eli noin 11 prosenttia alhaisempi kuin kulutuksen kehitys ilman uusia tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2050 tavoitteeksi strategiassa asetettiin energiankulutuksen vähentyminen vielä kolmanneksella vuoden 2020 tasoon verrattuna.
- Lämpöpumppujen yleistyminen ja sähköautojen varaan rakentuva tulevaisuuskuva merkitsevät olennaista sähkönkulutuksen kasvua.
- Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö ovat tärkein ja edullisin tapa vähentää päästöjä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan yli puolet globaalisti tarvittavista energiasektorin päästövähennyksistä voidaan saavuttaa tehokkuutta parantamalla. Merkittävässä osassa tehokkuusinvestoinneista kustannukset ovat jopa negatiivisia eli päästöjen vähentäminen säästää rahaa.
- Valiokunta huomauttaa, että myös periaatepäätösten liitteeseen sisältyvän arvion mukaan sähkön kuluttajahinnan alenemisella on heikentävä vaikutus energiasäästölle ja energiatehokkuuden lisäämiselle.
- Valiokunta korostaa, että energiansäästöpotentiaali on hinnan, teknologian ja politiikan funktio: energian hinnan noustessa, teknologian kehittyessä ja poliittisen ohjauksen vahvistuessa tehokkuuspotentiaali lähtökohtaisesti kasvaa. Vastaavasti energian edullinen hinta, teknologiakehityksen hidastuminen ja poliittisen ohjauksen heikkous johtaa tehokkuuspotentiaalin vähenemiseen.
- Valiokunta katsoo, että Suomessa katsotaan olevan hyvät edellytykset toimia tämän teknologian kehitysalustana, joten ilmasto- ja energiapoliittisten ratkaisujen tulee edistää tällaisten kestävien teknologiaratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista. Suomi korkean teknologian maana voisi olla maailman johtava ekologisen, elinkaarimallilla toimivan infrastruktuurin kehittämisen, rakentamisen ja ylläpidon edelläkävijä.
- Uusiutuvan energian lisäystavoite on 38 TWh. Tavoite perustuu energian loppukulutusarvioon 327 TWb vuonna 2020, josta uusiutuvaa olisi 124 TWh. Hallituksen arvion mukaan kustannukset näistä toimista olisivat noin 341 miljoonaa euroa vuodessa viimeistään vuonna 2020, josta tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffin hinta olisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa sähkön markkinahinnasta riippuen
- Vuosina 1999-2009 Suomeen on tuotu sähköä vuosittain noin 5-17 TWh, mikä vastaa noin 6-20 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta
- Sähkömarkkinoilla pörssihinta määräytyy teoreettisesti aina kunakin hetkenä tarvittavan kalliimman tuotantomuodon muuttuvien kustannusten mukaan, pääsääntöisesti kivihiililauhdevoiman mukaan. Ydinvoiman tuotanto voi periaatteessa alentaa markkinasähkön hintaa, kun markkinoille tulee enemmän muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan edullisempaa tuotantoa. Yhteisillä sähkömarkkinoilla vaikutus ei kuitenkaan ole suoraviivainen ja siihen vaikuttavat monet tekijät.
- Vesivoima, tuulivoima ja ydinvoima ovat alhaisimmat muuttuvilta kustannuksiltaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on seuraavaksi edullisin.
- Ilmasto- ja energiastrategian linjauksen mukaan sähkönhankinnassa asetetaan etusijalle uusiutuvalla energialla ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu sähkö, mutta myös ydinvoiman lisärakentamiseen tulee varautua. Strategian lähtökohtana oli kaikkien energiamuotojen arvioiminen yhteiskunnan kokonaisedun kannalta siten, että mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei suljeta pois.
- Palvelujen ja julkisen kulutuksen sähkönkäytön odotetaan kasvavan voimakkaasti 15 TWh:sta noin 30-40 TWh:iin. Tätä arviota voidaan myös pitää ylimitoitettuna jos oletetaan, että palveluiden ja kotitalouksien maksama sähkön hinta joka tapauksessa nousee voimakkaasti, minkä tulisi itsessään kannustaa sähkön säästötoimenpiteisiin.
