Ero sivun ”Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Budjetti: päivitetty mutta levällään vielä)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(148 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Toimintasuunnitelma 2012 ==
[[Luokka:Tekaisu]]
:''Tällä sivulla oli aiemmin [[Tekaisu]]-hankkeen yksityiskohtainen suunnitelma. Se on siirretty sivulle [[Keskustelu:Tekaisu]].


Suomen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa haettavan hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä vaikutuksia yhteiskunnassa.
== Vaikutusarviointien hyödyntäminen kunnissa ==


On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen todellisesta sijoittumisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yhteisiä tavoitteita vastaan.
Tämä liittyy ensisijaisesti TP3:n aihealueeseen, vaikka selvästi liittyykin myös TP1:n alueeseen. Erityisesti näkisin tämän hyvänä siirtämään TP3:n fokusta vaikutusarvioinnin teknisestä toteuttamisesta vaikutusarviointien hyödyntämiseen kunnissa.


THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.
Ympäristönsuojelun 65 alueellista yksikköä on kartoitettava nettikyselyllä, jossa selvitetään mm. a) miten yksiköissä tehdään
* Tiedon tuotanto ja arviointi on kytkettävä tiiviisti yhteen.
vaikutusarviointeja, b) mitä tukea siihen tarvitaan, c) mitä sellaisia keisejä heillä on, joita voisi ottaa mukaan Tekaisuun pilotiksi d) muuta.
* Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai kokijana.
* Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat päätelmiin ja suosituksiin.
* Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa.
* Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Tuottaako se haluttuja vaikutuksia?


Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon viitekehykset ja toimintamallit ehkäisevät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä haettavassa hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää vastaamaan tiedon tarjontaan.
{{kommentti|#:|Pitäisikö myös kysyä suoraan kunnista kun kerran aletaan kysellä? Ei kaikista, mutta joistain.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)}}
:{{puolusta|#: |Kannatetaan.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)}}
: {{kommentti|#:|Olisiko tässä mahdollista synergiaetua Maija Karjalaisen väitöstutkimuksessa tehtävän kyselyn kanssa?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)}}
::{{kommentti|#:|Kuka? Löytyykö linkkejä?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)}}
:::{{kommentti|#:|Kunnallistieteen päivillä deliberatiivisen demokratian työryhmässä oli mukana lähidemokratiaa tutkinut valtiotieteilijä Maija Karjalainen (kts. mm. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120918Laehide/name.jsp), jonka esittelemässä väitöskirjasuunnitelmassa oli mukana kysely kunnille deliberatiivisen demokratian keinojen soveltamisesta. Tätä kyllä arveltiin liian työlääksi ja keskustelua käytiin siitä pitäisikö kyselystä esim. tehdä mahdollisimman suppea ja helppo vastata ja teettää laajallekin joukolle tai pitäisikö kohdentua syvällisesti vain pariin/muutamaan kuntaan. Tulipa mieleen, että sellaistakin kyselyä saatetaan olla tekemässä. Tuskin näistä aiheista ihan yhtä yhteistä kyselyä kannattaa alkaa tehdä, mutta ehkä kyselyiden tulosten jakaminen puolin ja toisin voisi olla kaikkien kannalta hyödyllistä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 19. joulukuuta 2012 kello 14.22 (EET)}}


===Toteutus===
{{puolusta pätemätön|#:|5- vai 7-portainen asteikko parempi?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)}}
: {{vastusta|#: |5-portainen on ihmisille tutumpi ja uskoisin, että tähän käytäntöön on siirrytty hyvästä syystä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 20. joulukuuta 2012 kello 17.24 (EET)}}


