Keskustelu:Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys

Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys on järjestelmäinvestointi, jota haetaan THL:n investointirahoista 18.4.2012 mennessä. Tarkoituksena on tukea kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä sekä ympäristöterveydenhuollon (ensisijaisesti) mutta myös THL:n ja kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien osalta (vaikka YMALilla ei ole niissä virallista asemaa). Investointi toteutetaan mahdollisesti avoimena työnä hankintailmoitusmenettelyn kautta.

Investoinnin taustaa: kokonaisarkkitehtuuri

Investoinnin kohteena on tietojärjestelmäkapasiteetti, joka toteuttaa avoimen puoliskon ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista alempana kuvattavalla tavalla.

Kokonaisarkkitehtuuri itsessään ei ole tietojärjestelmä vaan johtamisjärjestelmä, joka kytkee yhdeksi kokonaisuudeksi toiminnan, toiminnan tarvitseman tiedon, tiedon tarvitsemat tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien tarvitsemat teknologiat. Kokonaisuuden kolme muuta osaa siis palvelevat viime kädessä toiminnan parantamista.

Kokonaisarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen puoliskoon, avoimeen ja suljettuun. Vaikka usein merkitykseltään vähaisenä pidetty, avoin puolisko on näistä tärkeämpi, ja käsittelee sitä tietoa ja tiedon käyttöä, joka on avointa ja vapaasti kaikkien yhteiskunnan toimijoiden käytössä. Vähäisempään, mutta usein ylikorostetun tärkeänä pidettyyn,, suljettuun puoliskoon kuuluvat

• ne toiminnat, jossa toiminta itsessään pitää salata maanpuolustuksellisista, rikostutkinnallisista tai muista syistä (on huomattava, että esim. sairaanhoito ei ole luonteeltaan salaista; ainoastaan jotkin työssä käytettävät tiedot kuten potilastiedot ovat),
• ne tiedot, jotka ovat henkilösuoja-, liikesalaisuus- tai tekijänoikeussyistä tai julkisuuslain perusteella salaisia tai rajoitetusti käytettävissä,
• ne tietojärjestelmät, jotka eivät voi olla rakenteeltaan avoimia (esimerkiksi tietomurtojen ehkäisemiseksi) ja sisältävät suljettua tietoa,
• ne teknologiat, jotka liikesalaisuus- tai tekijänoikeussyistä eivät ole avoimesti käytettävissä ja/tai kuvattavissa ja joiden korvaamiseksi ei ole tarjolla avoimia teknologioita.

On syytä huomata, että tällä hetkellä suljettuun puoliskoon kuuluu paljon sellaistakin tietoa ja järjestelmiä, jotka luonteensa puolesta olisivat avoimia mutta jotka historiallisista tai muista tällä hetkellä epärelevanteista syistä ovat päätyneet suljettuun puoliskoon. Esimerkkinä voi mainita kunnan virkamiehen, joka viranomaispäätöksen tehtyään tallentaa asiakirjan Word-dokumenttina (suljettu teknologia) kunnan intranetiin (suljettu tietojärjestelmä) ja lähettää sen sähköpostina tai kirjeenä vain asianosaisille (suljettu tieto), mikä mahdollistaa päätöksen kohteena olevan toiminnan ilman, että kansalaiset tulisivat asiasta tietoisiksi (suljettu toiminta). Mitään asiaperustetta ei ole siihen, etteikö virkamies voisi tallentaa asiakirjan html-nettisivuna (avoin teknologia) kaupungin internet-sivuille (avoin tietojärjestelmä), jolloin tieto tulisi avoimena asianosaisten ja kaikkien muidenkin tietoon (avoin tieto) ja antaisi mahdollisuuden avoimeen toimintaan. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamisessa on olennaista erottaa avoin ja suljettu puolisko toisistaan, jonka jälkeen voidaan ruveta käymään keskustelua siitä, mitkä toiminnat, tiedot, järjestelmät ja teknologiat kuuluvat mihinkin puoliskoon ja miksi. Lopullisena työn tavoitteena on, että eri asiat ovat perustellusti oikeassa paikassa.