- Ydinvoiman lisärakentaminen turvaa suhteellisesti edullisemman sähkönsaannin tulevaisuudessa energiaintensiiviselle tuotannolle, jossa tärkeimmät tuotannontekijät ovat osaaminen, raaka-aineen hinta ja energian hinta. Sähkön hintaa on hyvin vaikea arvioida pitkällä tähtäimellä, mutta olennaista on sen suhteellinen hinta. Päästöoikeuden hinnan nousu nostaa sähkömarkkinoiden pörssihintaa.
- Kysymykseen ydinvoimalla tuotetun sähkön edullisuudesta voi vaikuttaa se, miten tulevaisuudessa suhtaudutaan energiapoliittiseen periaatteeseen jossa teollisuusyritys tuottaa itse itselleen energiaa omakustannehintaan. Periaatteen mukaisesti voidaan tuottaa myös esimerkiksi tuulivoimaa, joten kysymys ei liity sinänsä ydinvoimaan. Osakasyritysten maksaman sähkön hinta nousisi, jos periaatteen mukainen toimintaperiaate ei olisi mahdollinen. Vastaava yhteistoiminta voitaneen kuitenkin järjestää myös jossain oikeudellisesti toisessa muodossa.
- Energiatehokkuuspotentiaali hyödyntämällä, uusiutuvaan energiaan panostamalla, kulutushuippuja leikkaamalla kysyntäjoustoin ja tarvittaessa jatkamalla nykyisten reaktoreiden käyttöikää, voidaan saavuttaa sähköomavaraisuus mahdollisesti lyhytaikaisia kysyntäpiikkejä lukuun ottamatta.
- Fingridon nykyisessä investointistrategiassaan varautunut vahvistamaan kantaverkkoa ja rakentamaan varavoimaa sekä tekemään tarvittavat verkon ikääntymisestä johtuvat perusparannustoimet 1,6 miljardilla eurolla. Strategian mukaiset investoinnit mahdollistavat yhden suuren ydinvoimayksikön ja 2 500 MW tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon sekä riittävän varavoimajärjestelmän. Varavoimatarve kasvaa Olkiluoto 3 ydinvoimayksikön valmistuessa 1 300 MW:iin.
- Markkinoilla on pitkään ollut tuotantoa suurempi kysyntä, joten uraanin hinta on noussut voimakkaasti 2000-luvulla.
- Ydinenergian käyttöön luvan saaneen velvollisuutena on huolehtia myös sellaisista turva- ja valmiusjärjestelyistä ja muista ydinvahinkojen rajoittamiseksi tarpeellisista järjestelyistä, jotka eivät kuulu viranomaisille. Ydinvastuulaissa säädetään vahingonkorvauksesta siltä varalta, että ydinvahinko kuitenkin tapahtuisi.
- Suomessa ydinvahingon vastuun yläraja on voimassa olevan Pariisin yleissopimuksen ja ydinvastuulain 18 §:n mukaisesti tällä hetkellä rajattu 175 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen (noin 200 milj. euroa), joka tulee myös kattaa vakuutuksella. Tämän päälle tulee korvausyhteisön (sopimusvaltiot yhdessä) vastuu, 125 miljoonaa erityisnosto-oikeutta (noin 140 milj. euroa).
- Ympäristövaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Kohtuuhintaisen sähkön saatavuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden toimintaedellytyksistä, joka vahvistaa Suomen teollista kilpailukykyä. Teollisuuden ja tavaraviennin osuudet Suomen BKT:stä ovat suurempia kuin EU-maissa (EU-27) keskimäärin. Energiaintensiivisen teollisuuden osuus tavaraviennistä on niin ikään Suomessa suurempi kuin edellä mainituissa maissa. Valiokunta painottaa, että näistä syistä sähkön saatavuus ja kohtuuhintaisuus merkitsevät paljon Suomen teollisuuden kilpailukyvylle. Sähkön saatavuus on olennainen osa kilpailukykyistä toimintaympäristöä, joka myös mahdollistaa tuotteiden kehittämisen.