Haettu hanke on kolmevuotinen. Tässä esitetään ensimmäisen vuoden (2012) suunnitelma ja talousarvio sekä yleisiä suuntaviivoja tuleville vuosille.
'''Ehdotus Tekaisun tarpeisiin lisättävästä osiosta kyselyyn:
* Ympäristöterveyden ongelmien priorisointi terveydellisen tärkeyden ja toisaalta vaikutuspotentiaalin perusteella. Työ perustuu jo tehtyihin Seturi- ja Ebode-hankkeisiin.
* Kehitetään tietoon pohjautuvan päätöksenteon ideaalimalli. Pohjana on YMALissa kehitetty arvioinnin ideaalimalli. Mallia käytetään tunnistaman kehityskohteita nykyisissä käytännöissä. Vastuu: YMAL. Yhteistyössä HYVE (TA3), Innokylä?
* Mallin sovitus todellisiin tilanteisiin tapaustutkimusten avulla (ks. alla). Tavoitteena on a) parantaa päätöksenteon käytäntöjä ja b) parantaa ideaalimallia tosielämän opetusten avulla.
* Aloitetaan kaksi erilaista käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimusta. Kohteita haetaan korkealla profiililla (THL johto+STM) tavoitteena löytää (kuntatason) päättäjiä, jotka tosissaan haluavat parantaa omaa päätöksentekoaan. Tarvelähtöisyys on olennaista. Tämänhetkinen ajatus on etsiä yksi YVA-arviointi ja yksi kaavoitustapaus; kummastakin aihepiiristä on alustavia yhteistyötunnusteluja tehty ELY-keskuksen ja Kuopion kanssa. Hanke jalkautuu mukaan näihin päätösprosesseihin tukemaan ja konsultoimaan. Vastuu: YMAL, yhteistyössä HYVE, Innokylä?
* Päätöksenteon hyvyysarviointi. Hyvyyttä peilataan ideaalimalliin ja päättäjien itse itselleen asettamiin vaikuttavuustavoitteisiin.


'''Vaikutusarvioinnilla''' tarkoitetaan päätöksenteon tueksi tehtyä arviota tai selvitystä suunniteltujen toimenpiteiden ympäristö- tai terveysvaikutuksista (yleensä erityisesti haitoista mutta mahdollisesti myös hyödyistä). Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan tässä sekä lakisääteisiä arviointeja kuten YVAa että muista syistä tehtyjä selvityksiä. Vaikutusarvioinnit voivat tarkastella myös muita vaikutuksia kuin ympäristöä ja terveyttä, mutta tässä yhteydessä ei olla kiinnostuttu selvityksistä, jotka tarkastelevat pelkästään esimerkiksi talousvaikutuksia.


'''Aikataulu''':  
Tekaisu on STM:n rahoittama hanke, jossa kehitetään kuntatason päätöksentekoa paremmin tieteellistä tietoa (kuten vaikutusarviointeja) hyödyntäväksi. Hankkeessa testataan tietokäytäntöjä kuntien päätösvalmistelussa, ja hyviksi todettuja käytäntöjä juurrutetaan ja levitetään muihin kuntiin. Hanke myös tuottaa nettityökaluja kuntien käytettäväksi. Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää tietää, miten tietoa nykyään käytetään ja millaisiin vaikutusarviointeihin päätökset perustuvat. Lisäksi toivomme saavamme myös konkreettisia kehitystarpeita ja -ehdotuksia.
* Ensimmäisenä vuonna (2012) kehitetään ideaalimalli ja tehdään priorisointi. Lisäksi etsitään, sovitaan ja aloitetaan tapaustutkimukset.  
* Seuraavina vuosina (2013-2014) aloitetaan useita uusia tapaustutkimuksia. Jos mahdollista, käytetään koeasetelmaa siten, että valitut kohteet arvotaan kahteen ryhmään, joista verrokkien seuranta alkaa heti mutta tuki 12 kk myöhemmin.
* Tapaustutkimukset tuottavat käytäntöjä ja ohjeistusta, jotka ovat laajennettavissa uusiin tilanteisiin samalla tavalla kuin kiusaamisen vastainen KiVa-koulukampanja on laajentunut 5 vuodessa pilottikouluista koko Suomeen.
* 2015 ja siitä eteenpäin pyritään yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehysten ja toimintamallien laajempaan uudistamiseen.


===Budjetti===
'''Kysymys 1. (vapaakenttä): Vaikutusarviointien hyödyntäminen.
Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä.
* Kuinka monta vaikutusarviointia on suoritettu viime vuoden aikana?
* Mitä aiheita ko. vaikutusarvioinnit ovat käsitelleet?
* Ovatko ko. vaikutusarvioinnit liittyneet suoraan tiettyihin päätöksiin? Mihin?
* Kuinka ko. vaikutusarvioinnit on toteutettu?
* Mitä muuta tiedonhankintaa kuin vaikutusarviointia (selvityksiä, kyselyitä, kuulemisia, ...) toteutetaan päätöksentekoa tukemaan?


