Ero sivun ”Keskustelu:Taloudellinen arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(tekstejä siirretty parempiin paikkoihin)
Rivi 1: Rivi 1:
Taloudellista arviointia koskevaa keskustelua käydään myös englanninkielisellä sivulla: [[op_en:Talk:Economic_evaluation]].
:''Taloudellista arviointia koskevaa keskustelua käydään myös englanninkielisellä sivulla: [[op_en:Talk:Economic_evaluation]]. Tälle sivulle annettu kommentti K2 (maksuhalukkuus/QALY) siirrettiin sivulle [[:op_en:Talk:Economic evaluation]] ja kommentti K3 (Berglundin tulosten huomiointi) sivulle [[:op_en:Talk:Epidemiological modelling]]. Rokotekyselypohdinta siirretty sivulle [[Keskustelu:Pneumokokkirokotekysely#Keskustelua rokotekyselyn tuloksista]].


== Kommentteja taloudellisesta arvioinnista ==
== Kommentteja taloudellisesta arvioinnista ==
Rivi 5: Rivi 5:
Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). (Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120.)
Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). (Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120.)


Tällä sivulla esitetään periaate, jolla etsitään kustannusvaikuttavin rokotusohjelmavaihtoehto. Yllä olevassa kommentissa esitettyä kysymystä ei tällä sivulla ole tarpeen käsitellä, koska  
:Tällä sivulla esitetään periaate, jolla etsitään kustannusvaikuttavin rokotusohjelmavaihtoehto. Yllä olevassa kommentissa esitettyä kysymystä ei tällä sivulla ole tarpeen käsitellä, koska  
vaihtoehtoisten periaatteiden valinta (esim. maksimibudjetin asettaminen) kuuluu päätöksentekijän toimivaltaan.--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 6. elokuuta 2014 kello 08.08 (UTC)
vaihtoehtoisten periaatteiden valinta (esim. maksimibudjetin asettaminen) kuuluu päätöksentekijän toimivaltaan.--[[Käyttäjä:Kauq|Kauq]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kauq|keskustelu]]) 6. elokuuta 2014 kello 08.08 (UTC)


{{comment|K2 |Should willingness to pay/QALY be at the same level as applied in health care in Finland, i.e. 50 000-66 000 €/QALY? See eg. Soini et al 2012, Leussu 2011.
|--}}


--[[Käyttäjä:Heini|Heini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heini|keskustelu]]) 2. syyskuuta 2014 kello 12.32 (UTC) Suomessa yhden laatupainotetun lisäelinvuoden hinnalle ei ole määritelty kynnysarvoa. Kokemuksen mukaan päätöksentekijät eivät ole valmiita maksamaan 50 000-66 000 euroa rokotusohjelmalla saavutetuista lisä-QALYista. Esimerkiksi vesirokkorokotusohjelman arvioitiin olevan kustannusvaikuttava terveydenhuollon näkökulmasta (14 500 euroa / lisä-QALY) ja kustannuksia säästävä yhteiskunnan näkökulmasta. Silti asiantuntijoiden suosituksesta huolimatta vesirokkorokotteelle ei ole budjettineuvotteluissa saatu määrärahoja. Lisäksi ensi vuoden rokotusbudjettia leikataan huomattavasti.
--[[Käyttäjä:Heini|Heini]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heini|keskustelu]]) 2. syyskuuta 2014 kello 12.32 (UTC) Suomessa yhden laatupainotetun lisäelinvuoden hinnalle ei ole määritelty kynnysarvoa. Kokemuksen mukaan päätöksentekijät eivät ole valmiita maksamaan 50 000-66 000 euroa rokotusohjelmalla saavutetuista lisä-QALYista. Esimerkiksi vesirokkorokotusohjelman arvioitiin olevan kustannusvaikuttava terveydenhuollon näkökulmasta (14 500 euroa / lisä-QALY) ja kustannuksia säästävä yhteiskunnan näkökulmasta. Silti asiantuntijoiden suosituksesta huolimatta vesirokkorokotteelle ei ole budjettineuvotteluissa saatu määrärahoja. Lisäksi ensi vuoden rokotusbudjettia leikataan huomattavasti.
{{comment|K3 |In the latest published FinIP data for pneumonia the data seem to show a higher than expected effeciveness for PCV10. We want to suggest that this data should be cosidered in light of a recent study in Sweden where PCV10 and PCV13 are both used in a real life setting in the same healthcare system. From this study, based on the Swedish National Inpatient Registry held by the National Board of Health and Welfare, it was found that PCV13 has significanlty lower pneumonia rates in infants and that PCV13 may save more in-patient cost due to pneumonia in infants compared to PCV10. Ref. Berglund A., Ekelund M., Nyman L., poster from ISPPD-9.
|--}}
'''Pohdintaa liittyen [[Pneumokokkirokotekysely|rokotekyselyn]] kysymyksen kaksi 18.8. olemassa oleviin tuloksiin
* Kysymystä muutettiin 18.8., joten vastausvaihtoehdot eivät enää ole samat, kuin vastauksia annettaessa
* Vaihtoehto "Rokote B, koska 5 kultarahaa sairastumisen estosta ei ole liikaa 4:ään verrattuna." vaikuttaa kaikkein suosituimmalta.
** Vastauksia on vasta 17. Sellaisessa otannassa jonkin vaihtoehdon nousua voi selittää sattuma.
** Ehkä ihmiset eivät perehdy kunnolla ja lue vastauksia loppuun, vaan valitsevat ensimmäisen, joka kuulostaa suunnilleen vastaavan heidän ajatuksiaan.
*** Tämä on epätodennäköistä, sillä se oli viimeisenä vaihtoehtona, ennen kuin vaihtoehdot muuttuivat.
** Ajatus vastauksessa on helpommin ymmärrettvä, kuin jotkin muut.
** Ehkä kuvitteellinen valuutta ja sen epämääräinen arvo suhteessa kaikeen muuhun tekee sen, etteivät ihmiset hahmota, kuinka paljosta rahasta on kyse, kun puhutaan että rokote B maksaa yhden kultarahan enemmän.
** Ehkä tulos todella edustaa enimmistöä.