- Periaatepäätösten mukaan rakentamisvaiheessa kymmenien tuhansien henkilötyövuosien suuruiset työllisyysvaikutukset ovat aluetalouden kannalta merkittävät ja käytönaikaiset taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat sijoituspaikkakunnalle ja ympäröivälle seutukunnalle merkittävät. Päätösten kansantaloudellisten vaikutusten osalta viitataan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemään selvitykseen ja todetaan investointien kasvattavan bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä noin puolella prosentilla verrattuna tilanteeseen, jossa investointeja ei olisi.
- Valiokunta katsoo työllisyysvaikutusten arvioinnin jääneen kovin yleiselle tasolle myös nyt käsiteltäviä periaatepäätöksiä valmisteltaessa. Valiokunta katsoo, että periaatepäätöksiä tehtäessä olisi tullut osana hankkeiden yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuuden harkintaa arvioida huomattavasti perusteellisemmin, millaisia vaikutuksia hankkeilla on Suomen kansantalouteen, tuotanto- ja kulutusrakenteeseen sekä työllisyyden kehitykseen pitkällä aikavälillä ja millaisia vastaavat vaikutukset olisivat, jos sähkön saatavuus turvattaisiin vaihtoehtoisilla tavoilla.
- Periaatepäätöksen mukaan yhden ydinvoimayksikön rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan luokkaa 30 000 henkilötyövuotta, josta kuitenkin ulkomaisen työvoiman osuus saattaa olla huomattava. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset olisivat merkittävästi suuremmat, jos vastaava sähkön tuotantokapasiteetti tuotettaisiin millä tahansa vaihtoehtoisella tavalla. Työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ole kokonaistaloudellisesti verrannollisia keskenään, koska uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat merkittävää yhteiskunnan tukea.
- Valiokunta korostaa, että tukemalla uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvien laitteiden kotimarkkinoiden vahvistumista on mahdollista kehittää niitä tuottavasta teollisuudesta ja energiateknologiaosaamisesta merkittävä, kansantaloutta kasvuun vetävä vientiala ja luoda huomattava määrä uusia työpaikkoja.
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto ydinvoiman lisärakentamisen käsittelystä eduskunnassa
- Ydinvoiman keskeisiä hyviä puolia on myös vakaa ja ennustettava sähkön hinta. Tämä antaa perustaa monialaiselle tuotannolle ja investoinnille Suomeen ja sitä kautta osaltaan edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Ydinvoima on suomalaisten kokemusten mukaan kilpailukyistä ja turvallista ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja mainetta nykyaikaisen ydinteknologian tuntijana ja edelläkävijänä Euroopassa.
- Sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja uusiutuvan energian tuotantomuotojen tukeminen nostanevat myös sähkön hintaa tulevaisuudessa. Kuitenkin ydinvoiman avulla voidaan turvata sähkön perustuotantoa, jolloin sähkön hinnan kehitys voidaan paremmin ennakoida.
- Tulevaisuusvaliokunnan koko lausunto luettavissa eduskunnan sivuilta
Jyrki Katainen, Kokoomus
- Suomi on sitoutunut erittäin vaativaan tavoitteeseen: nostamme uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kaikesta energiantuotannosta tällä vuosikymmenellä. Korostan vielä, että tuo tavoite on valtava. Se tulee myös nostamaan suomalaisten sähkölaskua ja veroja todella paljon. Harva on vielä ymmärtänyt miten kallis tuo edessä oleva urakka on. Urakka on silti vietävä läpi, sillä tavoite on oikea.
- Neljässä vuosikymmenessä voimme luoda Suomesta lähes päästöttömän yhteiskunnan. Haluamme silti samalla säilyttää Suomen vauraana hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi päästöttömyyden tavoittelu ei saa tuhota teollisuuttamme ja työpaikkojamme. Samalla kun lisäämme uusiutuvien osuutta niin paljon kuin kansantaloutemme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaamalla fossiiliset polttoaineet ja tuontienergia ydinvoimalla.
- Ydinvoiman rakentaminen ei maksa senttiäkään suomalaiselle veronmaksajille tai kotitalouksille. Päinvastoin, kokonaan yksityisesti rahoitettu ydinvoima tuo vaurautta, työtä, verotuloja ja siten hyvinvointia.