Katso myös taustatiedot:
(vapaakenttä)
* [[Vaativuusluokkien keskipalkat‎‎]]
* [[Budjettikertoimet‎]]


<t2b index="Obs,Kustannuslaji,Havainto" locations="määrä, kuvaus" unit="€, pm">
'''Kysymys 2. (5-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien vaikuttavuus ja osallistavuus.
1|Ostopalvelu|55000|Projektikoordinaattori Mikko Pohjola (oman yrityksen kautta)
Arvioi vaikutusarviointien laatua, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta kunnallisen päätöksenteon kannalta vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä). Voit lisätä täydentäviä kommentteja kysymyksen alla olevaan vapaakenttään:
2|Palkka VT5|3|Asiantuntija T.K.
# Vaikutusarvioinnit ovat sisällöltään hyviä ja tieteellisesti uskottavia.
3|Palkka VT6|3|Tutkija O.H. (ympäristöterveys)
# Vaikutusarvioinnit vastaavat täsmällisesti niissä esitettyihin kysymyksiin.
4|Palkka VT6|3|Tutkija S.M. (arviointi ja päätöksenteko)
# Vaikutusarvioinnit antavat tietoa, joka hyvin palvelee päättäjien ja päätöksenteon tarpeita.
5|Palkka VT4|2|Erikoistutkija Jouni Tuomisto
# Vaikutusarvioinnit palvelevat sidosryhmien tarpeita.
6|Palkka VT6|6|Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 1)
# Vaikutusarviointien sisältämä tieto on hyvin saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, ja arvioinnit ovat osallistujilleen opettavaisia.
7|Palkka VT6|6|Ympäristötarkastaja (kunnan edustaja pilotissa 2)
# Vaikutusarviointien sisältämällä tiedolla on vaikutusta ohjelmiin, suunnitelmiin ja päätöksiin, joita niissä arvioidaan.
8|Ostopalvelu|15000|Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
# Kunnalliset päättäjät kokevat, että vaikutusarvioinnit ja niiden tulokset ovat helposti hyväksyttävissä.
9|Tulot|100000|STM:n hankerahoitus
# Vaikutusarviointi on tehokas tapa tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
10|Tulot|50000|THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (T.K., O.H., J.T.)
11|Tulot|60000|Kaste2-rahoitus 2012
</t2b>


<rcode variables="
Kommentteja: (vapaakenttä)
name:kustannuslaji|type:selection|default:'Palkka VT7'|options:'Palkka VT3';Palkka VT3;'Palkka VT4';Palkka VT4;'Palkka VT5';Palkka VT5;'Palkka VT6';Palkka VT6;'Palkka VT7';Palkka VT7;'Palkka VT8';Palkka VT8;'Palkka VT9';Palkka VT9;'Palkka VT10';Palkka VT10;'Ostopalvelu';Ostopalvelu;'Matka';Matka;'Tarvike';Tarvike|
category:Voit testata budjettia tällä tilapäisellä lisätapahtumalla.|
name:määrä|default:0|
name:kuvaus|type:text
" include="page:Projektinhallinta|name:budjetti">
budjettilaskenta("Op_fi2682", laitos = "THL", vuosi = "2011")
</rcode>


{{tuloslinkki}}
'''Kysymys 3. (5-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien avoimuus.
Arvioi vaikutusarviointien avoimuutta eri näkökulmista vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä). Voit lisätä täydentäviä kommentteja kysymyksen alla olevaan vapaakenttään:
# Kaikki, joita asia koskee, voivat osallistua vaikutusarviointeihin.
# Osallistujat pääsevät käsiksi kaikkeen arvioitavaa asiaa koskevaan tietoon.
# Tahot, joita asia koskee, voivat osallistua kaikkiin vaikutusarvioinnin vaiheisiin.
# Osallistujat voivat vaikuttaa kaikkiin vaikutusarvioinnissa käsiteltäviin asioihin.
# Osallistujat voivat vaikuttaa arvioinnin tuloksiin ja niiden pohjalta tehtäviin päätöksiin.


==Yleistä keskustelua==
Kommentteja: (vapaakenttä)


Tähän tarvitaan toimintasuunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi.


