|
|
| (134 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| == Toimintasuunnitelma ==
| | [[Luokka:Tekaisu]] |
| | :''Tällä sivulla oli aiemmin [[Tekaisu]]-hankkeen yksityiskohtainen suunnitelma. Se on siirretty sivulle [[Keskustelu:Tekaisu]]. |
|
| |
|
| '''Terva-Kaisu (TERveysVaikutusten Arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon)''' (tai tuttavallisesti vain Kaisu) on kolmevuotinen hanke 2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Terva-Kaisussa on viisi osatavoitetta ja sen mukaisesti työpakettia (TP): 1) kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa, 2) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia politiikkoja, 3) jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön, 4) arvioida nykyisen lainsäädännön kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi ja 5) saattaa alkuun päätöksenteon muuttaminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. Työpaketista 1 vastaa Nordem Oy, työpaketeista 2 ja 3 [[THL]], työpaketista 4 STM ja työpaketista 5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu työpaketeista 2 ja 3; sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu työpaketeista 1, 4 ja 5.
| | == Vaikutusarviointien hyödyntäminen kunnissa == |
|
| |
|
| {{kommentti|#:|Alla olevissa kuvailuissa on vielä jos jonkinmoisia ristiriitaisuuksia, mutta kokonaiskuvassa alkaa jo olla järkeä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. lokakuuta 2011 kello 13.34 (EEST)}}
| | Tämä liittyy ensisijaisesti TP3:n aihealueeseen, vaikka selvästi liittyykin myös TP1:n alueeseen. Erityisesti näkisin tämän hyvänä siirtämään TP3:n fokusta vaikutusarvioinnin teknisestä toteuttamisesta vaikutusarviointien hyödyntämiseen kunnissa. |
|
| |
|
| ===Johdanto===
| | Ympäristönsuojelun 65 alueellista yksikköä on kartoitettava nettikyselyllä, jossa selvitetään mm. a) miten yksiköissä tehdään |
| | vaikutusarviointeja, b) mitä tukea siihen tarvitaan, c) mitä sellaisia keisejä heillä on, joita voisi ottaa mukaan Tekaisuun pilotiksi d) muuta. |
|
| |
|
| Suomen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa haettavan hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.
| | {{kommentti|#:|Pitäisikö myös kysyä suoraan kunnista kun kerran aletaan kysellä? Ei kaikista, mutta joistain.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)}} |
| | :{{puolusta|#: |Kannatetaan.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)}} |
| | : {{kommentti|#:|Olisiko tässä mahdollista synergiaetua Maija Karjalaisen väitöstutkimuksessa tehtävän kyselyn kanssa?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)}} |
| | ::{{kommentti|#:|Kuka? Löytyykö linkkejä?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)}} |
| | :::{{kommentti|#:|Kunnallistieteen päivillä deliberatiivisen demokratian työryhmässä oli mukana lähidemokratiaa tutkinut valtiotieteilijä Maija Karjalainen (kts. mm. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120918Laehide/name.jsp), jonka esittelemässä väitöskirjasuunnitelmassa oli mukana kysely kunnille deliberatiivisen demokratian keinojen soveltamisesta. Tätä kyllä arveltiin liian työlääksi ja keskustelua käytiin siitä pitäisikö kyselystä esim. tehdä mahdollisimman suppea ja helppo vastata ja teettää laajallekin joukolle tai pitäisikö kohdentua syvällisesti vain pariin/muutamaan kuntaan. Tulipa mieleen, että sellaistakin kyselyä saatetaan olla tekemässä. Tuskin näistä aiheista ihan yhtä yhteistä kyselyä kannattaa alkaa tehdä, mutta ehkä kyselyiden tulosten jakaminen puolin ja toisin voisi olla kaikkien kannalta hyödyllistä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 19. joulukuuta 2012 kello 14.22 (EET)}} |
|
| |
|
| On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen varsinaisesta rakentamisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yhteisiä tavoitteita vastaan.
| | {{puolusta pätemätön|#:|5- vai 7-portainen asteikko parempi?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}} |
| | : {{vastusta|#: |5-portainen on ihmisille tutumpi ja uskoisin, että tähän käytäntöön on siirrytty hyvästä syystä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 20. joulukuuta 2012 kello 17.24 (EET)}} |
|
| |
|
| THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.
| | '''Ehdotus Tekaisun tarpeisiin lisättävästä osiosta kyselyyn: |
| * Tiedon tuotanto ja arviointi on kytkettävä tiiviisti yhteen.
| |
| * Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai kokijana.
| |
| * Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat arvioinnin sisältöön, päätelmiin ja suosituksiin.
| |
| * Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa tehokkaasti.
| |
| * Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Tuottaako se todella sitä mitä halutaan?
| |
|
| |
|
| Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon viitekehykset ja toimintamallit ehkäisevät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä haettavassa hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää vastaamaan tiedon tarjontaan. Lisäksi pitää parantaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden valmiuksia tehdä terveysvaikutusten arviointeja ja hyödyntää olemassaolevia tietoja ja työkaluja.