Kokonaisarkkitehtuurin suljettu puolisko ei kuulu tämän investoinnin piiriin. Sen sijaan investoinnin piiriin kuuluu avoin puolisko sekä ne kokonaisarkkitehtuurin osat, jotka voisivat olla avoimia mutta eivät (vielä) ole.

Investoinnin kuvaus

Investoinnin tarkoituksena on varmistaa, että

• ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila voidaan kuvata STM:n edellyttämällä tavalla,
• avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukainen toimintatapa ja tietojärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön asteittain kokonaisarkkitehtuurityön edetessä; valmista pitää olla vuoteen 2015 mennessä,
• Tekaisu-hankkeen päätöksenteon tukijärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön 2013 alkaen. Näin Tekaisu- ja kokonaisarkkitehtuurihankkeet saadaan saumattomasti tukemaan toisiaan.

Investoinnin avulla Opasnet-järjestelmää täydennetään siten, että kokonaisarkkitehtuurin mukaiset neljää osaa (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologiat) saadaan vastaamaan kuntien toiminnallisia tarpeita:

Toiminta

Suuressa osassa kuntatason päätöksentekoa ja päätösten toimeksipanoa tarvitaan laajaa ymmärrystä, monien tietolähteiden käyttöä sekä useiden näkökulmien huomioon ottamista. Käytännössä tässä onnistuminen edellyttää avoimuutta ja mahdollisuutta laajaankin yhteistyöhön tiedon hankinnassa, muodostuksessa ja hyödntämisessä. Kaikissa kunnissa ei ole rutiineja tietojen avoimeen tuottamiseen ja wikin käyttöön, puhumattakaan arviointimallien tai muiden monimutkaisempien tiedontuotantovälineiden käyttöön. Niinpä kunnille on tarjottava konkreettista apua ja koulutusta tämän osaamisen hankkimiseksi. Tämä tapahtuu kouluttamalla osaavan reservin, jonka reserviläiset osaavat wikityöskentelyn, avoimen arvioinnin ja tiedonjalostamisen käytännöt ja periaatteet ja siten osaavat toimia silloin kun apua tarvitaan (esimerkiksi erityistilanteissa). Reserviläiset ovat vapaaehtoisia ja toimivat tässä tehtävässä joko puhtaasti omasta motivaatiostaan tai osa-aikaisesti palkkiota vastaan. Tällä investoinnilla ja THL:n projekteilla ylläpidetään riittävää työmäärää tarjolla reservin osaamisen kartuttamiseksi. Toisin sanoen avoimeen tietotuotantoon kehitetään operatiivista kapasiteettia.

Tieto

Kuntien tietotarpeita palvelemaan tarvitaan ympäristöterveyden perustietämystä mm. wikistämällä olemassaolevia mutta hajallaan sijaitsevia vaikutusarvioinnin ohjeistuksia yhteen paikkaan Opasnetiin, joka sisältää myös työkaluja sekä arviointien tekemiseen että niiden tulosten hyödyntämiseen. Tässä investoinnissa työstettävät ohjeistukset ovat Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA [1], Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi SOVA [2], Ympäristövaikutusten arviointi YVA [3], Vaikutusten arviointi kaavoituksessa [4] ja Sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA [5]. Tämä työ a) saattaa eri ohjeistukset samaan paikkaan helposti löydettäviksi, b) mahdollistaa ohjeistusten yhteiskehityksen, jotka kehitystarpeet kartoitetaan wikistyksen aikana, c) kytkee ohjeistukset konkreettisesti arviointien tekoon. Tekaisu tukee tätä investointia tuottamalla TP2:n puitteissa mm. sellaisia annosvasteita ja laskenta-algoritmeja kuntien käyttöön, joiden avulla mainittuja vaikutusarviointeja voidaan tehdä käytännössä.

Tietojärjestelmä

Avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukaisen tietomäärän odotetaan kasvavan nopeasti käyttökohteiden lisääntyessä. Nykyinen MySQL-tietokanta alkaa käydä raskaaksi erityisesti laajojen datamassojen käsittelyyn. Niiden käsittelemiseksi tarvitaan uusi, joustavampi tietokanta, joka toteutetaan MongoDB-tekniikalla.

