Ero sivun ”Poikkipuoluehallitus” versioiden välillä

Nykyinen versio 18. heinäkuuta 2012 kello 09.40

Tämä sivu on luento. Sivutunniste: Op_fi2487
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2487}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten voidaan muodostaa hallituspohja siten että sillä on takanaan eduskunnan enemmistön tuki vaalikoneissa esiintyneiden kysymysten suhteen. Motivaationa tutkimuksen taustalla ovat vaikeudet hallituksen muodostamisessa v. 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri tapaa muodostaa hallitusohjelma, jota enemmistö kansanedustajista voi tukea vaalilupaustensa mukaisesti. Ensimmäistä kutsutaan poikkipuoluehallitukseksi. Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa. Poikkipuoluehallituksen muodostamisessa (ks. hallituspisteet alempana) ei huomioida puolueiden ryhmäkurin vaikutusta. Toinen tapa muodostaa hallitus on sallia ryhmäkurin vaikutus. Jälkimmäisen hallituksen, ns. Jokapuoluehallituksen ohjelmaa on tarkasteltu erikseen.

Kysymys

Millainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista? Millaiseksi muodostuisi hallitusohjelma? Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?

Vastaus

Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.

Artikkeliteksti - versio 1

Protestimieliala politiikan tekemisen tapaa kohtaan on myllertänyt puoluekenttää ja paljastanut parlamentaristisen hallituksenmuodostusmekanismin heikkouden tilanteessa, jossa yksikään puolue ei dominoi selkeästi muita. Kritiikin kohteeksi on joutunut myös salamyhkäinen tiedotuspolitiikka ja suljetut ovet niin Säätytalolla kuin ylipäätäänkin. Ne kun istuvat huonosti nykyiseen avoimuutta korostavaan ilmapiiriin. Vahva tunne siitä että vanhat puolueet eivät kuuntele äänestäjiä ja kunnioita heidän mielipiteitään on todennäköisesti ollut yksi voimakkaimpia puolueiden voimasuhteisiin vaikuttaneita tekijöitä,.

Hallinnon taholta päätöksentekokäytäntöjä ja vaikuttamismahdollisuuksia on toki viime aikoina koitettu uudistaa erilaisin keinoin: puhetta osallistamisesta on lisätty, ja pikapuoliin käyttöön otetaan laajennetut kansalaiskuulemiset, sähköinen äänestys ja aloitteiden tekeminen. Poliittiset ajatuspajat ovat yrittäneet elävöittää niin kansalaisten käsitystä edustuksellisesta demokratiastamme kuin myös uudistaa puolueiden toimintaa siinä vielä kuitenkin laajemmalti onnistumatta. Jotkin puolueet ovat aktivoituneet jo varsinaisen korvien höristelemisenkin jalossa taidossa tiedustelemalla kansalaisilta agendaehdotuksia.

Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, eikä kumpikaan vielä riitä todistamaan äänestäjälle mitä ehdokasta vaaleissa kannattaa äänestää. Siihen tarvitaan myös tunnetta siitä, kuka mahdollisesti hallitukseen päästyään pystyy pitämään ne vaalilupaukset, joiden vuoksi äänestäjä uurnille vaivautuu. Lupaukset siis olisi hyvä saada hallitusohjelmaan, jota noudattaisi enemmistöhallitus.

Nykyinen hallituksen muodostamisprosessi parlamentarismin keinoin tasavahvojen puolueiden kesken tulee tulevaisuudessakin olemaan vaikea tilanteissa joissa (toistaiseksi) ideologioiltaan erilaisia puolueita yritetään sovittaa enemmistöhallitukseen ja puolueet asettavat haastavia kynnyskysymyksiä ollakseen uskollisia perusviestilleen äänestäjäkunnalleen. Mikäli puolue joutuu hallitusohjelmaan sitoutuessaan tekemään vahvoja kompromisseja, joutuu moni kansanedustaja äänestämään vakaumuksensa vastaisesti puoluekurin niin edellyttäessä. Tämä ristiriita herättää väistämättä äänestäjässä kysymyksen, mitä järkeä on lukea puolueiden ohjelmia tai tutustua yksittäisten kansanedustjaehdokkaiden vaalilupauksiin jos nämä voivat tulla vesitetyiksi puoluekurin takia pelkän hallitusohjelman muodostuskäytännön vuoksi.