| | '''Vaikutusarvioinnilla''' tarkoitetaan päätöksenteon tueksi tehtyä arviota tai selvitystä suunniteltujen toimenpiteiden ympäristö- tai terveysvaikutuksista (yleensä erityisesti haitoista mutta mahdollisesti myös hyödyistä). Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan tässä sekä lakisääteisiä arviointeja kuten YVAa että muista syistä tehtyjä selvityksiä. Vaikutusarvioinnit voivat tarkastella myös muita vaikutuksia kuin ympäristöä ja terveyttä, mutta tässä yhteydessä ei olla kiinnostuttu selvityksistä, jotka tarkastelevat pelkästään esimerkiksi talousvaikutuksia. |
|
| |
|
| Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. | | Tekaisu on STM:n rahoittama hanke, jossa kehitetään kuntatason päätöksentekoa paremmin tieteellistä tietoa (kuten vaikutusarviointeja) hyödyntäväksi. Hankkeessa testataan tietokäytäntöjä kuntien päätösvalmistelussa, ja hyviksi todettuja käytäntöjä juurrutetaan ja levitetään muihin kuntiin. Hanke myös tuottaa nettityökaluja kuntien käytettäväksi. Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää tietää, miten tietoa nykyään käytetään ja millaisiin vaikutusarviointeihin päätökset perustuvat. Lisäksi toivomme saavamme myös konkreettisia kehitystarpeita ja -ehdotuksia. |
|
| |
|
| === Hankkeen rakenne ja yhteydet laajempaan kontekstiin ===
| | '''Kysymys 1. (vapaakenttä): Vaikutusarviointien hyödyntäminen. |
| | Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä. |
| | * Kuinka monta vaikutusarviointia on suoritettu viime vuoden aikana? |
| | * Mitä aiheita ko. vaikutusarvioinnit ovat käsitelleet? |
| | * Ovatko ko. vaikutusarvioinnit liittyneet suoraan tiettyihin päätöksiin? Mihin? |
| | * Kuinka ko. vaikutusarvioinnit on toteutettu? |
| | * Mitä muuta tiedonhankintaa kuin vaikutusarviointia (selvityksiä, kyselyitä, kuulemisia, ...) toteutetaan päätöksentekoa tukemaan? |
|
| |
|
| [[Tiedosto:TVA-hankkeen rakenne.PNG|thumb|800px|center|Kuvaus terveydensuojeluohjelman ja terveysvaikutusarviointi kaikkeen päätöksentekoon -hankkeen yhteyksistä ja niiden yhteisistä liittymäkohdista ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämiseen Suomessa.]]
| | (vapaakenttä) |
|
| |
|
| '''TP1 Päätöksenteon uudet mallit''' tutkii ja kokeilee ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämisen periaatteita ja keinoja. Siinä kartoitetaan päätöksenteon teoriaa ja käytäntöjä sekä kehitetään uusia, paremmin olemassa ja saatavilla olevaa tietoa hyödyntäviä, päätöksenteon toimintatapoja, joita myös kokeillaan käytännön päätöksentekotilanteissa. Kokeiltujen toimintatapojen toimivuus ja käyttökelpoisuus arvioidaan suhteessa vallitseviin vakiintuneisiin käytäntöihin ja työn tulokset yhdistetään TP2:ssa tehtävän ympäristöterveystoimien priorisoinnin kanssa suosituksiksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi. TP1:n ensimmäinen, päätöksenteon perusteita kartoittava ja sen kehittämisen keinoja luova, vaihe toteutetaan erillisenä hankkeena TuKe-rahoituksella vuonna 2012. TP1:n toinen ja kolmas vaihe, joissa tpomeenpannaan uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeiluja käytännön päätöstilanteissa sekä arvioidaan niiden toimivuutta, toteutetaan Kaste2-rahoituksella vuosina 2013-2014. TP1:n työ toteutetaan Nordem Oy:n johdolla yhteistyössä THL:n sekä kuntien ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa. Työmäärä ensimmäisessä vaiheessa on n. 12 htkk, toisessa vaiheessa n. 30 htkk ja kolmannessa vaiheessa n. 6 htkk. Työpaketissa tehtävää työtä on kuvattu yksityiskohtaisemmin, etenkin ensimmäisen vaiheen osalta, alla kohdassa TP1 Päätöksenteon uudet mallit. | | '''Kysymys 2. (5-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien vaikuttavuus ja osallistavuus. |
| | Arvioi vaikutusarviointien laatua, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta kunnallisen päätöksenteon kannalta vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä). Voit lisätä täydentäviä kommentteja kysymyksen alla olevaan vapaakenttään: |
| | # Vaikutusarvioinnit ovat sisällöltään hyviä ja tieteellisesti uskottavia. |
| | # Vaikutusarvioinnit vastaavat täsmällisesti niissä esitettyihin kysymyksiin. |
| | # Vaikutusarvioinnit antavat tietoa, joka hyvin palvelee päättäjien ja päätöksenteon tarpeita. |
| | # Vaikutusarvioinnit palvelevat sidosryhmien tarpeita. |
| | # Vaikutusarviointien sisältämä tieto on hyvin saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, ja arvioinnit ovat osallistujilleen opettavaisia. |
| | # Vaikutusarviointien sisältämällä tiedolla on vaikutusta ohjelmiin, suunnitelmiin ja päätöksiin, joita niissä arvioidaan. |
| | # Kunnalliset päättäjät kokevat, että vaikutusarvioinnit ja niiden tulokset ovat helposti hyväksyttävissä. |
| | # Vaikutusarviointi on tehokas tapa tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. |
|
| |
|
| {{kommentti|#:|Työmäärät on hihasta vedettyjä sillä mielellä, että ainakin pilotteihin osallistuvien päätöksentekotahojen työtä sisällytetään niihin. Lopulliset htkk-luvut riippuvat pitkälti mm. siitä mihin työpaketteihin mitäkin työtä minkäkin tahon toimesta lopulta sijoitetaan ja mitä mistäkin rahoitusinstrumentista voidaan/halutaan maksaa (esim. suomalaisten päätöksentekoprosessien yleinen kuvaaminen, koordinointi, integrointi ja raportointi, päätöksentekopilotteja tukeva arviointityö jne.).|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 28. lokakuuta 2011 kello 12.46 (EEST)}}
| | Kommentteja: (vapaakenttä) |
|
| |
|
| Ympäristönsuojeluohjelman ensimmäisen osan muodostaa ympäristöä ja terveyttä koskevien '''toimenpiteiden priorisointi (TP2)'''; ks. tarkempi suunnitelma alla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2012, tarkastellaan altisteeita ja niiden terveysvaikutusketjuja. Vastaava työmäärä on n. 8 htkk. Toisessa vaiheessa, vuosina 2012-2014, suoritetaan katsaus suomalaisen päätöksenteon nykytilaan ja arvioidaan interventiopotentiaalia ml. kustannusvaikuttavuus. Vastaava työmäärä on n. 12 htkk. Osion tuotokset integroidaan osaksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelmaa/-suosituksia.