Teknologia

Valtiovarainministeriön ohjeen mukaisesti kokonaisarkkitehtuurit kuvataan käyttäen ArchiMate 1.0 -käytäntöä VM:n ylläpitämällä verkkosivulla. Sivusto ei ole vielä käytössä, mutta näyttää siltä, että siitä tulee suljetun teknologian ja rajoitetun (joskin laajan, muutama käyttäjä per kunta tai muu organisaatio) käyttäjäkunnan sivusto. Avoimen kokonaisarkkitehtuurin rakentamiseksi nämä kuvaukset on saatava avoimesti jaettaviksi, ja tämän toteuttaminen vaatinee hieman teknologista kehitystyötä.

(perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)

Investoinnin pakollisuus

(lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)

• Hankinta perustuu Tietohallintolakiin [6], joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista ja toteuttamista koko valtionhallinnossa ja sen alaisessa hallinnossa.
  • Ympäristöterveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin tekemisen STM on antanut YMTO/YMALille uutena tehtävänä vuonna 2012. Kriittiset puutteet ovat a) olemassaolevan ohjeistuksen kytkemisessä ja muokkaamisessa uusiin työtapoihin sopivaksi, b) tietojen tallennuskapasiteetissa ja c) käytännön työn tukemisessa ja tekemisessä. Ilman parannuksia näihin asioihin kokonaisarkkitehtuuri uhkaa jäädä torsoksi. Tehtävän laajuudesta huolimatta tähän ei ole erillisrahoitusta.
  • Investointi tukee myös kahta muuta kokonaisarkkitehtuuria eli THL:n omaa ja kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria.
• Lisäksi hankinta on välttämätön Tekaisu-hankkeen toisen vaiheen (2013-2014) hankkeen onnistumiselle. Tekaisu on hallitusohjelman perusteella STM:n uutena tehtävänä vuonna 2012 THL/YMALille määräämä hanke, joka kehittää päätöksentekoa ympäristöterveysarviointeja parantamalla.

Investoinnin strateginen merkitys

Investointi tuottaa tietojärjestelmän ja kapasiteetin, jonka avulla kunnat ja muut yhteiskunnalliset toimijat voivat

• oppia tarvitsemiaan tietoja vaikutusarvioinneista ja siitä, miten niitä käytännössä toteutetaan avoimilla työkaluilla,
• kuvata omaa kokonaisarkkitehtuuriaan (toimintaansa, tietojaan, tietojärjestelmään ja teknologioitaan) erityisesti ympäristöterveydenhuollon ja siihen liittyvien vaikutusarviointien osalta ja
• toteuttaa avoimen puolen kokonaisarkkitehtuuristaan eli kerätä, jäsentää, täydentää, käyttää ja jakaa päätöksentekonsa kannalta tärkeitä tietoja järjestelmässä.

Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen

Investointi ei liity sellaiseen toimintaan, jota YMTO/YMAL olisi jo entuudestaan tehnyt ja joka voisi vaarantua. Sen sijaan se liittyy toimintaan, jota ollaan käynnistämässä kahden eri STM:n suunnasta tulleen velvoitteen takia. Tämä toiminnan käynnistyminen vaarantuu ilman tätä investointia.

ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon

Käytön laajuus ja käyttötiheys

Operatiivista kapasiteettia eli wikitaitoista reserviä tarvitaan nykyään päivittäin YMALin eri projektien edistämiseen, kaikkiaan aktiivisia osa-aikaisia reserviläisiä on puolen tusinaa (osaavia mutta tällä hetkellä passiivisia lisäksi noin tusina). Kunhan Tekaisu ja kokonaisarkkitehtuuri pääsevät vauhtiin, reserviläisten työtä tarvittaneen usean kokoaikaisen henkilön työmäärän verran, mikä tarkoittanee vähintään parinkymmenen resrviläisen joukkoa, joka tekee töitä osa-aikaisesti ja tarpeen mukaan. Erityistilanteita varten olisi syytä olla puolensataa reserviläistä, joiden joukosta voitaisiin tuntien varoitusajalla aktivoida riittävästi toimijoita erityistilannetietojen keräämiseen ja jäsentämiseen.