'''Kysymys 4. (vapaakenttä): Vaikutusarvioinnin ja hyödyntämisen edistäminen
Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä.
* Mistä aiheista pitäisi/voisi tehdä vaikutusarviointeja (enemmän)?
* Mitkä tekijät ovat esteenä tai rajoitteena vaikutusarviointien tekemiselle?
* Minkälaista tukea tarvitsette vaikutusarviointien tekemiseen?
* Haluaisitteko kehittää vaikutusarvioinnin osaamistanne ja toimintatapojanne?
* Olisiko teillä sopivia vaikutusarvioinnin aiheita, jotka sopisivat tapauksiksi vaikutusarviointien kehittämisen Tekaisu-hankkeeseen?


Lyhyen silmäilyn perusteella sanoisin, että näkökulma suunnitelmassa on edelleenkin aika (väline- ja) informaationtuotantokeskeinen. Puhe on pääasiassa edellytyksistä sille, että voidaan tehdä tietynlaisia arviointeja, jotka tuottavat informaatiota erilaisiin tarpeisiin. Suunta on sinänsä oikea, mutta suunnitelman toteutumisen jälkeenkin oltaisiin vielä aika kaukana siitä, että päätöksentekijöiden toiminta olisi oikeanlaisen ymmärryksen ohjaamaa. Kriittinen linkki tiedon tuotannon (suppeamman tai laajemman joukon toteuttamana) ja tiedon käytön (suljetun tai avoimen luonteisissa prosesseissa) välillä jää liian heikoksi. Päähuomio pitäisi mielestäni asettaa siihen, miten saadaan päätöksentekijät osallistumaan omalla aktiivisella panoksellaan hyvien päätösten edellyttämän ymmärryksen synnyttämiseen sekä arvioijat aidosti pyrkimään kohti yhteiskunnallista vaikutusta pelkän arviointivelvoitteen suorittamisen sijaan. Suunnitelmaluonnoksessa rakennetaan toiminnallista viitekehystä ja edellytyksiä tällaiselle toiminnalle, mutta pihvi puuttuu. STM:n TVA-hankkeessa pitäisi panostus panna nimenomaan tuon systemaattisen arvioinnin ja päätöksenteon välisen linkin rakentamiseen ja kaikkea muuta (Seturi/EBODE-päivitykset, koulutukset jne.) on harkittava vain sen pohjalta miten se suoraan tukee em. ensisijaista tavoitetta. Osan ns. tukitoimenpiteistä voinee myös tehdä/teettää muilla resursseilla kuin STM:ltä saatavalla varsin pienellä rahalla ja näin kai on alunpitäenkin ollut tarkoitus tehdä.
(vapaakenttä)


--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 13. syyskuuta 2011 kello 12.57 (EEST)


Tämän tueksi ja lisäksi pitää selvittää myös:
* Mitkä ovat ko. alueelliset yksiköt, mitä niiden toimialueisiin, vastuisiin, valvotteisiin ja toimintamahdollisuuksiin kuuluu? Kuinka liittyvät yksittäisetn kuntien yksittäisiin päätösprosesseihin {{puolusta|#: |Tätä nähdäkseni onkin kyselyn nykyversiossa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)}}
* Miten Healthy cities network (Terve Kunta verkosto) liittyy Tekaisuun ja kuika sen kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä?
** ''THL:n verkoston vastuuhenkilön sanomaa: "Omana alueenani on erityisesti kuntien kanssa tehtävä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Näin alkuvaiheessa työ painottuu terveydenhuoltolain toteuttamisen tukemiseen. Terve Kunta -verkosto on ollut jonkin asteisessa välivaiheessa, mutta sen toimintaa ollaan aktivoimassa. Näissä molemmissa tavoitteena on laaja näkökulma terveyden edistämiseen. Tässä kohden näkisin yhteistyön hyödyllisenä ja tarpeellisena. Melko yleinen tilanne kunnissa kuitenkin on, että mm. lain tuomista velvoitteista huolimatta terveyden edistämisen tehtävät ovat melko eriytyneitä, toki poikkeuksiakin on. Tässä siis näkisin hyödyllisen yhteistyön paikan liittyen sekä Terve Kunta -verkoston toimintaan kuin myös laajemmin tähän TETYn kuntatoimintaan."
* THL raportti 55/2011: Terveyden edistäminen kunnissa
** sisältää mm. IVA:n ja TVA:n käytön kunnissa