| | '''Kysymys 3. (5-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien avoimuus. |
| | Arvioi vaikutusarviointien avoimuutta eri näkökulmista vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä). Voit lisätä täydentäviä kommentteja kysymyksen alla olevaan vapaakenttään: |
| | # Kaikki, joita asia koskee, voivat osallistua vaikutusarviointeihin. |
| | # Osallistujat pääsevät käsiksi kaikkeen arvioitavaa asiaa koskevaan tietoon. |
| | # Tahot, joita asia koskee, voivat osallistua kaikkiin vaikutusarvioinnin vaiheisiin. |
| | # Osallistujat voivat vaikuttaa kaikkiin vaikutusarvioinnissa käsiteltäviin asioihin. |
| | # Osallistujat voivat vaikuttaa arvioinnin tuloksiin ja niiden pohjalta tehtäviin päätöksiin. |
|
| |
|
| Piloteissa kokeiltavia päätöksentekoprosesseja tuetaan arviointityöllä, joka toteutetaan niinikään terveydensuojeluohjelmaan kuuluvassa '''TVA-valmiuden luominen -osiossa (TP3)'''. Toteutuksesta vastaa THL/YMAL. Alustavasti on keskusteltu Kuopion kaupungin osallistumisesta tähän osioon käytäntöjä testaavana kuntatason päättäjänä. Arviointien toteuttamisen myötä kehitetään myös informaatio-, tieto- ja osaamisvarantoja sekä välineitä tulevia arviointitarpeita silmällä pitäen. Työmäärä ennen pilotteja n. 2 htkk, pilottien aikana n. 10 htkk ja pilottien jälkeen n. 2 htkk.
| | Kommentteja: (vapaakenttä) |
|
| |
|
| Ohessa huomioidaan ministeriöissä suoritettavaa '''ympäristöä ja terveyttä koskevien lakien arviointi- ja kehitystyötä (TP4)''', joka vaikuttaa myös kehittämissuunnitelmiin, -suosituksiin ja -toimenpiteisiin jatkossa. Yhteistyöhön pyritään Innokylä-projektin kanssa mm. käytäntöjen kehittämiseen ja implementointiin sekä interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin aiheissa. Ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tuntemusta on mm. SYKE:ssä, jonka kanssa pyritään myös yhteistyöhön ko. asian selvittämisessä.
| |
|
| |
|
| Varsinainen '''päätöksentekokulttuurin ja -käytäntöjen muuttaminen (TP5)''' aloitetaan Terva-Kaisu-hankkeen loppupuolella. Siinä hyödynnetään monipuolisesti yhteen hankkeen eri keinoja: ympäristösuojeluohjelma (TP2, TP3) tuottaa tietotarjontaa ja helpottaa tiedon käyttöönottoa; päätöksenteon uudet mallit (TP1) tarjoavat paremman päätöksenteon toimintatapoja ja näin luovat tiedon kysyntää päättäjien puolelta, mikä puolestaan yllyttää TVA:n jatkokehittämiseen; ja lainsäädäntötarkastelu ja sen perusteella tehtävät säädösmuutokset (TP4) sekä poistavat käytäntöjen parantamisen esteitä että lisäävät hallinnollisia velvoitteita siirtyä toivottuun suuntaan.
| | '''Kysymys 4. (vapaakenttä): Vaikutusarvioinnin ja hyödyntämisen edistäminen |
| | Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä. |
| | * Mistä aiheista pitäisi/voisi tehdä vaikutusarviointeja (enemmän)? |
| | * Mitkä tekijät ovat esteenä tai rajoitteena vaikutusarviointien tekemiselle? |
| | * Minkälaista tukea tarvitsette vaikutusarviointien tekemiseen? |
| | * Haluaisitteko kehittää vaikutusarvioinnin osaamistanne ja toimintatapojanne? |
| | * Olisiko teillä sopivia vaikutusarvioinnin aiheita, jotka sopisivat tapauksiksi vaikutusarviointien kehittämisen Tekaisu-hankkeeseen? |
|
| |
|
| {|{{prettytable}}
| | (vapaakenttä) |
| |+ Suuntaa antava arvio työmäärän (ja kustannusten) jakautumisesta eri osioihin ja eri ajanjaksoille (htkk).
| |
| ! Osio!! 2012!! 2013!! 2014!! Yhteensä
| |
| |-----
| |
| | TP1 Päätöksenteon uudet mallit|| 12|| 20|| 16|| 48
| |
| |-----
| |
| | TP2 Toimenpiteiden priorisointi|| 12|| 4|| 4|| 20
| |
| |-----
| |
| | TP3 TVA-valmiudet|| 6|| 12|| 2|| 22
| |
| |-----
| |
| | TP4 Lainsäädännön arviointi|| ?|| ?|| ?|| ?
| |
| |-----
| |
| | TP5 Päätöksenteon uudistaminen|| 0|| ?|| ?|| ?