- Kataisen koko mielipide luettavissa Kokoomuksen sivuilta
Eero Heinäluoma, SDP
- Useisiin eri energialähteisiin perustuva tuotantomalli takaa mahdollisimman häiriöttömän energiansaannin, antaa mahdollisuuden hyödyntää eri energialähteiden uusia innovaatioita ja takaa osaltaan kohtuuhintaisen energian saannin niin kotitalouksille kuin yrityksillekin. Sähkön korkeat tuotantokustannukset eivät todellakaan voi jatkossakaan olla Suomen minkäänlainen kilpailuvaltti.
- Pitkän päälle veronmaksajien varoilla tuettu sähköntuotanto ei vaikuta kovin loistokkaalta keksinnöltä, jos vaihtoehtona on ilman tukea pyörivä päästötön tuotanto. Sosialidemokraatit käyttävät veroeuroja mieluummin lapsista, koulusta, terveydenhoidosta ja ikäihmisistä huolehtimiseen kuin sähkön tapaisen bulkkitavaran tuottamiseen.
- Heinäluoman koko mielipide luettavissa SDP:n sivuilta
WWF Suomi
- Uusiutuvaa energiaa lisättäisiin
- Bioenergian osuutta tulee lisätä
- "Jos Suomi rakentaisi kuudennen ydinvoimalan, yli puolet sähköstämme tuotettaisiin ydinvoimalla. Sähköntuotantorakenteemme yksipuolistuisi merkittävästi, mikä lisäisi tuotannon haavoittuvuutta. Uusiutuvaan energiaan pohjautuvalle sähköntuotannolle ei syntyisi lisämarkkinoita.
- Koko artikkeli luettavissa WWF:n sivuilta
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto
- Työ- ja elinkeinoministeriön omissa arvioissa vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategiassa sähkön lisätarve on korkeintaan 12 terawattituntia. Kaksi uutta suunniteltua ydinvoimalaitosta tuottaisivat todennäköisesti 28 terawattituntia sähköä vuodessa. Vaikka luvut ovat tämän jälkeen hivenen tarkentuneet, joka tapauksessa jopa yli puolet suunniteltujen reaktoreiden sähköntuotannosta menisi vientiin.
- Hallituksen omassa ilmasto- ja energiastrategiassa sanotaan, että ydinvoiman lisärakentamista ei sallita "sähkön pysyvää vientiä varten". Hallituksen esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta on ristiriidassa tämän strategian kanssa.
- Lisäydinvoiman tarvetta on perusteltu myös sähköntuotannon kotimaisuudella ja omavaraisuudella sekä suomalaisia työllistävällä vaikutuksella. Miten omavaraista on ydinsähkö, jos jo tällä hetkellä viidettä ydinvoimalaa rakentaa ranskalais-saksalainen yhteenliittymä saksalaisella lainarahalla ja Ranskan valtion vientituilla, käyttäen japanilaista teknologiaa, intialaista suunnittelua, puolalaista työvoimaa ja australialaista uraania?
- Sähköntuotannon omavaraisuudella ja sähkön tuonnin loppumisella Venäjältä perusteltiin jo edellistä ydinvoimahanketta vuonna 2002. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sähkön tuontia on jatkettu edelleen sen halvemman hinnan takia. Ei ole mitään takeita siitä, etteikö sähkön tuontia Venäjältä edelleenkin jatkettaisi.
- Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntyessä sen tarvitsemaan teknologiaan, erityisesti tuulivoima- ja bioenergia-aloille sekä matalaenergiarakentamiseen, syntyy uusia työpaikkoja. Myös viennissä Suomen tulee profiloitua näiden alojen osaajaksi.
- Arhinmäen puheenvuoro kokonaisuudessaan löytyy Vasemmistoliiton sivuilta
Greenpeace
- Ydinvoimaloiden rakentaminen levittää ydinaseen valmistamiseen tarvittavaa tekniikkaa ja tietotaitoa.
- Ydinmateriaalien määrän ja kuljetusten lisääntyminen tekee ydinpommiin tai radioaktiiviseen pommin hankkimisen helpommaksi myös terroristiryhmille tai valtioille, jotka eivät sitä pystyisi itse valmistamaan.