Projektisuunnitelman sisältö, esimerkki
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)
* Tiivistelmä
* Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan
* Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan
* Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt. Kuvattava selvästi!
* Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako). Kannattaako olla ohjausryhmä? Vastuut ja tehtävät on avattava KAIKKIEN osallistuvien osalta.
* Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus) Gantt-kaavio tms.
* Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)
* Rajaukset. Mitä EI oteta mukaan (ja miksi)?
* Kustannusarvio
* Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta
* Muutosten hallinta
* Projektin riskit ja niiden hallinta
* Raportointi, viestintä ja dokumentointi
* Projektin päättäminen ja arviointi
* (Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana; JET:n perusteet edellyttävät!)


==Vaikuttavuustutkimuksen tutkimussuunnitelma==
* Kts. myös Kysely TS-viranomaisten osallistumisesta kaavaprosesseihin
** ym. ideoiden yhdistäminen yhteen kyselyyn!
** pitäisikö osana tätä tai tämän ohessa teettää jonkinlainen jaetun ymmärryksen harjoitelma?


'''Tausta:  
--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. marraskuuta 2012 kello 11.29 (EET)


Paremmat tietokäytännöt päätöksenteossa on asia, jota kaikki tuntuvat kannattavan, mutta jossa muutosta tapahtuu hitaasti. Tähän lienevät syynä se, että on vaikea tarkastella omia toimintatapojaan ulkopuolisen näkökulmasta, että on vaikea vertailla erilaisia toimintatapoja, koska kukin on tottunut juuri niihin tapoihin joiden piirissä on sattunut elämään, että politiikkaa loppujen lopuksi pidetään tahdon, ei tiedon asiana, ja että päätöksenteon vaikutusten arviointi on erityisen vaikeaa, koska vaikutuksia pitäisi verrata siihen tilanteeseen, joka päätettiin jättää toteuttamatta.
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
 
*[[Tiedosto:Hankintapaatos_THL_556_6.00.00_2012.pdf]]
Näistä ongelmista huolimatta on tärkeää tutkia päätöksenteon käytäntöjä ja erityisesti tiedonkäyttökäytäntöjä päätöksenteon yhteydessä. Tämä on mahdollista jopa satunnaistetun kokeen keinoin.
 
 
'''Koeasetelma:
 
Etsitään päätöstilanteita, joissa päättäjät ovat halukkaita soveltamaan [[jaettu ymmärrys|jaetun ymmärryksen]] ajatusta eli sitä, että päätökseen liittyvät kriteerit, arvot ja tiedot avataan kaikkien halukkaiden keskusteltavaksi ennen varsinaisen päätöksen tekemistä. Päätös myös perustellaan siten, että osallistujat voivat ymmärtää, miten heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksessä. Päätökselle sinänsä ei aseteta mitään rajoituksia eli päättäjä saa päättää mitä haluaa, kunhan perustelee päätöksensä edellä kuvatun mukaisesti.
 
Näiden halukkaiden päätöksentekijöiden päätöstilanteet arvotaan kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä tehdään interventio, jossa aktiivisesti edistetään jaettua ymmärrystä tutkijaryhmän moderoimana. Tietoa jaetun ymmärryksen sisällöstä (sekä myöhemmin päätöksen sisällöstä) levitetään aktiivisesti päätöksen piirissä olevaan väestöön (mikä päättäjille tehdään etukäteen selväksi).
 
Vertailuryhmässä ei moderoida jaettua ymmärrystä, mutta päätöksentekijöiltä kysytään heidän omia perustelujaan ja kriteereitään päätöksen tekemisessä. Näitä tietoja ei julkaista ainakaan ennen päätöstä. Vertailuryhmän kunnissa voitaisiin ottaa jaettu ymmärrys käyttöön vuotta myöhemmin; tällöin päätöksen vaikutusten kuitenkin pitäisi näkyä melko nopeasti, jotta vuodessa olisi jo mahdollinen ero näkyvissä.
 
Päätösten jälkeen seurataan 1) päätöksentekijöiden ja sidosryhmien tyytyväisyyttä päätösprosessiin, 2) päätösten vaikutusta lausuttuihin kriteereihin nähden sekä 3) mahdollisesti joihinkin yleisiin kriteereihin, joita käytetään kaikkien päätöstilanteiden arviointiin.
 