| |
| |-----
| |
| | Yhteensä|| 32|| 36|| 22|| 90
| |
| |}
| |
|
| |
|
| ===TP1 Päätöksenteon uudet mallit===
| |
|
| |
|
| '''1. vaihe | | Tämän tueksi ja lisäksi pitää selvittää myös: |
| | * Mitkä ovat ko. alueelliset yksiköt, mitä niiden toimialueisiin, vastuisiin, valvotteisiin ja toimintamahdollisuuksiin kuuluu? Kuinka liittyvät yksittäisetn kuntien yksittäisiin päätösprosesseihin {{puolusta|#: |Tätä nähdäkseni onkin kyselyn nykyversiossa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)}} |
| | * Miten Healthy cities network (Terve Kunta verkosto) liittyy Tekaisuun ja kuika sen kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä? |
| | ** ''THL:n verkoston vastuuhenkilön sanomaa: "Omana alueenani on erityisesti kuntien kanssa tehtävä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Näin alkuvaiheessa työ painottuu terveydenhuoltolain toteuttamisen tukemiseen. Terve Kunta -verkosto on ollut jonkin asteisessa välivaiheessa, mutta sen toimintaa ollaan aktivoimassa. Näissä molemmissa tavoitteena on laaja näkökulma terveyden edistämiseen. Tässä kohden näkisin yhteistyön hyödyllisenä ja tarpeellisena. Melko yleinen tilanne kunnissa kuitenkin on, että mm. lain tuomista velvoitteista huolimatta terveyden edistämisen tehtävät ovat melko eriytyneitä, toki poikkeuksiakin on. Tässä siis näkisin hyödyllisen yhteistyön paikan liittyen sekä Terve Kunta -verkoston toimintaan kuin myös laajemmin tähän TETYn kuntatoimintaan." |
| | * THL raportti 55/2011: Terveyden edistäminen kunnissa |
| | ** sisältää mm. IVA:n ja TVA:n käytön kunnissa |
|
| |
|
| TP1:n ensimmäisen vaiheen työ rakentuu neljän toisiinsa kytkeytyvän teoriaa ja käytäntöä yhdistelevän tehtävän ympärille:
| | --[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET) |
|
| |
|
| # Tietoa hyödyntävän päätöksenteon ideaalimallin kehittäminen
| | * Kts. myös Kysely TS-viranomaisten osallistumisesta kaavaprosesseihin |
| # Päätöksenteon evaluointimallin kehittäminen
| | ** ym. ideoiden yhdistäminen yhteen kyselyyn! |
| # Katsaus yleisten ympäristöterveysarviointitapojen toimivuuteen tiedon käyttäjien näkökulmasta
| | ** pitäisikö osana tätä tai tämän ohessa teettää jonkinlainen jaetun ymmärryksen harjoitelma? |
| # Käytännön päätöksenteon esimerkkitapauksen prosessikuvaus ja sen tietotukitarpeen kartoitus
| |
|
| |
|
| Ylläolevat neljä tehtävää luovat valmiuksia toisessa vaiheessa toteutettavia uusien päätöksenteon toimintatapojen käytännön kokeiluja varten. Kaksi ensimmäistä tehtävää käsittävät THL:llä kehitettyjen avoimen arvioinnin menetelmän (open assessment) ja arviointien evaluointimenetelmän (properties of good assessment -framework) sovittamisen päätöksenteon prosessien kuvailuun ja arviointiin. Kolmas tehtävä soveltaa ja päivittää THL:llä tehdyn ympäristö- ja terveysarvioinnin nykytila -katsauksen (state of the art in environmental health assessment) tiedon käyttäjien, mm. yhteiskunnallisten päättäjien ja hankevastaavien, näkökulman mukaiseksi. Neljännessä tehtävässä kuvataan käytännön päätöksenteon prosessi soveltuvan esimerkkitapauksen pohjalta yhteistyössä kunnallisen tason päätöksentekijöiden kanssa sekä kartoitetaan ko. prosessin tiedon tarpeita ja määritetään vastaavan tietotuen tarjoamisen mahdollisuuksia ympäristöterveysarvioinnin keinoin yhteistyössä TP3:n kanssa. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2012 aikana.
| | --[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. marraskuuta 2012 kello 11.29 (EET) |
|
| |
|
| KOMMENTTI/jUHA: EI EHKÄ KANNATA HETI ALKUVAIHEESSA RAJAUTUA OPEN ASSESSMENT LÄHTÖKOHTAAN, VAAN TARKASTELLA MYOS MUITA VAIHTOEHTOJA. MUKAAN VOISI OTTAA MM. TAPANI KAUPPINEN LÄHESTYMISTAPA + HOLLANTILAISTEN KEHITTÄMÄT TUKIMUODOT VIRANOMAISILLE, JOITA PITÄISI TÄSSÄ TARKASTELLA. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISESTI VOISI MYÖS HAASTATELLA IHMISIÄ, MISSÄ OVAT SUURIMMAT PULLONKAULAT, ONGELMAT SILLE, ETTÄ TERV. VAIK OTETTAISIIN PAREMMIN HUOMIOON PÄÄTÖKSENTEOSSA
| | ==Aiheeseen liittyviä tiedostoja== |
| | | *[[Tiedosto:Hankintapaatos_THL_556_6.00.00_2012.pdf]] |
| '''2. ja 3 vaihe
| |
| | |
| {{kommentti|#:|Vaiheet 2 ja 3 täsmentämättä/päivittämättä|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 29. lokakuuta 2011 kello 13.51 (EEST)}}
| |
| | |
| Ensimmäisen vaiheen jälkeen aloitetaan vuonna 2013 käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimuksia, joissa kokeillaan uudenlaisia, parempaan tiedon hyötykäyttöön pyrkiviä päätöksenteon toimintamalleja käytännössä todellisissa päätösprosesseissa. Kohteita haetaan korkealla profiililla (THL johto+STM) tavoitteena löytää (kuntatason) päättäjiä, jotka tosissaan haluavat parantaa omaa päätöksentekoaan. Tarvelähtöisyys on olennaista. Tämänhetkinen ajatus on etsiä yksi YVA-arviointi ja yksi kaavoitustapaus; kummastakin aihepiiristä on alustavia yhteistyötunnusteluja tehty ELY-keskusten kanssa. Hanke jalkautuu mukaan näihin päätösprosesseihin tukemaan ja konsultoimaan.
| |
| | |
| Toisessa vaiheessa (1/2013-6/2014) toteutetaan ko. pilotit yhteistyössä kuntien ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa todellisissa päätöstilanteissa, TP3:n tarjotessa arvioinnein tietotukea ko. päätösprosesseihin.
| |
| | |
| Kolmannessa vaiheessa suoritetaan piloteissa kokeiltujen päätöksentekoprosessien evaluointi ja ideaalimallin päivitys sekä muotoillaan suositukset ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi.
| |
| | |
| Mikäli mahdollista, ensimmäisten tapaustutkimusten jälkeen (2013-2014) aloitetaan uusia tapaustutkimuksia ja käytetään koeasetelmaa siten, että valitut kohteet arvotaan kahteen ryhmään, joista verrokkien seuranta alkaa heti mutta tuki esim. 6 kk myöhemmin.
| |
| | |
| {{comment|#|Tämän järkevyys ja toteuttamiskelpoisuus on mietittävä. Kuitenkin jotain empiiristä näyttöä menetelmien toimivuudesta on saatava. | --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 27. lokakuuta 2011 kello 20.33 (EEST)}}
| |
| | |
| Joka tapauksessa kaikki päätöksenteon pilot-tapaukset arvioidaan suhteessa aiempaan toimintatapaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettävää evaluointimallia soveltaen.
