Ero sivun ”Radonin terveysvaikutukset” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Luokka:Radon]] | [[Luokka:Radon]] | ||
[[Luokka:Indikaattori]] | [[Luokka:Indikaattori]] | ||
[[Luokka: | [[Luokka:Ympäristöterveys]] | ||
[[Luokka:Sisältää R-koodia]] | [[Luokka:Sisältää R-koodia]] | ||
Versio 24. lokakuuta 2018 kello 02.17
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Mitkä ovat radonin terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti pitäisi tarkastella näitä kysymyksiä:
- Mikä on radonin kokonaistautitaakka?
- Kuinka suuri on radonin ja tupakan yhteisvaikutus?
- Onko kyseessä riippumaton, additiivinen, multiplikatiivinen tai yhteisvaikutus, ja mitä nämä tarkoittavat?
- Miten radonin tautitaakka jakautuu erilaisissa asunnoissa asuvien kesken (esim. yli tai alle 300 Bq/m3)?
- Mitä eri toimenpiteitä olisi mahdollista tehdä radonin tautitaakan pienentämiseksi?
- Mitä muita vaikutuksia näillä toimepiteillä on (kustannukset, kiellot, elämäntapamuutokset, terveyssynergiat?)
- Mitkä arvoarvostelmat määräävät sitä, mitkä toimepidevaihtoehdoista näyttäytyvät suositeltavina?
Vastaus
Radonin kokonaistautitaakka näyttäisi olevan 1973 DALY /vuosi (ks. Tautitaakka Suomessa ja SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
STUKin mukaan ne asunnot, joissa radonpitoisuus on yli 300 Bq/m3, johtavat arviolta 65-80 keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Näistä pelkän radonin aiheuttamia on noin kymmenen tapausta (loput: radon + tupakka). Tämän verran siis vähenisivät tapaukset , jos kaikki 300 Bq/m3 ylitykset korjattaisiin tasolle 0 Bq/m3.
Jos yli 300 Bq/m3 radonpitoisuudet korjataan tasolle 300 Bq/m3, vähenevät keuhkosyöpätapaukset noin 25-40 tapauksella vuodessa (näistä 3- 5 keuhkosyöpää on pelkän radonin aiheuttamaa).
Arvioinnissa on otettu huomioon 300 Bq/m3 ylittävän väestön altistusarvion epätarkkuus 95% luottamusvälillä (10%). Kaikkien radonin (tai radon+tupakka) aiheuttamien keuhkosyöpien määrä, 300 kpl vuodessa, on oletettu tässä arvioinnissa tarkaksi, vaikka vaihteluväli onkin 100 – 600 tapausta. Eli näihin lukuihin täytyy suhtautua lähinnä suuntaa antavina.R↻
Mallinnustulosten mukaan näyttää siltä, että kokonaiskeuhkosyöpään vaikuttaminen on paljon tehokkaampaa vähentämällä tupakointia kuin vähentämällä korkeita radonpitoisuuksia asunnoissa. Kuitenkaan arviointi ei (vielä) sisällä lainkaan kustannustehokkuuslaskelmia. Ne saattavat osoittaa monet radontoimet tehokkaiksi, vaikka niiden kokonaisvaikutus olisikin pieni. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehty arvio osoitti, että uusien rakennusten radontorjunta on kustannustehokasta vaikka radonpitoisuudet olisivat pienemmät kuin Suomessa. (Gray et al., BMJ 2009)
Tarkempi vastaus löytyy tästä esityksestä: Näkökulmia radonhaitan torjuntaan
Perustelut
Toimenpiteitä radonin tautitaakan pienentämiseksi?
- Radontuuletus kaikkiin uusiin rakennuksiin.
- Radontuuletusvalmius kaikkiin uusiin rakennuksiin, tuuletus vain jos mittaus osoittaa korkeita pitoisuuksia.
- Radontuuletus myös vanhoihin rakennuksiin.
- Tupakointikielto.
- Kansalaistiedotus.
- Radonmittausten kannustaminen tiedolla tai rahallisella tuella.
- Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain tupakoiviin.
- Edellä mainittujen toimien kohdistaminen vain radonalueille.
Radontoimepiteiden muita kuin terveysvaikutuksia:
- Kustannukset.
- Kiellot ja itsemääräämisoikeus.
- Elämäntapamuutokset.
- Vaikutusten kohdistuminen erilaisena kansalaiseen, lähimmäiseen tai yhteiskuntaan.
Arvoarvostelmia:
- Tautitaakkaa on pienennettävä.
- Tautitaakkaa on pienennettävä kaikilla toimilla, jotka ovat halvempia kuin 10000 € / DALY (tai jokin muu raja).
- Kansalaisten itsemääräämisoikeuteen ei saa puuttua.
- Kansalaisia ja erityisesti lapsia on suojeltava altisteilta, jonka määrään ei voi itse vaikuttaa.
Päätösvaihtoehdot
Tähän mennessä vaikutusmallissa tarkastellut päätökset ovat seuraavat:
- Pitoisuus lasketaan 400:aan Bq/m3, jos se ylittyy.
- Pitoisuus lasketaan 200:aan Bq/m3, jos se ylittyy.
- Tupakointi vähenee viisi prosenttia.
Kustannuksia ei ole (vielä) tarkasteltu.
HUOM! Tässä alla on vasta luonnosteltu päätöksiä toteutettavaksi päätöstaulun avulla. Nykyisessä malliversiossa päätökset on kuitenkin toteutettu suoraan koodissa.