Jos verrokkiryhmän päätöskriteerit julkaistaan, voidaan tehdä myös seuraava vertailu: päätöksen jälkeen käydään jaetun ymmärryksen mukainen keskustelu verrokkiryhmässä. Tarkastelun kohteena on se, olisiko tuore päätös ilmeisesti muuttunut, jos päätöstilanteessa olisi sovellettu päättäjien kertomia arvoja ja kriteereitä jaetun ymmärryksen mukaisen tiedon valossa eikä sen tiedon valossa, joka päättäjillä sattui todellisuudessa olemaan.
 
'''Työhypoteesi:
 
Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset ovat vähemmän vastakkainasettelua aiheuttavia. Sidosryhmät kokevat päätöksentekoprosessin paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Jaetun ymmärryksen ryhmässä päätökset myös tuottavat paremmin tavoitteiden mukaisia lopputuloksia.
 
'''Rajaukset:
 
Päätöstilanteet pitäisi rajata johonkin melko homogeeniseen ryhmään yhteiskunnallisia päätöksiä siten, että niiden välillä ei olisi kovin suuria eroja aihepiireissä tai halutuissa lopputuloksissa. Ne saisivat mielellään olla kuntatasollta tapahtuvia päätöksiä. Lisäksi niiden pitäisi olla sen verran kiinnostavia, että päätösvalmisteluun liittyviin keskusteluihin saataisiin houkuteltia riittävästi osallistujia. Jos aiheet ovat eri kunnissa samoja, voitaisiin jaettua ymmärrystä myös lainata kunnasta toiseen, eikä tukeutua pelkästään omassa kunnassa käytyyn keskusteluun.
 
Mikä tällainen aihepiiri olisi? Joitakin alustavia ehdotuksia.
* Joukkoliikenteen tuki kunnan budjetissa.
* Hometalojen korjausavustukset kunnan budjetissa.
* Meluntorjuntatoimet kunnan keskustassa ja/tai asuinalueilla.
* Pienpolton päästöjen vähentämisohjelma kunnassa.
* Ilmastonmuutoksen torjuntaohjelma kunnassa.
* Asuntojen energiansäästöremonttien neuvontapalvelun tarjoaminen kunnassa.
* Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelma kunnan omiin toimintoihin liittyen.
* Jotain muuta kuin ympäristöterveyttä? Esim. vanhusten kotihoidon järjestäminen kunnassa.
* Ehdota tähän lisää vaihtoehtoja.

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2014 kello 10.35

Tällä sivulla oli aiemmin Tekaisu-hankkeen yksityiskohtainen suunnitelma. Se on siirretty sivulle Keskustelu:Tekaisu.

Vaikutusarviointien hyödyntäminen kunnissa

Tämä liittyy ensisijaisesti TP3:n aihealueeseen, vaikka selvästi liittyykin myös TP1:n alueeseen. Erityisesti näkisin tämän hyvänä siirtämään TP3:n fokusta vaikutusarvioinnin teknisestä toteuttamisesta vaikutusarviointien hyödyntämiseen kunnissa.

Ympäristönsuojelun 65 alueellista yksikköä on kartoitettava nettikyselyllä, jossa selvitetään mm. a) miten yksiköissä tehdään vaikutusarviointeja, b) mitä tukea siihen tarvitaan, c) mitä sellaisia keisejä heillä on, joita voisi ottaa mukaan Tekaisuun pilotiksi d) muuta.

--#: Pitäisikö myös kysyä suoraan kunnista kun kerran aletaan kysellä? Ei kaikista, mutta joistain. --Mikko Pohjola 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)

←#: Kannatetaan. --Jouni Tuomisto 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)
--#: Olisiko tässä mahdollista synergiaetua Maija Karjalaisen väitöstutkimuksessa tehtävän kyselyn kanssa? --Mikko Pohjola 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)
--#: Kuka? Löytyykö linkkejä? --Jouni Tuomisto 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)
--#: Kunnallistieteen päivillä deliberatiivisen demokratian työryhmässä oli mukana lähidemokratiaa tutkinut valtiotieteilijä Maija Karjalainen (kts. mm. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120918Laehide/name.jsp), jonka esittelemässä väitöskirjasuunnitelmassa oli mukana kysely kunnille deliberatiivisen demokratian keinojen soveltamisesta. Tätä kyllä arveltiin liian työlääksi ja keskustelua käytiin siitä pitäisikö kyselystä esim. tehdä mahdollisimman suppea ja helppo vastata ja teettää laajallekin joukolle tai pitäisikö kohdentua syvällisesti vain pariin/muutamaan kuntaan. Tulipa mieleen, että sellaistakin kyselyä saatetaan olla tekemässä. Tuskin näistä aiheista ihan yhtä yhteistä kyselyä kannattaa alkaa tehdä, mutta ehkä kyselyiden tulosten jakaminen puolin ja toisin voisi olla kaikkien kannalta hyödyllistä. --Mikko Pohjola 19. joulukuuta 2012 kello 14.22 (EET)