| |
| | |
| '''yhteydet muihin työpaketteihin ja vastuut
| |
| | |
| Päätöksenteon uusien toimintatapojen kehitys, soveltaminen ja evaluointi palvelevat suoraan TP5:ssä tehtävää päätöskulttuurin muuttamista. Käytännön päätöksenteon prosessin ja sen tietotuen tarpeen kuvauksessa sekä uusien toimitatapojen kokeiluissa TP1 tekee tiivistä yhteistyötä TP3:n kanssa, joka kehittää ja tarjoaa arviointien tietotukea ko. päätösprosesseille. Hankkeen lopulla TP1:n tulokset yhdistyvät TP2:n tuloksiin TP5:lle tarjoiltavien kehittämissuositusten muodossa.
| |
| | |
| TP1:n työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa Nordem Oy. Toteutuksessa tehdään yhteistyötä soveltuvien kuntatason päättäjien (1-3 vaihe) ja soveltuvien ELYjen ja/AVIen edustajien kanssa (2-3 vaihe) sekä THL/YMAL:n kanssa. Toteutuksen suunnittelussa ja seurannassa tehdään yhteistyötä edellisten lisäksi myös ainakin THL/HYVE:n ja Innokylä-projektin kanssa.
| |
| | |
| ===TP2 Ympäristöterveysvaikutusten vähentämispotentiaalin arviointi===
| |
| | |
| Ympäristöterveysvaikutusten torjuntatoimenpiteiden priorisointi vaatii kaksivaiheisen kehittämisohjelman:
| |
| * ympäristöterveyskuorman arviointi, alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden arviointi
| |
| * toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi | |
| | |
| Ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan 2012 (taulukko 2), sisältää SETURI ja EBODE-hankkeiden saattamisen ajantasalle, laajentamisen puuttuvien tekijöiden osalta ja skaalaamisen yhteismitallisiksi (DALY). Periaatteessa mukaan halutaan kaikki ympäristötekijät, mutta käytännön syistä huomattavaakin rajanvetoa joudutaan tekemään; joka tapauksessa arvioinnista tulee luotettavuudeltaan monitasoinen - osalle harvinaisemmista tekijöistä altistuksen arviointi jää karkeaksi ja tuloksista saadaan siten vain suuntaa-antavia. Tulosten perusteella kuitenkin voidaan myös kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.
| |
| | |
| Kustannukset vuonna 2012 koostuvat täysipäiväisen tutkijan palkkaamisesta hankkeeseen (12 htkk), aineistokuluista ja ulkopuolisesta palvelusta tietojen manageroinnissa, yht. 58k€.
| |
| | |
| '''Taulukko 2. Ensimmäisen vuoden alustava resurssitarve.
| |
| | |
| Ensimmäinen vaihe: terveysvaikutusten arviointi
| |
| *Altisteiden listaaminen (kemikaaliohjelma; REACH ym.) (1 htkk)
| |
| *Terveysvaikutusten listaaminen (1 htkk)
| |
| *Annos-vastefunktioiden listaaminen (mm. IRIS ja muut kv-tietokannat) (1 htkk)
| |
| *Altistustasojen arviointi (1 htkk)
| |
| *Terveysvaikutusten arviointi (1 htkk)
| |
| *Insidenssi-tautikuormamuunnokset (2 htkk)
| |
| | |
| Toinen vaihe: toimenpidekustannukset ja priorisointi
| |
| *Riskinhallintavaihtoehtojen identifiointi (kirjallisuuskatsaus) (2 htkk)
| |
| *Riskinhallintakustannusten arviointi (3 htkk)
| |
| Yht 12 htkk (maisteri tai postdoc tasoinen)
| |
| | |
| {{kommentti|#:|Pitäisin erittäin hyvänä ellei välttämättömänä, että tämä Seturi-Ebode-päivitys rakennetaan suoraan Opasnetiin R:llä. Vain siten siitä saadaan sellainen priorisointimalli, josta voidaan lohkoa haluttuja osia joidenkin yksityiskohtaisten päätösten tai terveysvaikutusten tarkateluun. Muut vaihtoehdot vaatisivat aina kaikenlaista räätälöintiä ja tutkijoiden työajan haaskautumista siihen. |--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (EEST)}}
| |
| | |
| Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot toiseen vaiheeseen, jossa selvitetään toimenpiteiden kustannuksia suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. Toteutus aloitetaan jo ensimmäisen vaiheen rinnalla. Osin tämä vaatii ulkopuolisia kumppaneita, joita tällä hetkellä on kartoitettu Stuttgartin yliopistosta (http://www.ier.uni-stuttgart.de) ja Kyproksen teknillisestä yliopistosta (http://www.hsph.harvard.edu/cyprus/start.html), joiden kanssa on tehty aktiivista ja menestyksellistä yhteistyötä aiemminkin.
| |
| | |
| Vuonna 2012 rakennettava ympäristöterveyden tautikuormamalli tuottaa keskeisen komponentin kansalliseen terveydenarviointimalliin, jonka tavoitteena on kuvata probabilistisesti koko kansanterveyden rakenne sisältäen kaikki merkittävät terveyden riskitekijät ja niiden rinnakkaiset ja peräkkäiset vaikutusketjut. Mallin tarkoitus on jakaa koko olemassa oleva (ja hyvin tunnettu!) kansallinen tautikuorma osatekijöihin ja tunnistaa kaikkien merkittävien riskitekijöiden väliset suhteet, päällekkäisyydet, ja periaatteelliset alentamispotentiaalit. Mallin avulla määritetään suhteessa teoreettiseen täyden terveyden väestöön verrattuna kuinka paljon eri tekijöiden takia terveitä elinvuosia (DALY) menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairauksien takia.
| |
| | |
| {{kommentti|#:|Kokonaisterveysmalli on erittäin kannatettava ajatus, mutta onko se tämän hankkeen ulkopuolella? Ainakaan en näe siihen resursseja koska se on iso työ, ja toisaalta sen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys muiden osien onnistumiselle. Tämä varmaan vaatisi ETEOn tai muun kroonisia tauteja tutkivan osaston osallistumista. Heillähän on jo erilaisia malleja (mm. Elämä pelissä), mutten ole tietoinen, millä ehdoilla niitä voisi käyttää.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 27. lokakuuta 2011 kello 13.11 (EEST)}}
| |
| | |
| JUHA: TÄMÄ ON MIELENKIINTOINEN JA HAASTAVA AIHE, MUTTA OLISIN SAMAA MIELTÄ JOUNIN KANSSA.
