Ero sivun ”Vesiopas” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 563: | Rivi 563: | ||
=== Riippuvuudet === | === Riippuvuudet === | ||
* Op_fi2652 [[Suomen ikäjakauma]]: Populaation koko, Väestön ikärakenne, Odotettu elinikä | * Op_fi2652 [[Suomen ikäjakauma]] → [[:op_en:Population of Finland]] MERGE AND UPDATE PAGES: Populaation koko, Väestön ikärakenne, Odotettu elinikä | ||
* Op_fi1759 [[Infektion todennäköisyys per henkilö]] | * Op_fi1759 [[Infektion todennäköisyys per henkilö]] → [[:op_en:HIA]] UPDATE PAF function | ||
** Op_fi2653 [[Patogeenien annosvasteet]] | ** Op_fi2653 [[Patogeenien annosvasteet]] → [[:op_en:ERF of waterborne microbes]] TRANSLATE AND UPDATE PAGE | ||
** Op_fi2994 [[Paikkakuntakohtaiset tiedot talousveden käsittelyyn]] väestömäärä ja vedenkulutus | ** Op_fi2994 [[Paikkakuntakohtaiset tiedot talousveden käsittelyyn]] → [[:op_en:Water treatment in Finland]] ARE THERE MUNICIPALITY-SPECIFIC INFO ABOUT WATER TREATMENT PLANTS? väestömäärä ja vedenkulutus | ||
** Op_fi2669 [[Patogeeneille altistuminen]] | ** Op_fi2669 [[Patogeeneille altistuminen]] → [[:op_en:Health impacts of waterborne microbes]] MERGE | ||
*** Op_fi1757 [[Juomaveden kulutus]] | ** [[Infektion vuosittainen todennäköisyys]] → [[:op_en:Health impacts of waterborne microbes]] MERGE | ||
*** Op_fi2668 [[Patogeenien pitoisuudet puhdistetussa juomavedessä]] | *** Op_fi1757 [[Juomaveden kulutus]] → [[:op_en:Health impacts of waterborne microbes]] MERGE | ||
**** Op_fi2655 [[Raakaveden patogeenipitoisuudet]] | *** Op_fi2668 [[Patogeenien pitoisuudet puhdistetussa juomavedessä]] → [[:op_en:Health impacts of waterborne microbes]] MERGE | ||
**** Op_fi2656 [[Vedenkäsittelyn tehokkuus]] (Suodatukset ym) | **** Op_fi2655 [[Raakaveden patogeenipitoisuudet]] → [[:op_en:Pathogen concentrations in raw water]] | ||
**** Op_fi2993 [[Juomaveden desinfiointi]] (klooraus ym) | **** Op_fi2656 [[Vedenkäsittelyn tehokkuus]] → [[:op_en:]] (Suodatukset ym) | ||
**** Op_fi2667 [[Klooraus]] | **** Op_fi2993 [[Juomaveden desinfiointi]] → [[:op_en:Disinfection efficiency]] (klooraus ym) | ||
**** Op_fi2667 [[Klooraus]] → [[:op_en:Chlorination efficiency]] | |||
== Katso myös == | == Katso myös == |
Versio 3. heinäkuuta 2019 kello 10.06
Huom! Vesiopas päivitetään toimivammaksi kesän 2019 aikana. Tällä hetkellä tulokset saa näkyviin vain päivittämällä tulossivu noin minuutti riskilaskelman suorittamisen jälkeen.
Vesiopas - Arviointi vedenlaadun terveysvaikutuksista käsittelee juomaveden mahdollisia mikrobiologisia terveysriskejä. Mikrobiologisten riskien taustana on raakaveden kontaminoituminen mikrobeilla joista aiheutuu mahdollista terveyshaittaa vesijohtovettä käyttäville ihmisille, sekä juomaveden käsittelyprosessien tehokkuus, joka voi olla riittämätön poistamaan haitalliset mikrobit juomavedestä. Arvioinnilla määritetään, minkä suuruinen mahdollinen terveysriski on tietyillä raakaveden mikrobeilla. Arviointi perustuu matemaattiselle Vesiopas-mallille, joka esitellään alla.
Kysymys
Miten arvioidaan juomaveden mikrobiologisia riskejä sekä niiden aiheuttamia terveysvaikutuksia? Erilaisten vedenpuhdistuslaitosten tietoja pitää voida syöttää arviointiin lähtötiedoiksi.
Vastaus
Tulossivu avautuu uudelle välilehdelle painamalla aja koodi -laatikkoa. Tulokset saa näkyviin päivittämällä tulossivun noin minuutti aja koodi-toiminnon jälkeen.