←#: 5- vai 7-portainen asteikko parempi? --Mikko Pohjola 20. joulukuuta 2012 kello 10.24 (EET)

⇤#: 5-portainen on ihmisille tutumpi ja uskoisin, että tähän käytäntöön on siirrytty hyvästä syystä. --Jouni Tuomisto 20. joulukuuta 2012 kello 17.24 (EET)

Ehdotus Tekaisun tarpeisiin lisättävästä osiosta kyselyyn:

Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan päätöksenteon tueksi tehtyä arviota tai selvitystä suunniteltujen toimenpiteiden ympäristö- tai terveysvaikutuksista (yleensä erityisesti haitoista mutta mahdollisesti myös hyödyistä). Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan tässä sekä lakisääteisiä arviointeja kuten YVAa että muista syistä tehtyjä selvityksiä. Vaikutusarvioinnit voivat tarkastella myös muita vaikutuksia kuin ympäristöä ja terveyttä, mutta tässä yhteydessä ei olla kiinnostuttu selvityksistä, jotka tarkastelevat pelkästään esimerkiksi talousvaikutuksia.

Tekaisu on STM:n rahoittama hanke, jossa kehitetään kuntatason päätöksentekoa paremmin tieteellistä tietoa (kuten vaikutusarviointeja) hyödyntäväksi. Hankkeessa testataan tietokäytäntöjä kuntien päätösvalmistelussa, ja hyviksi todettuja käytäntöjä juurrutetaan ja levitetään muihin kuntiin. Hanke myös tuottaa nettityökaluja kuntien käytettäväksi. Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää tietää, miten tietoa nykyään käytetään ja millaisiin vaikutusarviointeihin päätökset perustuvat. Lisäksi toivomme saavamme myös konkreettisia kehitystarpeita ja -ehdotuksia.

Kysymys 1. (vapaakenttä): Vaikutusarviointien hyödyntäminen. Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä.

  • Kuinka monta vaikutusarviointia on suoritettu viime vuoden aikana?
  • Mitä aiheita ko. vaikutusarvioinnit ovat käsitelleet?
  • Ovatko ko. vaikutusarvioinnit liittyneet suoraan tiettyihin päätöksiin? Mihin?
  • Kuinka ko. vaikutusarvioinnit on toteutettu?
  • Mitä muuta tiedonhankintaa kuin vaikutusarviointia (selvityksiä, kyselyitä, kuulemisia, ...) toteutetaan päätöksentekoa tukemaan?

(vapaakenttä)

Kysymys 2. (5-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien vaikuttavuus ja osallistavuus. Arvioi vaikutusarviointien laatua, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta kunnallisen päätöksenteon kannalta vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä). Voit lisätä täydentäviä kommentteja kysymyksen alla olevaan vapaakenttään:

  1. Vaikutusarvioinnit ovat sisällöltään hyviä ja tieteellisesti uskottavia.
  2. Vaikutusarvioinnit vastaavat täsmällisesti niissä esitettyihin kysymyksiin.
  3. Vaikutusarvioinnit antavat tietoa, joka hyvin palvelee päättäjien ja päätöksenteon tarpeita.
  4. Vaikutusarvioinnit palvelevat sidosryhmien tarpeita.
  5. Vaikutusarviointien sisältämä tieto on hyvin saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, ja arvioinnit ovat osallistujilleen opettavaisia.
  6. Vaikutusarviointien sisältämällä tiedolla on vaikutusta ohjelmiin, suunnitelmiin ja päätöksiin, joita niissä arvioidaan.
  7. Kunnalliset päättäjät kokevat, että vaikutusarvioinnit ja niiden tulokset ovat helposti hyväksyttävissä.
  8. Vaikutusarviointi on tehokas tapa tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Kommentteja: (vapaakenttä)