| |
| | |
| ===TP3 TVA-valmiudet===
| |
| | |
| THL tekee jo nyt yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen osalta kansainvälisessä Urgenche-projektissa (http://en.opasnet.org/w/Urgenche). Työssä on tarkoitus tarkastella ensin potentiaalisia torjuntapolitiikkoja ja työstää niitä sitten edelleen osaksi kaupungin omaa päätöksentekoa.
| |
| | |
| Tässä työpaketissa lähdetään liikkeelle tarvelähtöisesti: valitaan tarkasteluun sellainen kaupungin lähiaikojen päätös, joka
| |
| * sisältää olennaisesti ympäristöterveyteen vaikuttavia päätösvaihtoehtoja,
| |
| * mielellään muttei välttämättä liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siten Urgenchen aihepiiriin,
| |
| * on valmisteluvaiheessa vuoden 2012 alkupuolella ja aikana ja
| |
| * tulee päätettäväksi lopullisesti vuoden 2013 budjetista päätettäessä.
| |
| Yhteistyössä THL:n kanssa valmistelun osana tehdään terveysvaikutusten arviointi olemassaolevien työkalujen ja menetelmien avulla. Tässä työpaketissa siis sovelletaan olemassaolevaa, ja siksi liikkeelle päästään nopeammin kuin TP1:ssä, jossa myöhemmin pilotoidaan tässä hankkeessa kehitettäviä menetelmiä.
| |
| | |
| Tavoitteena tässä tapaustutkimuksessa on a) kouluttaa kaupungin päätösvalmistelusta vastaavia henkilöitä tekemään terveysvaikutusten arviointia, b) tehdä päätöksentekoa tukeva TVA todelliseen tilanteeseen, c) arvioida uusien menetelmien toimivuutta todellisessa päätöksenteon viitekehyksessä ja aikataulussa, d) selvittää menetelmien käyttötuen tarve, e) kartoittaa keskeisiä syitä, jotka käytännön työssä estävät tai edistävät TVA:n käyttöä ja f) tarjota TP1:lle kokemusperäistä tietoa ideaalimallin ja pilottien kehittämiseksi.
| |
| | |
| ===TP4 Lainsäädännön arviointi===
| |
| | |
| STM käynnistää terveyvaikutusten arviointiin liittyvien lakien ja asetusten toimivuuden ja kehitystarpeiden arvioinnin. Aihepiiriin kuuluvia säädöksiä ovat mm. YVAan, ympäristöluvitukseen ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvät lait ja asetukset.
| |
| | |
| ===TP5 Päätöksenteon uudistaminen===
| |
| | |
| Päätöksenteon toimintakulttuurin muuttaminen Suomessa on valtava urakka. Sen onnistuminen edellyttää, että
| |
| * opitaan, miten tietoon perustuvaa päätöksentekoa pitäisi tehdä (TP1),
| |
| * ympäristöterveyden haasteet ja mahdollisuudet tunnistetaan (TP2),
| |
| * nykyiset jo varsin kehittyneet TVAn menetelmät saadaan testatuksi ja tarjolle käyttökelpoisessa muodossa (TP3) ja
| |
| * lainsäädännöllisiä toiminnan kehittämisen esteitä ja yllykkeitä tunnistetaan (TP4), jotta niitä voidaan vastaavasti poistaa ja lisätä.
| |
| | |
| Kuitenkin TP5:n työsarka on kaikkein laajin. Päätöksenteon uudistaminen edellyttää valtakunnallista kampanjaa. Se antaa kunnille ja muille päätöksentekijöille tukea ja ohjausta, mutta erityisesti auttaa päätöksentekijöitä laatimaan itse itselleen toimintasuunnitelman oman päätöksentekokulttuurinsa parantamisesta ja tukee sen toteuttamisessa.
| |
| | |
| TP5:n yksityiskohtainen suunnitelma on vielä epäselvä, ja se tehdään vuoden 2012 aikana. Sen toteuttaminen kuitenkin edellyttää selvästi suurempaa henkilömäärää kuin muiden työpakettien, mahdollisesti n. 10 henkeä usean vuoden ajan alkaen asteittain vuoden 2013 lopussa ja 2014 aikana. Vertailukohtana voi pitää kuisaamisen vastaista KiVa-koulukampanjaa, joka on vuoden 2006 muutamasta pilottikoulusta laajentunut valtakunnalliseksi, useimmat koulut kattavaksi joukkoliikkeeksi vuoteen 2011 mennessä.
| |
| | |
| Olennaista on TP1-4 avulla tunnistaa ne olennaiset tekijät, jotka saavat kunta- ja muut päättäjät haluamaan tilanteen parantamista ja sitoutumaan myös omien resurssien satsaamiseen päätöksenteon parantamiseksi. Aivan kuten KiVa-kampanja näyttää ilmiselvästi olleen satsauksensa arvoinen, myös se potentiaali, joka päätöksentekoa parantamalla voidaan saavuttaa, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Ratkaisevaa ei siis ole kustannus vaan se, että hanke todella parantaa päätöksentekoa lupaustensa mukaisesti.
| |
| | |
| ===Organisaatio===
| |
| | |
| Terva-Kaisu-hankkeen vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto THL:stä. Hankkeen osien vastuut jakautuvat seuraavasti:
| |
| * TP1 Päätöksenteon uudet mallit: Mikko Pohjola, Nordem Oy
| |
| * TP2 Toimenpiteiden priorisointi: Otto Hänninen, THL
| |
| * TP3 TVA-valmiudet: Jouni Tuomisto
| |
| * TP4 Lainsäädännön arviointi: Jari Keinänen, STM
| |
| * TP5 Päätöksenteon uudistaminen: Jari Keinänen, STM
| |
| | |
| | |
| Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Ohjausryhmässä ovat jäseninä 6-8 sidosryhmien edustajaa, hankkeen työpakettien vetäjät sekä Innokylän ja THL/HYVE-yksikön edustajat.