Versio 8. syyskuuta 2014 kello 11.25

Taloudellista arviointia koskevaa keskustelua käydään myös englanninkielisellä sivulla: op_en:Talk:Economic_evaluation. Tälle sivulle annettu kommentti K2 (maksuhalukkuus/QALY) siirrettiin sivulle op_en:Talk:Economic evaluation ja kommentti K3 (Berglundin tulosten huomiointi) sivulle op_en:Talk:Epidemiological modelling. Rokotekyselypohdinta siirretty sivulle Keskustelu:Pneumokokkirokotekysely#Keskustelua rokotekyselyn tuloksista.

Kommentteja taloudellisesta arvioinnista

Asetetun maksimibudjetin rajoissa saattaa joissakin tilanteissa olla perusteltua valita myös vaikuttavuudeltaan parempi vaihtoehto, vaikka se olisi sekä kalliimpi että kustannusvaikuttavuudeltaan huonompi (ICER korkeampi). (Karlsson, G. and Johannesson, M. 1996. The Decision Rules of Cost-Effectiveness Analysis. Pharmaeconomics 1996; 9(2): 113-120.)

Tällä sivulla esitetään periaate, jolla etsitään kustannusvaikuttavin rokotusohjelmavaihtoehto. Yllä olevassa kommentissa esitettyä kysymystä ei tällä sivulla ole tarpeen käsitellä, koska

vaihtoehtoisten periaatteiden valinta (esim. maksimibudjetin asettaminen) kuuluu päätöksentekijän toimivaltaan.--Kauq (keskustelu) 6. elokuuta 2014 kello 08.08 (UTC)


--Heini (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 12.32 (UTC) Suomessa yhden laatupainotetun lisäelinvuoden hinnalle ei ole määritelty kynnysarvoa. Kokemuksen mukaan päätöksentekijät eivät ole valmiita maksamaan 50 000-66 000 euroa rokotusohjelmalla saavutetuista lisä-QALYista. Esimerkiksi vesirokkorokotusohjelman arvioitiin olevan kustannusvaikuttava terveydenhuollon näkökulmasta (14 500 euroa / lisä-QALY) ja kustannuksia säästävä yhteiskunnan näkökulmasta. Silti asiantuntijoiden suosituksesta huolimatta vesirokkorokotteelle ei ole budjettineuvotteluissa saatu määrärahoja. Lisäksi ensi vuoden rokotusbudjettia leikataan huomattavasti.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Taloudellinen_arviointi&oldid=26420”