Opasnetin tietokantaa käytetään nykyään usean henkilön voimin päivittäin. Tässä investoinnissa hankittava MongoDB perii tämän käytön mutta mahdollistaa toiminnan laajentamiseen ympäristöterveydestä kiinnostuneisiin kuntiin. Jo nyt käyttökelpoisia malleja on tarjolla: esimerkiksi Vesiopas, Kilometrikorvaus AM 2012, Jatropan käyttö bioenergian lähteenä, ja useita uusia valmistuu vuoden 2012 aikana: Minera, Claih, Urgenche, Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista, Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista, Arviointi pohjavesilaitoksen mikrobiologisista riskeistä, Asumispalveluiden ja laitoshoidon kustannusten vertailu, Metallimalmin hihnakuljetuksen pölypäästöt. On siis syytä olettaa, että tietokannan käyttö moninkertaistuu seuraavan vuoden kuluessa, kunhan käyttäjät löytävät kyseiset mallit. Käyttö voi monikymmenkertaistua lähivuosina, kunhan eri toimijat oppivat tekemään omia tapauskohtaisia arviointejaan järjestelmässä olemassaolevien yleisten mallien pohjalta.

Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen

Investointi ei alenna kustannuksia THL:ssä, mutta mahdollisesti tekee sitä kunnissa. Tärkeämpi vaikutus kuitenkin on, että investoinnin avulla kunnissa päästään tekemään sellaisia vaikutusarviointeja ja hyödyntämään sellaista tietoa, joka ei aiemmin ollut käytettävissä. Investointi siis tehostaa toimintaa kunnissa ja toisaalta lisää THL:n työn vaikuttavuutta.

Hankinnat:

• MongoDB-pilvipalvelin 3000 €
• MongoDB-asennus ja tietokannan rakentaminen 3000 €
• Wikikoulutus uusille reserviläisille 1000 €
• Reserviläisten sisäänajo + vaikutusarviointiohjeiston rakentaminen 5000 €
• R-osaajien sisäänajo arvioinnin peruslaskentaa rakentamalla 4000 €
• ArchiMate-rajapinta 2000 €
• Yhteensä 18000 €

Hankintahinta tulee maksetuksi takaisin käytännössä saman tien, koska suurin osa kustannuksista on tietotyötä ja R-koodausta, jotka tuottavat jo itsessään hintansa arvoista tietoa kunnille. Kuitenkin kaikki tieto saadaan näin jalostettua avoimeen, jatkokäytettävään muotoon, jolloin uudelleenkäyttömahdollisuus erityisesti kunnissa moninkertaistaa kustannussäästön (tosin säästö tulee kunnille, ei THL:een). Määrälliset kustannussäästöt kunnissa on erittäin vaikea arvioida etukäteen, ja ne riippuvat suuresti siitä, kuinka laajaan käyttöön tiedot lopulta tulevat.

(vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja 
vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)

Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen

Investoinnilla on kahtalainen vaikutus. Ensinnäkin operatiivisen kapasiteetin lisääminen mahdollistaa kuntien kannalta hyödyllisen arviointityön toteuttamisen tarpeen mukaan ja kustannustehokkaasti. Reservin olemassaolo mahdollistaa THL:lle kyvyn tarttua nopeastikin julkisuuteen nousseisiin ympäristöterveysaiheisiin. Myös kunnille tulee mahdollisuus hyödyntää suoraan reserviläisten osaamista. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurityö (tavoitetilan kuvaukset) tulevat kytketyksi sellaiseen verkkotyötilaan, joka on jo nyt kuntien käytettävissä ja joka tukee rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista. Tämä mahdollistaa poikkeuksellisen tehokkaalla tavalla sen, että tietohallintolain tarkoitus eli toiminnan kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin kautta ympäristöterveydenhuollossa (yhtenä kansallisten kokonaisarkkitehtuurien osa-alueena) toteutuu yhtaikaa suunnitelmana ja käytännön toiminnan muutoksena.

Allekirjoitukset

	Puolto	Kommentti	Pvm	Allekirjoitus
Yksikönpäällikkö	Jouni Tuomisto		18.4.2012
Osaston johtaja
Ylijohtaja /hallintojohtaja /strategiajohtaja
Investointiryhmä