| |
| | |
| Hankkeen työ tehtään Opasnet-verkkotyötilassa (http://fi.opasnet.org) alusta alkaen ja kokonaisuudessaan avoimesti. Tämä tekee helpoksi hankkeesta tiedottamisen sekä kiinnostuneiden tahojen osallistumisen työskentelyyn, koska Opasnet tarjoaa tehokkaat työkalut tietotyöskentelyyn, keskusteluun sekä myös matemaattiseen mallintamiseen.
| |
| | |
| Hankkeen työkieli on suomi, mutta joitakin harkittuja osia (yleensä tieteellisiä yksityiskohtia) työstetään myös tai yksinomaan englanniksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälinen yhteistyö saadaan toimimaan saumattomasti näissä asioissa.
| |
| | |
| ===Budjetti===
| |
| | |
| Toimenpiteiden priorisoinnin ja TVA-valmiuksien luomisen osioita rahoitetaan terveydensuojeluohjelmaan varatuilla rahoilla (2012-2014). Päätöksenteon uudet mallin osion ensimmäinen vaihe rahoitetaan tuki- ja kehitysrahoista (2012) ja toinen ja kolmas vaihe rahoitetaan Kaste2-ohjelmasta (2013-2014). Ohjausryhmän kulut hallinnoidaan TP3:n osana.
| |
| | |
| <t2b index="Obs,Vuosi,Työpaketti,Kustannuslaji,Havainto" locations="määrä, kuvaus" unit="€, pm">
| |
| 1|2012|TP1|Ostopalvelu|54000|Nordem Oy, projektikoordinaattori Mikko Pohjola 12*4500
| |
| 2|2012|TP3|Palkka VT5|0.5|Asiantuntija T.K.
| |
| 3|2012|TP2|Palkka VT6|3|Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
| |
| 4|2012|TP2|Palkka VT6|9|Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
| |
| 5|2012|TP3|Palkka VT4|2|Erikoistutkija Jouni Tuomisto
| |
| 6|2012|TP3|Palkka VT6|6|Ympäristötarkastaja N.N., Kuopion edustaja pilotissa
| |
| 7|2012|TP2|Ostopalvelu|15000|Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
| |
| 8|2012|TP2|Tulot|100000|STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
| |
| 9|2012|TP2|Tulot|50000|THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
| |
| 10|2012|TP1|Tulot|60000|Tuke-rahoitus 2012
| |
| 11|2013|TP1|Ostopalvelu|90000|Nordem Oy, projektikoordinaattori Mikko Pohjola 20*4500
| |
| 12|2013|TP3|Palkka VT5|0.5|Asiantuntija T.K.
| |
| 13|2013|TP2|Palkka VT6|3|Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
| |
| 14|2013|TP2|Palkka VT6|9|Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
| |
| 15|2013|TP3|Palkka VT4|2|Erikoistutkija Jouni Tuomisto
| |
| 16|2013|TP3|Palkka VT6|6|Ympäristötarkastaja N.N., Kuopion edustaja pilotissa
| |
| 17|2013|TP2|Ostopalvelu|15000|Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä pilotessa)
| |
| 18|2013|TP2|Tulot|100000|STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
| |
| 19|2013|TP2|Tulot|50000|THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
| |
| 20|2013|TP1|Tulot|100000|Kaste2-rahoitus
| |
| 21|2014|TP1|Ostopalvelu|72000|Nordem Oy, projektikoordinaattori Mikko Pohjola 16*4500
| |
| 22|2014|TP3|Palkka VT5|0.5|Asiantuntija T.K.
| |
| 23|2014|TP2|Palkka VT6|3|Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
| |
| 24|2014|TP2|Palkka VT6|9|Tutkija (S.M.?) (arviointi ja päätöksenteko)
| |
| 25|2014|TP3|Palkka VT4|2|Erikoistutkija Jouni Tuomisto
| |
| 26|2014|TP3|Palkka VT6|6|Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 1)
| |
| 27|2014|TP2|Ostopalvelu|15000|Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
| |
| 28|2014|TP2|Tulot|100000|STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
| |
| 29|2014|TP2|Tulot|50000|THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
| |
| 30|2014|TP1|Tulot|80000|Kaste2-rahoitus
| |
| </t2b>
| |
| | |
| <rcode variables="
| |
| name:kustannuslaji|type:selection|default:'Palkka VT7'|options:'Palkka VT3';Palkka VT3;'Palkka VT4';Palkka VT4;'Palkka VT5';Palkka VT5;'Palkka VT6';Palkka VT6;'Palkka VT7';Palkka VT7;'Palkka VT8';Palkka VT8;'Palkka VT9';Palkka VT9;'Palkka VT10';Palkka VT10;'Ostopalvelu';Ostopalvelu;'Matka';Matka;'Tarvike';Tarvike|
| |
| category:Voit testata budjettia tällä tilapäisellä lisätapahtumalla.|
| |
| name:määrä|default:0|
| |
| name:kuvaus|type:text
| |
| " include="page:Projektinhallinta|name:budjetti">
| |
| budjettilaskenta("Op_fi2682", laitos = "THL", vuosi = "2011")
| |
| </rcode>
| |
| | |
| {{tuloslinkki}}
| |
| | |
| Katso myös taustatiedot:
| |
| * [[Vaativuusluokkien keskipalkat]]
| |
| * [[Budjettikertoimet]]
| |
| * [[Aikakone]]
| |
| * [[Projektinhallinta]]
| |
| | |
| ==Yleistä keskustelua==
| |
| | |
| * [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Ymp%C3%A4rist%C3%B6st%C3%A4_aiheutuvien_terveyshaittojen_arviointi&oldid=9933 Aiempaa keskustelua] (poistettu 27.10.2011)
| |
| | |
| Projektisuunnitelman sisältö, esimerkki
| |
| * Tiivistelmä
| |
| * Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan
| |
| * Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan
| |
| * Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt. Kuvattava selvästi!
| |
| * Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako). Kannattaako olla ohjausryhmä? Vastuut ja tehtävät on avattava KAIKKIEN osallistuvien osalta.
| |
| * Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus) Gantt-kaavio tms.
| |
| * Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)
| |
| * Rajaukset. Mitä EI oteta mukaan (ja miksi)?