Kysymys 3. (5-kohtainen monivalinta): Vaikutusarviointien avoimuus. Arvioi vaikutusarviointien avoimuutta eri näkökulmista vastaamalla kuinka paljon olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien suhteen (1: täysin eri mieltä ... 5: täysin samaa mieltä). Voit lisätä täydentäviä kommentteja kysymyksen alla olevaan vapaakenttään:

  1. Kaikki, joita asia koskee, voivat osallistua vaikutusarviointeihin.
  2. Osallistujat pääsevät käsiksi kaikkeen arvioitavaa asiaa koskevaan tietoon.
  3. Tahot, joita asia koskee, voivat osallistua kaikkiin vaikutusarvioinnin vaiheisiin.
  4. Osallistujat voivat vaikuttaa kaikkiin vaikutusarvioinnissa käsiteltäviin asioihin.
  5. Osallistujat voivat vaikuttaa arvioinnin tuloksiin ja niiden pohjalta tehtäviin päätöksiin.

Kommentteja: (vapaakenttä)


Kysymys 4. (vapaakenttä): Vaikutusarvioinnin ja hyödyntämisen edistäminen Vastaa omin sanoin hyödyntämällä näitä apukysymyksiä.

  • Mistä aiheista pitäisi/voisi tehdä vaikutusarviointeja (enemmän)?
  • Mitkä tekijät ovat esteenä tai rajoitteena vaikutusarviointien tekemiselle?
  • Minkälaista tukea tarvitsette vaikutusarviointien tekemiseen?
  • Haluaisitteko kehittää vaikutusarvioinnin osaamistanne ja toimintatapojanne?
  • Olisiko teillä sopivia vaikutusarvioinnin aiheita, jotka sopisivat tapauksiksi vaikutusarviointien kehittämisen Tekaisu-hankkeeseen?

(vapaakenttä)


Tämän tueksi ja lisäksi pitää selvittää myös:

  • Mitkä ovat ko. alueelliset yksiköt, mitä niiden toimialueisiin, vastuisiin, valvotteisiin ja toimintamahdollisuuksiin kuuluu? Kuinka liittyvät yksittäisetn kuntien yksittäisiin päätösprosesseihin ←#: Tätä nähdäkseni onkin kyselyn nykyversiossa. --Jouni Tuomisto 19. joulukuuta 2012 kello 13.50 (EET)
  • Miten Healthy cities network (Terve Kunta verkosto) liittyy Tekaisuun ja kuika sen kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä?
    • THL:n verkoston vastuuhenkilön sanomaa: "Omana alueenani on erityisesti kuntien kanssa tehtävä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Näin alkuvaiheessa työ painottuu terveydenhuoltolain toteuttamisen tukemiseen. Terve Kunta -verkosto on ollut jonkin asteisessa välivaiheessa, mutta sen toimintaa ollaan aktivoimassa. Näissä molemmissa tavoitteena on laaja näkökulma terveyden edistämiseen. Tässä kohden näkisin yhteistyön hyödyllisenä ja tarpeellisena. Melko yleinen tilanne kunnissa kuitenkin on, että mm. lain tuomista velvoitteista huolimatta terveyden edistämisen tehtävät ovat melko eriytyneitä, toki poikkeuksiakin on. Tässä siis näkisin hyödyllisen yhteistyön paikan liittyen sekä Terve Kunta -verkoston toimintaan kuin myös laajemmin tähän TETYn kuntatoimintaan."
  • THL raportti 55/2011: Terveyden edistäminen kunnissa
    • sisältää mm. IVA:n ja TVA:n käytön kunnissa

--Mikko Pohjola 11. marraskuuta 2012 kello 08.28 (EET)

  • Kts. myös Kysely TS-viranomaisten osallistumisesta kaavaprosesseihin
    • ym. ideoiden yhdistäminen yhteen kyselyyn!
    • pitäisikö osana tätä tai tämän ohessa teettää jonkinlainen jaetun ymmärryksen harjoitelma?

--Mikko Pohjola 22. marraskuuta 2012 kello 11.29 (EET)

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Ympäristöstä_aiheutuvien_terveyshaittojen_arviointi&oldid=21410”