Ero sivun ”YVAR Kaivoksen avaaminen ja rakennusvaihe” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: {{Kaivos-YVA-raportti}} == Kaivoksen avaaminen ja rakennusvaihe == Kaivoksen rakentamisvaihe on toiminnoiltaan, päästöiltään ja ympäristövaikutuksiltaan omnalaisensa vaihe ...)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
== Kaivoksen avaaminen ja rakennusvaihe ==
== Kaivoksen avaaminen ja rakennusvaihe ==


Kaivoksen rakentamisvaihe on toiminnoiltaan, päästöiltään ja ympäristövaikutuksiltaan omnalaisensa vaihe kaivoshankkeessa. Kaivoshankkeen YVA-selostuksessa rakentamisvaiheesta esitellään pääpiirteissä, mitä kaivosalueelle rakennetaan, sekä kuvataan rakentamisen aikataulu osakohteittain. Kaivoshankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot perustuvatkin usein juuri eroihin hankkeen vaiheistuksessa tai prosessien sijoittumisessa. Rakentamisvaihe voi sisältää muun muassa tieyhteyksien, voima- ja putkilinjojen, pysyvien rakennusten ja muiden rakenteiden kuten jäte- ja vesialtaiden rakentamista, samoin maarakennusmateriaalien (maa-aineksen, tarvekiven) louhintaa ja kuljetusta. Rakentamisvaiheeseen voi liittyä myös malmikiven koelouhintaa ja koerikastusta.
Kaivoksen rakentamisvaihe on toiminnoiltaan, päästöiltään ja ympäristövaikutuksiltaan omnalaisensa vaihe kaivoshankkeessa. Kaivoshankkeen YVA-selostuksessa rakentamisvaiheesta esitellään pääpiirteissä, mitä kaivosalueelle rakennetaan, sekä kuvataan rakentamisen aikataulu osakohteittain. Vaiheistus on hyvä pääpiirteissään esittää myös karttaesityksinä. Kaivoshankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot perustuvatkin usein juuri eroihin hankkeen vaiheistuksessa tai prosessien sijoittumisessa. Rakentamisvaihe voi sisältää muun muassa tieyhteyksien, voima- ja putkilinjojen, pysyvien rakennusten ja muiden rakenteiden kuten jäte- ja vesialtaiden rakentamista, samoin maarakennusmateriaalien (maa-aineksen, tarvekiven) louhintaa ja kuljetusta. Rakentamisvaiheeseen voi liittyä myös malmikiven koelouhintaa ja koerikastusta.


Viimeistään arviointiselostuksessa rakentamisvaiheen esittely sisältää myös kuvaukset rakentamisessa syntyvistä mahdollisista päästöistä ja niiden ominaispiirteistä. Maanrakennustöiden, kuten maamassojen poiston, kaivun, lastauksen, siirron ja läjityksen, aiheuttamia pölypäästöjä voidaan arvioida eri työvaiheiden ominaispölypäästöjen, päästönvähennystoimien ja työkoneiden pakokaasupäästötietojen avulla (mm. Kauppila et al. (toim.) 2013; VTT:n Lipasto-järjestelmä). Myös onnettomuus- ja vahinkotilanteet ovat oleellisia rakennusvaiheessa samoin kuin melu- ja tärinävaikutukset. Rakennusvaiheeseen liittyy usein myös paikallisia vesistöjärjestelyjä ja joissakin tapauksissa vesistöjen väliaikaista samentumista.
Viimeistään arviointiselostuksessa rakentamisvaiheen esittely sisältää myös kuvaukset rakentamisessa syntyvistä mahdollisista päästöistä ja niiden ominaispiirteistä. Maanrakennustöiden, kuten maamassojen poiston, kaivun, lastauksen, siirron, läjityksen ja varastoinnin, aiheuttamia pölypäästöjä voidaan arvioida eri työvaiheiden ominaispölypäästöjen, päästönvähennystoimien ja työkoneiden pakokaasupäästötietojen avulla (mm. Kauppila et al. (toim.) 2013; VTT:n Lipasto-järjestelmä). Myös onnettomuus- ja vahinkotilanteet ovat oleellisia rakennusvaiheessa samoin kuin melu- ja tärinävaikutukset. Rakennusvaiheeseen liittyy usein myös paikallisia vesistöjärjestelyjä ja joissakin tapauksissa vesistöjen väliaikaista samentumista. Rakentamisvaiheen päästöjen ja muiden siitä aiheutuvien ympäristöpaineiden kuvaamisen tukena voi hyödyntää esimerkiksi kirjallisuutta tie-, rata- ja kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (Tiehallinto 2009, Liikennevirasto 2013, Jantunen, 2012)

Versio 8. syyskuuta 2015 kello 11.05


Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 25.11.2024.




Kaivoksen avaaminen ja rakennusvaihe

Kaivoksen rakentamisvaihe on toiminnoiltaan, päästöiltään ja ympäristövaikutuksiltaan omnalaisensa vaihe kaivoshankkeessa. Kaivoshankkeen YVA-selostuksessa rakentamisvaiheesta esitellään pääpiirteissä, mitä kaivosalueelle rakennetaan, sekä kuvataan rakentamisen aikataulu osakohteittain. Vaiheistus on hyvä pääpiirteissään esittää myös karttaesityksinä. Kaivoshankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot perustuvatkin usein juuri eroihin hankkeen vaiheistuksessa tai prosessien sijoittumisessa. Rakentamisvaihe voi sisältää muun muassa tieyhteyksien, voima- ja putkilinjojen, pysyvien rakennusten ja muiden rakenteiden kuten jäte- ja vesialtaiden rakentamista, samoin maarakennusmateriaalien (maa-aineksen, tarvekiven) louhintaa ja kuljetusta. Rakentamisvaiheeseen voi liittyä myös malmikiven koelouhintaa ja koerikastusta.

Viimeistään arviointiselostuksessa rakentamisvaiheen esittely sisältää myös kuvaukset rakentamisessa syntyvistä mahdollisista päästöistä ja niiden ominaispiirteistä. Maanrakennustöiden, kuten maamassojen poiston, kaivun, lastauksen, siirron, läjityksen ja varastoinnin, aiheuttamia pölypäästöjä voidaan arvioida eri työvaiheiden ominaispölypäästöjen, päästönvähennystoimien ja työkoneiden pakokaasupäästötietojen avulla (mm. Kauppila et al. (toim.) 2013; VTT:n Lipasto-järjestelmä). Myös onnettomuus- ja vahinkotilanteet ovat oleellisia rakennusvaiheessa samoin kuin melu- ja tärinävaikutukset. Rakennusvaiheeseen liittyy usein myös paikallisia vesistöjärjestelyjä ja joissakin tapauksissa vesistöjen väliaikaista samentumista. Rakentamisvaiheen päästöjen ja muiden siitä aiheutuvien ympäristöpaineiden kuvaamisen tukena voi hyödyntää esimerkiksi kirjallisuutta tie-, rata- ja kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (Tiehallinto 2009, Liikennevirasto 2013, Jantunen, 2012)

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=YVAR_Kaivoksen_avaaminen_ja_rakennusvaihe&oldid=29921”