Käyttöohjeet Vesiopas-mallille
1. Valitse raakaveden luokitus
- Pohjavesi - Puhdas: puhdasta pohjavettä
- Pohjavesi - Pintavesikuormitus: esim. rantaimeytymistä
- Pintavesi - Vähäinen kuormitus: suhteellisen puhdasta pintavettä
- Pintavesi - Keskisuuri kuormitus: esim. pienehkö jätevesikuormitus
- Pintavesi - Suuri kuormitus: esim. jätevesikuormitus
TAI
Valitse 'Määrittelen mikrobipitoisuudet itse'. Kirjoita patogeenien pitoisuudet niiden laatikoihin.
2. Ilmoita juomaveden kulutus vuorokautta kohden litroina päivässä henkeä kohti (oletus 1.153 l/pvä).
3. Ilmoita kohdealueen väestön lukumäärä. (oletus 100000)
4. Valitse puhdistusprosessit. Huom! Voit valita monta vaihtoehtoa
5. Valitse onko klooraus käytössä vai ei syöttämällä käytetty klooriannos (mg/l). Mikäli kloorausta ei ole, annokseksi tulee 0 mg/l (oletus 1.5 mg/l).
6. Tuloksen saa näkyviin uudelle sivulle painamalla nappia 'Aja koodi'.
Kahdesta ensimmäisestä taulukosta ja yhdestä sivun lopussa olevasta kuvasta näkee millaisia lähtöarvoja malliin on syötetty. Terveysvaikutuksina ilmoitetaan kaksi tulosta:
- Montako vatsatautitapausta alueella on vuodessa.
- Montako DALYa eli toimintakyvyllä painotettua elinvuotta menetetään vatsatautitapausten vuoksi ko. alueella.
Perustelut
- Malli on käännetty Analyticasta R:lle. Alkuperäinen malli löytyy täältä: Tiedosto:Vesiopas.ANA. Mikäli käyttäjä ei itse anna patogeenikohtaisia pitoisuuksia, käytetään sivulla Raakaveden patogeenipitoisuudet olevia arvoja.
Talousveden laadulle on asetettu terveysperusteisia laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Laatua koskevasta lainsäädännästä vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja laadun valvonnasta kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Hyvän veden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät korkealaatuista tutkimusta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Pohjavesiä tai tekopohjavesiä ei yleensä desinfioida. Raakaveden sisältämät kemikaalit, mikrobit tai talousveden valmistuksessa muodostuvat desinfioinnin sivutuotteet voivat aiheuttaa terveysriskejä talousveden käyttäjille. Vesilaitokselta lähtevä vesi saattaa viipyä pitkiäkin aikoja verkostossa. Mikäli olosuhteet ovat mikrobikasvustolle suotuisat, vesi voi muuttua verkostossa ja kiinteistöjen vesijärjestelmissä huonolaatuiseksi ja jopa terveydelle haitalliseksi.
Talousvesi tuotetaan joko pohja- tai pintavedestä. Näillä on erilaiset ongelmat. Pintaveden käyttö vaatii aina varsinaisen vesilaitoksen perustamista ja siihen liittyvää tietoa, taitoa ja tekniikkaa sekä koulutettua valvontahenkilöstöä. Pohjavesi taas ei vaadi kovin monimutkaista käsittelyä, joten varsinaista vesilaitoshenkilökuntaa tarvitaan varsin vähän ja valvontakin on vähäisempää. Lisäksi meillä on nykyään useita vesilaitoksia, jotka valmistavat tekopohjavettä. Ominaisuuksiltaan tekopohjavedet saattavat olla hyvien pohjavesien kaltaisia, mutta usein vain keskitasoisen pintaveden veroisia.
Pohjaveden käsittelyyn kuuluu tavallisesti veden pH:n ja kovuuden nosto. Tähän voidaan käyttää erilaisia tekniikoita, joista pH:n säädössä kalsiumhydroksidin ja hiilidioksidin käyttö lienee yleisimpiä. Toisinaan tarvitaan lisäksi raudan tai mangaanin saostaminen vahvoilla hapettimilla kuten permanganaatilla tai kloorilla. Lisäksi heikkolaatuiset pohjavedet desinfioidaan.
Jotta pintavedestä saataisiin hyvää juomavettä, sitä joudutaan käsittelemään varsin rankasti. Vaikeinta on saada pintaveden humusainekset saostettua. Tähän käytetään erilaisten saostuskemikaalien lisäksi mm. pH:n säätöä ja humusaineksen pilkkomista voimakkailla hapettimilla kuten otsonilla. Lisäksi saostuskemikaalien (esim. alumiinin ja raudan suolat) jäämät on poistettava ja veden kovuutta nostettava niin, ettei putkisto aikojen kuluessa haperru. Väestö on myös suojattava pintavesissä aina piileviltä mikrobeilta, joten vesi täytyy desinfioida tautia aiheuttavien mikrobien, patogeenien, poistamiseksi.