Obs | Decision maker | Decision | Option | Variable | Cell | Change | Value | Description |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Valtio | Radontoimi | BAU | exposurenew | Pollutant:Radon | Multiply | 1 | Business as usual |
2 | Valtio | Radontoimi | Radontalkoot | exposurenew | Pollutant:Radon | Multiply | 0.5 | Raju vähennys |
Laskenta
- Axis formatting (e.g. log2 format)
- vaikutusrr poistettu kokonaan toistaiseksi, koska se ei toimi. Löytyy vanhasta versiosta.
- Perusajo 100 iteraatiolla (kesti 55 min! Yhdellä iteraatiolla kesti 50 s.)
Riippuvuudet
- op_en:OpasnetUtils/Drafts fillna function.
- op_en:Health impact assessment ovariablet totcases, attrcases.
- Talotyypit Suomessa, ovariablet asunnot, asuntovaesto.
- Suomen kunnat, ovariable kunnat.
- Radon sisäilmassa, ovariable radonpit, data.frame radon.
- Syöpäkuolleisuus Suomessa, ovariable syopakuolleisuus.
- Päivittäin tupakoivien osuus Suomessa: Tupakoivat [1]
- Tupakan annosvaste: UK: päivittäin tupakoivia 22 % Miehet, 20 % Naiset. Tämä aiheuttaa 88 % ja 84 % keuhkosyövistä vastaavasti. [2] Tämän perusteella voidaan laskea riskisuhde RR = AF / (EF(RR-1)+1), missä AF on attributable fraction eli altisteen aiheuttama osuus koko tautikuormasta ja EF on altistuneiden osuus koko väestöstä. Tämän perusteella päivittäisen tupakoinnin riskisuhteeksi keuhkosyövälle saadaan 20 - 30. (Laskennassa käytetään 20:tä.)
- en:Attributable risk#Combined_PAR
- op_en:Population attributable fraction
- Sivuja, joissa on mahdollisesti mallissa käytettävää tietoa
Katso myös
- Elvira Vaclavik Bräuner • Claus E. Andersen • Helle P. Andersen • Peter Gravesen • Morten Lind • Kaare Ulbak • Ole Hertel • Joachim Schüz • Ole Raaschou-Nielsen. Is there any interaction between domestic radon exposure and air pollution from traffic in relation to childhood leukemia risk? Cancer Causes Control (2010) 21:1961–1964 DOI 10.1007/s10552-010-9608-4
- Suomen radonkartta
- Scale graph axes
- Rothman, Greenland, Lash. Modern Epidemiology 2008, s. 295-297
- Alastair Gray, Simon Read, Paul McGale, and Sarah Darby. Lung cancer deaths from indoor radon and the cost effectiveness and potential of policies to reduce them. BMJ. 2009: : a3110. Published online Jan 6, 2009. doi: 10.1136/bmj.a3110. [3] Comment
- Darby S, Hill D, Auvinen A, Barros-Dios JM, Baysson H, Bochicchio F, Deo H, Falk R, Forastiere F, Hakama M, Heid I, Kreienbrock L, Kreuzer M, Lagarde F, Mäkeläinen I, Muirhead C, Oberaigner W, Pershagen G, Ruano-Ravina A, Ruosteenoja E, Rosario AS, Tirmarche M, Tomásek L, Whitley E, Wichmann HE, Doll R. Radon in homes and risk of lung cancer: collaborative analysis of individual data from 13 European case-control studies. BMJ. 2005 Jan 29;330(7485):223. Epub 2004 Dec 21.[4]
- Darby S, Hill D, Deo H, Auvinen A, Barros-Dios JM, Baysson H, Bochicchio F, Falk R, Farchi S, Figueiras A, Hakama M, Heid I, Hunter N, Kreienbrock L, Kreuzer M, Lagarde F, Mäkeläinen I, Muirhead C, Oberaigner W, Pershagen G, Ruosteenoja E, Rosario AS, Tirmarche M, Tomásek L, Whitley E, Wichmann HE, Doll R. Residential radon and lung cancer--detailed results of a collaborative analysis of individual data on 7148 persons with lung cancer and 14,208 persons without lung cancer from 13 epidemiologic studies in Europe. Scand J Work Environ Health. 2006;32 Suppl 1:1-83.[5]
- Simonato L1, Agudo A, Ahrens W, Benhamou E, Benhamou S, Boffetta P, Brennan P, Darby SC, Forastiere F, Fortes C, Gaborieau V, Gerken M, Gonzales CA, Jöckel KH, Kreuzer M, Merletti F, Nyberg F, Pershagen G, Pohlabeln H, Rösch F, Whitley E, Wichmann HE, Zambon P. Lung cancer and cigarette smoking in Europe: an update of risk estimates and an assessment of inter-country heterogeneity. Int J Cancer. 2001 Mar 15;91(6):876-87.[6]
- Radon sisäilmassa (STUK)[7]
- Radontalkoiden vaikuttavuus Itä-Uudellamaalla
- Radonkorjausmenetelmien tehokkuus
- op_en:Health effects of radon in Europe
- James Milner et al. Home energy efficiency and radon related risk of lung cancer: modelling study. BMJ 2014; 348 doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmj.f7493 (Published 10 January 2014). Cite this as: BMJ 2014;348:f7493 [8]
- Alistair Woodward. Cutting household ventilation to improve energy efficiency. BMJ 2014; 348 doi: [9] (Published 10 January 2014). Cite this as: BMJ 2014;348:f7713
- op_en:File:Cost effectiveness and health benefits of radon control strategies.pdf
- Radonin terveysvaikutukset Euroopassa
- op_en:Health impacts of radon in Europe
- heande:Radon sisäilma altistus Suomi
- op_en:Radon
- Suomen kunnat
- Radon sisäilmassa
- Talotyypit Suomessa
- STUK:n radonsivusto
- RADPAR project: radon prevention and remediation
- SETURI/TEKAISU: Ympäristön tupakansavun tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
- SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
- op_en:Health impact assessment
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>