Ero sivun ”YVAR Rehevöitymisriskin arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{kaivos-YVA-raportti}}
{{kaivos-YVA-raportti}}


Mineraalien rikastuksessa on käytössä myös kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin tulee sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla. Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä.
Tunnetuin kaivostoimintaan liittyvä ravinnekuormituksen lähde on räjähdysaineiden aiheuttamat typpipäästöt. Lisäksi mineraalien rikastuksessa on käytössä kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin on hyvä sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla. Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä.

Versio 25. syyskuuta 2015 kello 07.35


Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 24.04.2025.




Tunnetuin kaivostoimintaan liittyvä ravinnekuormituksen lähde on räjähdysaineiden aiheuttamat typpipäästöt. Lisäksi mineraalien rikastuksessa on käytössä kemikaaleja, jotka sisältävät vesistöjä rehevöittäviä fosfaatteja (ditiofosfaatit). Tämän vuoksi koerikastuksen yhteydessä tehtäviin poistovesien ja rikastushiekan vesijakeen analyyseihin on hyvä sisällyttää myös fosforimääritykset. Aluksi tarkastellaan, aiheuttaako suunniteltu jätevesipäästö merkittävää fosforin pitoisuuslisäystä sekoittuessaan vastaanottavaan vesistöön. Mikäli lisäys on merkittävä suhteessa vesistön vertailutilaan, tarkastellaan syntyvää ravinteiden lisäkuormitusta vastaanottavassa vesistössä mittaushavaintojen ja ainetaselaskelmien avulla. Tällöin otetaan huomioon myös muu ravinnekuormitus esimerkiksi julkaistujen ominaiskuormituslukujen tai ympäristöhallinnon vedenlaatumallin avulla. Ainetaselaskelmissa tarkasteltavaan ravinteiden pidättymiseen ja vapautumiseen sedimenteistä vaikuttaa osaltaan myös sulfaatti, jota kaivoksen jätevesissä on usein runsaasti. Kuormituksen sietorajatarkastelujen avulla arvioidaan kestääkö vesistö suunniteltua jätevesikuormitusta rehevöitymättä.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=YVAR_Rehevöitymisriskin_arviointi&oldid=30370”