Veden laatuun vaikuttavat myös verkoston kunto ja veden verkostossa viipymä aika. Jos verkostoon on kertynyt runsaasti saostumia, nämä sakat sisältävät erilaisten epäorgaanisten yhdisteiden lisäksi valtavasti bakteerimassaa. Verkoston saostumien ominaisuuksia ja niiden vaikutusta veden laatuun on Suomessa alettu tutkia vasta viime aikoina.
Riskinarvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa riskin todellisesta suuruudesta päätöksentekoa varten. Riskinarviointi on tieteellinen prosessi, jossa asiantuntijoilla on keskeinen rooli. Koska tutkittavia riskejä monenlaisia, riskinarviointiprosessit voivat olla hyvin erilaisia. Ympäristöterveyden alalla riskinarvioinnin katsotaan tavallisesti koostuvan neljästä vaiheesta:
- Vaaran tunnistaminen (aiheuttaako tutkittava tekijä vaaraa ihmiselle?)
- Annosvasteen arviointi (mikä on annoksen ja vaikutuksen suhde?)
- Altistumisen arviointi (kuinka paljon ihmiset altistuvat?)
- Riskin karakterisointi (kuinka suuri on terveysriski?)[1]
Kaikkien vesilaitosten tulisi ajoittain tehdä talousvedelle riskinarviointi. Siinä selvitetään toimenpiteet eri kriisitilanteita varten ja laaditaan suunnitelmat eri ongelmatilanteita ja mahdollisia vahinkoja varten. Erilaiset vesilaitokset ja esimerkiksi lomakeskukset tarvitsevat erilaiset suunnitelmat ja toteutukset.
Riippuvuudet
- Op_fi2652 Suomen ikäjakauma → op_en:Population of Finland MERGE AND UPDATE PAGES: Populaation koko, Väestön ikärakenne, Odotettu elinikä
- Op_fi1759 Infektion todennäköisyys per henkilö → op_en:HIA UPDATE PAF function
- Op_fi2653 Patogeenien annosvasteet → op_en:ERF of waterborne microbes TRANSLATE AND UPDATE PAGE
- Op_fi2994 Paikkakuntakohtaiset tiedot talousveden käsittelyyn → op_en:Water treatment in Finland ARE THERE MUNICIPALITY-SPECIFIC INFO ABOUT WATER TREATMENT PLANTS? väestömäärä ja vedenkulutus
- Op_fi2669 Patogeeneille altistuminen → op_en:Health impacts of waterborne microbes MERGE
- Infektion vuosittainen todennäköisyys → op_en:Health impacts of waterborne microbes MERGE
- Op_fi1757 Juomaveden kulutus → op_en:Health impacts of waterborne microbes MERGE
- Op_fi2668 Patogeenien pitoisuudet puhdistetussa juomavedessä → op_en:Health impacts of waterborne microbes MERGE
- Op_fi2655 Raakaveden patogeenipitoisuudet → op_en:Pathogen concentrations in raw water
- Op_fi2656 Vedenkäsittelyn tehokkuus → op_en: (Suodatukset ym)
- Op_fi2993 Juomaveden desinfiointi → op_en:Disinfection efficiency (klooraus ym)
- Op_fi2667 Klooraus → op_en:Chlorination efficiency
Katso myös
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
- Arviointi pohjavesilaitoksen mikrobiologisista riskeistä
- Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista
- heande:Kuovesi
- Mikrobien määrä juomavedessä
- Mikrobien määrä pohjavedessä
- http://www.fao.org/docrep/006/y4666e/y4666e06.htm#TopOfPage
- http://wiki.camra.msu.edu/index.php?title=Main_Page
- http://www.medicina.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48&Itemid=56#I
- Turhia?
- Infektion vuosittainen todennäköisyys
- Vatsatautien tapaukset
- Patogeenien DALYt vatsataudille Yhdistettävä sivuun op_en:DALY?
Paikkakuntakohtaiset tiedot
- Op_fi2603 Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista/Kuopio (vedenpuhdistamon tietoja)
- heande:Polaris:Raakaveden patogeenipitoisuudet/Lahti
- heande:Polaris:Raakaveden patogeenipitoisuudet/Mikkeli
- heande:Polaris:Raakaveden patogeenipitoisuudet/Kirkkonummi
- heande:Polaris:Paikkakuntakohtaiset tiedot talousveden käsittelyyn/Lahti
- heande:Polaris:Paikkakuntakohtaiset tiedot talousveden käsittelyyn/Mikkeli
- heande:Polaris:Paikkakuntakohtaiset tiedot talousveden käsittelyyn/Kirkkonummi
- heande:Polaris:Juomaveden desinfiointi/Lahti
- heande:Polaris:Juomaveden desinfiointi/Mikkeli
- heande:Polaris:Juomaveden desinfiointi/Kirkkonummi
- heande:Polaris:Vedenkäsittelyn tehokkuus/Lahti
- heande:Polaris:Vedenkäsittelyn tehokkuus/Mikkeli
- heande:Polaris:Vedenkäsittelyn tehokkuus/Kirkkonummi