Ero sivun ”YVAR Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
=== Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan ===
=== Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan ===


{{comment|# |Minusta tämä on hyvä. Ehkä tätä voisi pippuroida viittauksilla kohtiin jossa asiaa opastetaan raportissa. Ja jos osaisi vielä laittaa jonkin motivointilauseen alkuun, että tällainen lähestymistapa on hyvä työkalu YVA:a tehdessä, kun nyt se jää vähän tuon otsikon varaan.|--[[Käyttäjä:Tommi Kauppila|Tommi Kauppila]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tommi Kauppila|keskustelu]]) 25. syyskuuta 2015 kello 06.43 (UTC)}}
Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttäminen YVAan mahdollistaa kaivostoiminnan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin liittyvien vastuiden selkiyttämisen jo ennen kaivoshankkeen aloittamista.
Ihmisoikeudet ovat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle maailmassa ja joita voidaan pitää ihmisarvoisen elämän eräänlaisina minimistandardeina. Kyse on hyvinvoinnin kannalta perustavanlaatuisista asioista, kuten koulutuksesta, terveydestä, turvallisuudesta ja osallistumisesta. Ihmisoikeuksissa on päähuomio yksilöiden oikeuksissa, mutta on olemassa myös ns. yhteisöoikeuksia kuten alkuperäiskansojen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä heidän perinteisesti omistamiinsa, hallitsemiinsa tai käyttämiinsä alueisiin tai luonnonvaroihin. Vastuu ihmisoikeuksien suojelemisesta ja toteutumisesta on ensisijaisesti valtioilla, mutta myös yritysten tulisi varmistaa, etteivät ne toiminnallaan vahingoita tai estä oikeuksien toteutumista.
Yritysten toimintaan liittyvistä ihmisoikeusvastuista on käyty aktiivisesti keskustelua kansainvälisellä tasolla ja erityisesti YK:ssa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Vuonna 2008 valmistui YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva “suojele - kunnioita - korjaa” –viitekehys, ja vuonna 2011 hyväksyttiin siihen liittyvät ohjaavat periaatteet. Suomi valmisti oman kansallisen suunnitelmansa periaatteiden toimeenpanoa varten vuonna 2014. Ihmisoikeudet on sisällytetty aiempaa vahvemmin myös OECD:n ohjeistuksiin. Lisäksi niiden huomioiminen yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa on vahvistumassa mm. Euroopan komission uuden ei-taloudellisia tietoja koskevan direktiivin myötä. Kaivannaisalalla mm. ICMM (International Council on Mining and Metal) on kehittänyt ohjeistuksia kaivosyritysten ihmisoikeusvastuun täytäntöönpanon tueksi. Monet Suomessa toimivat kaivannaisalan yritykset ovat kestävää kehitystä ja yritysten ihmisoikeusvastuuta edistävän YK:n Global Compactin jäseniä.  
Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa kaivostoiminnan ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvia suoria ja epäsuoria vaikutuksia arvioidaan ihmisoikeusstandardien ja -periaatteiden näkökulmasta huomion kohdistuessa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joiden kohdalla ihmisoikeudet ovat eniten vaarassa jäädä toteutumatta. Tarkastelussa ovat myös viranomaisten ja päätöksentekijöiden sekä yritysten vastuunjako ja kapasiteetti ihmisoikeusvaikutusten seurannassa, ennaltaehkäisyssä sekä korjaavien toimenpiteiden toimeenpanossa. Osallistavan arviointiprosessin avulla saadaan kokonaiskuva lähtötilanteesta. Arvioinnin osallistavuus tukee myös yhteistyösuhteiden kehittämistä toimintojen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä muiden toimijoiden kanssa kaivostoiminnan ihmisoikeusvaikutusten seurannalle, ennaltaehkäisylle sekä korjaaville toimenpiteille hankkeen koko elinkaaren aikana. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutus vaatii ihmisoikeuksiin ja lähestymistapaan liittyvää erityisosaamista, mutta sisällöllisesti se olisi hyvä integroida osaksi YVAn sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten sekä terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointia. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttämistä YVAan esitellään tarkemmin raportin luvussa ??.