- Ydinpolttoainetta luonnonuraanista valmistavissa väkevöintilaitoksissa voidaan valmistaa ydinaseeseen kelpaavaa polttoainetta ilman teknisiä muutoksia.
- Suomi ei ole ydinvoiman käytössään erillinen saareke maapallolla, vaan suomalaisten tekemillä valinnoilla on seurauksensa kaukana Suomen ulkopuolella. Esimerkiksi Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinreaktorin toimittaja Areva markkinoi hankkeella ydinvoimaa ympäri maailmaa: mm. arabimaissa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Indonesiassa.
- On tärkeä kysymys, millaisiin teknologioihin Suomi panostaa ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja millaisia vaikutuksia sillä on muiden maiden valintoihin
- Ydinpolttoaineen valmistuksessa syntyy suuria määriä köyhdytettyä uraania. Siitä valmistetaan uraanikärkisiä ammuksia, jotka levittävät pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita ympäristöön mm. Irakissa. Köyhdytettyä uraania myös dumpataan Venäjälle ja sen kuljetukset muodostavat uhan Itämerelle.
- Toisaalta kansainvälisen politiikan näkökulmasta on kestämätön tilanne, että Iran ei saisi rakentaa ydinvoimaa, mutta Suomi saa.
- Koko artikkeli luettavissa Greenpeacen sivuilta
TVO Teollisuuden Voima
- Sähkön luotettava, häiriötön saanti ja sen hankinnan riittävä omavaraisuus ovat yhteiskunnan toiminnan lähtökohtia. Sähkön sopivaan hintaan on kansantalouden ja hyvinvoinnin perusedellytys.
- lue lisää TVO:n sivuilta
Toimi Kankaanniemi, Kristillisdemokraatit
- Tuulivoima syöttötariffeineen tulee todella kalliiksi, samoin puuhakkeen polttaminen. Lisäksi näyttää siltä, että hankkeet työllistävät suomalaisia niukasti.
- Kankaanniemen koko mielipide luettavissa Kristillisdemokraattien sivuilta
Raimo Vitsbacka, Perussuomalaiset
- Perussuomalaisten mielestä Suomen kansantalouden etu on, että tuotamme mahdollisimman paljon tarvitsemastamme energiastamme omavaraisesti: kotimaisella työvoimalla ja teknologialla kotimaisista lähteistä.
- Vistbackan koko mielipide luettavissa Perussuomalaisten sivuilta
Fennovoima Oy
- Fennovoiman ydinvoimahankkeessa yhdistyvät suomalaisten kotitalouksien, yritysten ja yhteiskunnan tarpeet.
- Liki kaksi miljoonaa suomalaista saa sähkönsä Fennovoiman energiayhtiöosakkailta. Tällä hetkellä nämä energiayhtiöt joutuvat ostamaan suuren osan sähköstään pörssistä. Pörssisähkö on kallista, ja sen hintavaihtelut suuria ja vaikeasti ennakoitavia. Fennovoiman ydinvoimalasta osakkaat saavat sähköä omakustannushintaan, mikä on kuluttajien kannalta hyvä asia.
- Fennovoiman teollisuuden, kaupan ja palvelualan osakkaat ovat tärkeä osa suomalaista elinkeinoelämää, ja ne työllistävät ihmisiä ympäri Suomea.
- Suomi on tällä hetkellä sähköntuotannossaan aliomavarainen. Maa tarvitsee uutta sähköntuotantoa turvatakseen energiahuollon riittävän omavaraisuuden ja kilpailukyvyn. Uutta kapasiteettia rakennettaessa etusijalla ovat voimalaitokset, jotka eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.
- Ydinvoimalan sijaintipaikaksi valittavalle kunnalle ja sitä ympäröivälle talousalueelle Fennovoiman hankkeella on suuri merkitys. Voimalaitoksen rakennusvaihe työllistää tuhansia ihmisiä ja pysyviä työpaikkoja alueelle jää noin 500.
- Lisää aiheesta luettavissa Fennovoima Oy:n sivuilta