| |
| * Kustannusarvio
| |
| * Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta
| |
| * Muutosten hallinta
| |
| * Projektin riskit ja niiden hallinta
| |
| * Raportointi, viestintä ja dokumentointi
| |
| * Projektin päättäminen ja arviointi
| |
| * (Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana; JET:n perusteet edellyttävät!)
| |
| | |
| ==Vaikuttavuustutkimuksen tutkimussuunnitelma==
| |
| | |
| '''Tausta:
| |
| | |
| Paremmat tietokäytännöt päätöksenteossa on asia, jota kaikki tuntuvat kannattavan, mutta jossa muutosta tapahtuu hitaasti. Tähän lienevät syynä se, että on vaikea tarkastella omia toimintatapojaan ulkopuolisen näkökulmasta, että on vaikea vertailla erilaisia toimintatapoja, koska kukin on tottunut juuri niihin tapoihin joiden piirissä on sattunut elämään, että politiikkaa loppujen lopuksi pidetään tahdon, ei tiedon asiana, ja että päätöksenteon vaikutusten arviointi on erityisen vaikeaa, koska vaikutuksia pitäisi verrata siihen tilanteeseen, joka päätettiin jättää toteuttamatta.
| |
| | |
| Näistä ongelmista huolimatta on tärkeää tutkia päätöksenteon käytäntöjä ja erityisesti tiedonkäyttökäytäntöjä päätöksenteon yhteydessä. Tämä on mahdollista jopa satunnaistetun kokeen keinoin.
| |
| | |
| | |
| '''Koeasetelma:
| |
| | |
| Etsitään päätöstilanteita, joissa päättäjät ovat halukkaita soveltamaan [[jaettu ymmärrys|jaetun ymmärryksen]] ajatusta eli sitä, että päätökseen liittyvät kriteerit, arvot ja tiedot avataan kaikkien halukkaiden keskusteltavaksi ennen varsinaisen päätöksen tekemistä. Päätös myös perustellaan siten, että osallistujat voivat ymmärtää, miten heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksessä. Päätökselle sinänsä ei aseteta mitään rajoituksia eli päättäjä saa päättää mitä haluaa, kunhan perustelee päätöksensä edellä kuvatun mukaisesti.
| |
| | |
| Näiden halukkaiden päätöksentekijöiden päätöstilanteet arvotaan kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä tehdään interventio, jossa aktiivisesti edistetään jaettua ymmärrystä tutkijaryhmän moderoimana. Tietoa jaetun ymmärryksen sisällöstä (sekä myöhemmin päätöksen sisällöstä) levitetään aktiivisesti päätöksen piirissä olevaan väestöön (mikä päättäjille tehdään etukäteen selväksi).
| |
| | |
| Vertailuryhmässä ei moderoida jaettua ymmärrystä, mutta päätöksentekijöiltä kysytään heidän omia perustelujaan ja kriteereitään päätöksen tekemisessä. Näitä tietoja ei julkaista ainakaan ennen päätöstä. Vertailuryhmän kunnissa voitaisiin ottaa jaettu ymmärrys käyttöön vuotta myöhemmin; tällöin päätöksen vaikutusten kuitenkin pitäisi näkyä melko nopeasti, jotta vuodessa olisi jo mahdollinen ero näkyvissä.
| |
| | |
| Päätösten jälkeen seurataan 1) päätöksentekijöiden ja sidosryhmien tyytyväisyyttä päätösprosessiin, 2) päätösten vaikutusta lausuttuihin kriteereihin nähden sekä 3) mahdollisesti joihinkin yleisiin kriteereihin, joita käytetään kaikkien päätöstilanteiden arviointiin.
| |
| | |
| Jos verrokkiryhmän päätöskriteerit julkaistaan, voidaan tehdä myös seuraava vertailu: päätöksen jälkeen käydään jaetun ymmärryksen mukainen keskustelu verrokkiryhmässä. Tarkastelun kohteena on se, olisiko tuore päätös ilmeisesti muuttunut, jos päätöstilanteessa olisi sovellettu päättäjien kertomia arvoja ja kriteereitä jaetun ymmärryksen mukaisen tiedon valossa eikä sen tiedon valossa, joka päättäjillä sattui todellisuudessa olemaan.
| |
| | |
| '''Työhypoteesi:
| |
| | |
| Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset ovat vähemmän vastakkainasettelua aiheuttavia. Sidosryhmät kokevat päätöksentekoprosessin paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset myös tuottavat paremmin tavoitteiden mukaisia lopputuloksia.
| |
| | |
| '''Rajaukset:
| |
| | |
| Päätöstilanteet pitäisi rajata johonkin melko homogeeniseen ryhmään yhteiskunnallisia päätöksiä siten, että niiden välillä ei olisi kovin suuria eroja aihepiireissä tai halutuissa lopputuloksissa. Ne saisivat mielellään olla kuntatasollta tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi niiden pitäisi olla sen verran kiinnostavia, että päätösvalmisteluun liittyviin keskusteluihin saataisiin houkuteltia riittävästi osallistujia. Jos aiheet ovat eri kunnissa samoja, voitaisiin jaettua ymmärrystä myös lainata kunnasta toiseen, eikä tukeutua pelkästään omassa kunnassa käytyyn keskusteluun.
| |
| | |
| Mikä tällainen aihepiiri olisi? Joitakin alustavia ehdotuksia.
| |
| * Joukkoliikenteen tuki kunnan budjetissa.
| |
| * Hometalojen korjausavustukset kunnan budjetissa.
| |
| * Meluntorjuntatoimet kunnan keskustassa ja/tai asuinalueilla.
| |
| * Pienpolton päästöjen vähentämisohjelma kunnassa.
| |
| * Ilmastonmuutoksen torjuntaohjelma kunnassa.
| |
| * Asuntojen energiansäästöremonttien neuvontapalvelun tarjoaminen kunnassa.
| |
| * Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma kunnan omiin toimintoihin liittyen.
| |
| * Jotain muuta kuin ympäristöterveyttä? Esim. vanhusten kotihoidon järjestäminen kunnassa.
| |
| * Ehdota tähän lisää vaihtoehtoja.
| |