Yritysten toimintaan liittyvistä ihmisoikeusvastuista on käyty aktiivisesti keskustelua kansainvälisellä tasolla ja erityisesti YK:ssa vuosituhannen vaihteesta. Keskeisiä virstanpylväitä yritysten toimintaan liittyvien ihmisoikeusvastuiden selkiyttämisessä ovat olleet vuonna 2008 valmistunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva viitekehys sekä siihen liittyvät, vuonna 2011 hyväksytyt ohjaavat periaatteet. Suomi valmisti vuonna 2014 oman kansallisen suunnitelmansa näiden periaatteiden toimeenpanoa varten. Ihmisoikeudet on sisällytetty aiempaa vahvemmin myös OECD:n ohjeistuksiin. Samalla niiden huomioiminen yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa on vahvistumassa mm. Euroopan komission uuden ei-taloudellisia tietoja koskevan direktiivin myötä. Kaivannaisalalla mm. ICMM (International Council on Mining and Metal) on kehittänyt ohjeistuksia kaivosyritysten ihmisoikeusvastuun täytäntöönpanon tueksi. Monet Suomessa toimivat kaivannaisalan yritykset ovat kestävää kehitystä ja yritysten ihmisoikeusvastuuta edistävän YK:n Global Compactin jäseniä.
Tietolaatikko:
 
''Ihmisoikeudet ovat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle maailmassa ja joita voidaan pitää ihmisarvoisen elämän eräänlaisina minimistandardeina. Kyse on hyvinvoinnin kannalta perustavanlaatuisista asioista, kuten koulutuksesta, terveydestä, turvallisuudesta ja osallistumisesta. Ihmisoikeuksissa on päähuomio yksilöiden oikeuksissa, mutta on olemassa myös ns. yhteisöoikeuksia kuten alkuperäiskansojen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä heidän perinteisesti omistamiinsa, hallitsemiinsa tai käyttämiinsä alueisiin tai luonnonvaroihin. Vastuu ihmisoikeuksien suojelemisesta ja toteutumisesta on ensisijaisesti valtioilla, mutta myös yritysten tulisi varmistaa, etteivät ne toiminnallaan vahingoita tai estä oikeuksien toteutumista.''


Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa kaivostoiminnan ihmisiin kohdistuvia suoria ja epäsuoria vaikutuksia arvioidaan ihmisoikeusstandardien ja -periaatteiden näkökulmasta huomion kohdistuessa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin (esim. vammaisiin, lapsiin, etnisiin vähemmistöihin, alkuperäiskansoihin), joiden kohdalla ihmisoikeudet ovat eniten vaarassa jäädä toteutumatta. Tarkastelun keskiössä ovat myös viranomaisten ja päätöksentekijöiden sekä yritysten vastuunjako ja kapasiteetti ihmisoikeusvaikutusten seurannassa, ennaltaehkäisyssä sekä korjaavien toimenpiteiden toimeenpanossa. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttäminen YVAan ja erityisesti sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin mahdollistaa kaivostoiminnan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin liittyvien vastuiden selkiyttämisen jo ennen hankkeen aloittamista. Osallistavan arviointiprosessin avulla yritys pystyy myös hankkimaan kokonaiskuvan lähtötilanteesta sekä luomaan yhteistyösuhteet toimintojen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä muiden toimijoiden kanssa kaivostoiminnan ihmisoikeusvaikutusten seurannalle, ennaltaehkäisylle sekä korjaaville toimenpiteille hankkeen koko elinkaaren aikana. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutus vaatii ihmisoikeuksiin ja lähestymistapaan liittyvää erityisosaamista, mutta sisällöllisesti se olisi hyvä integroida osaksi YVAn sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.


Lisätietoa:
Lisätietoa:
Rivi 14: Rivi 16:


Danish Institute for Human Rights http://www.humanrights.dk/business-human-rights/country+portal
Danish Institute for Human Rights http://www.humanrights.dk/business-human-rights/country+portal
Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework. United Nations Human Rights, Office of the High Commissioner.


Institute for Human Rights and Business: http://www.ihrb.org/index.php
Institute for Human Rights and Business: http://www.ihrb.org/index.php
Rivi 26: Rivi 26:


Perustietoa ja koulutusmateriaalia ihmisoikeuksista suomeksi: http://www.ihmisoikeudet.net/
Perustietoa ja koulutusmateriaalia ihmisoikeuksista suomeksi: http://www.ihmisoikeudet.net/
Suomen lainsäädäntö, kansainvälinen liiketoiminta ja ihmisoikeudet. TEM julkaisuja, Kilpailukyky, 14/2015


UN Global Compact: www.unglobalcompact.org
UN Global Compact: www.unglobalcompact.org

Versio 26. lokakuuta 2015 kello 12.09


Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 11.01.2025.




Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan

Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttäminen YVAan mahdollistaa kaivostoiminnan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin liittyvien vastuiden selkiyttämisen jo ennen kaivoshankkeen aloittamista. Yritysten toimintaan liittyvistä ihmisoikeusvastuista on käyty aktiivisesti keskustelua kansainvälisellä tasolla ja erityisesti YK:ssa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Vuonna 2008 valmistui YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva “suojele - kunnioita - korjaa” –viitekehys, ja vuonna 2011 hyväksyttiin siihen liittyvät ohjaavat periaatteet. Suomi valmisti oman kansallisen suunnitelmansa periaatteiden toimeenpanoa varten vuonna 2014. Ihmisoikeudet on sisällytetty aiempaa vahvemmin myös OECD:n ohjeistuksiin. Lisäksi niiden huomioiminen yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa on vahvistumassa mm. Euroopan komission uuden ei-taloudellisia tietoja koskevan direktiivin myötä. Kaivannaisalalla mm. ICMM (International Council on Mining and Metal) on kehittänyt ohjeistuksia kaivosyritysten ihmisoikeusvastuun täytäntöönpanon tueksi. Monet Suomessa toimivat kaivannaisalan yritykset ovat kestävää kehitystä ja yritysten ihmisoikeusvastuuta edistävän YK:n Global Compactin jäseniä. Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa kaivostoiminnan ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvia suoria ja epäsuoria vaikutuksia arvioidaan ihmisoikeusstandardien ja -periaatteiden näkökulmasta huomion kohdistuessa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joiden kohdalla ihmisoikeudet ovat eniten vaarassa jäädä toteutumatta. Tarkastelussa ovat myös viranomaisten ja päätöksentekijöiden sekä yritysten vastuunjako ja kapasiteetti ihmisoikeusvaikutusten seurannassa, ennaltaehkäisyssä sekä korjaavien toimenpiteiden toimeenpanossa. Osallistavan arviointiprosessin avulla saadaan kokonaiskuva lähtötilanteesta. Arvioinnin osallistavuus tukee myös yhteistyösuhteiden kehittämistä toimintojen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä muiden toimijoiden kanssa kaivostoiminnan ihmisoikeusvaikutusten seurannalle, ennaltaehkäisylle sekä korjaaville toimenpiteille hankkeen koko elinkaaren aikana. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutus vaatii ihmisoikeuksiin ja lähestymistapaan liittyvää erityisosaamista, mutta sisällöllisesti se olisi hyvä integroida osaksi YVAn sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten sekä terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointia. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttämistä YVAan esitellään tarkemmin raportin luvussa ??.

Tietolaatikko:

Ihmisoikeudet ovat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle maailmassa ja joita voidaan pitää ihmisarvoisen elämän eräänlaisina minimistandardeina. Kyse on hyvinvoinnin kannalta perustavanlaatuisista asioista, kuten koulutuksesta, terveydestä, turvallisuudesta ja osallistumisesta. Ihmisoikeuksissa on päähuomio yksilöiden oikeuksissa, mutta on olemassa myös ns. yhteisöoikeuksia kuten alkuperäiskansojen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä heidän perinteisesti omistamiinsa, hallitsemiinsa tai käyttämiinsä alueisiin tai luonnonvaroihin. Vastuu ihmisoikeuksien suojelemisesta ja toteutumisesta on ensisijaisesti valtioilla, mutta myös yritysten tulisi varmistaa, etteivät ne toiminnallaan vahingoita tai estä oikeuksien toteutumista.


Lisätietoa:

Business and Human Rights Resource Centre: http://business-humanrights.org/ (sisältää laajasti tietoa yritysten ihmisoikeusvastuusta, myös sektorikohtaisesti ml. kaivannaisala)

Danish Institute for Human Rights http://www.humanrights.dk/business-human-rights/country+portal

Institute for Human Rights and Business: http://www.ihrb.org/index.php

International Corporate Accountability Roundtable: http://accountabilityroundtable.org/initiatives/overview/

International Council on Mining and Metal: http://www.icmm.com

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Vuoden 2011 tarkistus. Käännös julkaisusta OECD Guidelines for Multinational Enterprises 2011 Edition. TEM raportteja 5/2012

Perustietoa ja koulutusmateriaalia ihmisoikeuksista suomeksi: http://www.ihmisoikeudet.net/

UN Global Compact: www.unglobalcompact.org

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallinen toimeenpanosuunnitelma. TEM julkaisuja, Kilpailukyky, 44/2014.

Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneitten kansakuntien “suojele - kunnioita - korjaa” -kehyksen täytäntöönpano. TEM raportteja 36/2013

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=YVAR_Ihmisoikeusperustaisuuden_sisällyttäminen_YVAan&oldid=30965”