Hallitusohjelman muodostaminen ja vaalilupausten pitäminen on hyvä esimerkki ongelmasta, joka on ratkaistavissa jo olemassa olevilla keinoilla kunhan vain ensin ymmärretään muuttaa siihen liittyviä käytäntöjä. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty siirtymistä Ruotsin ja Tanskan malliseen blokkipolitiikkaan, jossa puolueet ryhmittyvät suurempiin kilpaileviin ryhmittymiin jotka tarjoavat omat ohjelmansa mahdolliseksi hallitusohjelmavaihtoehdoksi. Vaalilupausten pitämisen kannalta tämä vaihtoehto ei ole optimaalinen sillä yksittäisten edustajien ideologiat ja vaalilupaukset tulevat sitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan merkityksettömiä blokkiohjelmien kannalta mitä laajempia puoluekurin sitomia yhteenliittymiä muodostetaan.

Äänestäjien kiinnostusta politiikkaan voidaan puolueiden blokittautumisen sijaan paremmin edistää hallitusohjelman rakennusprosessilla jota jatkossa nimitetään paremman puutteessa erkalepolitiikaksi. Keskeinen väitteemme on, että hallitusohjelman muodostaminen erkalepolitiikkaa noudattaen maksimoi läpimenneiden ehdokkaiden vaalilupasten pitoprosentin ja varmistaa samalla sen, että syntyvällä hallitusohjelmalla on aina eduskunnan enemmistön tuki. Erkalepolitiikka ei edellyttä minkäänlaisia lakimuutoksia, eikä sen toteuttamisesta myöskään aiheutuisi mitään kustannuksia.

Mitä erkalepolitiikka siis on? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että hallitusohjelman muodostaminen voidaan erottaa hallituksen muodostamisesta. Se tarkoittaa myös sitä, että yksittäiset kansanedustajat puoluejohdon sijaan määrittävät hallitusohjelman sisällön. Perustuslain mukaan nimittäin puolueita ei välttämättä tarvita hallitusohjelman valmistelussa siinä roolissa, jossa ne nykykäytännössä esiintyvät. Kyse on vain tavaksi tullleesta käytännöstä, jota voidaan muuttaa.

Kuinka yksittäiset kansanedustajat sitten saisivat nopeammin ja helpommin kasaan enemmistöhallitukseen johtavan hallitusohjelman, jos pienempilukuinen poliittisella mandaatilla varustettu neuvottelijajoukkokaan ei siihen pysty? Vastaus on yksinkertainen: hallitusohjelman päälinjat voidaan koostaa suoraan enemmistöperiaatteella läpimenneiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista. Koska enemmistö yksittäisistä kansanedustajista puoltaa määritelmän mukaan hallitusohjelmaan kirjattavaa politiikkaa, on hallituksella, joka tätä politiikkaa sitoutuu tekemään, aina eduskunnan enemmistön tuki takanaan.

Tätä yksinkertaista käytäntöä voidaan syventää eri tavoin. Jos esimerkiksi halutaan tehdä yksityiskohtaisempi hallitusohjelma, voidaan yksinkertaisesti laatia vaalikoneisiin yksityiskohtaisemmat kysymykset tai koostaa vastaukset useammasta alaspesifistä vaalikoneesta. Osa vaalikoneiden kysymyksistä määrittyy julkisen keskustelun kuumien perunoiden kautta median nostamina. Järjestöjen hallitusohjelmatavoitelistoista ja puolueiden ohjelmajulistuksista voidaan jalostaa helposti niin median edustajien kuin yksittäisten kansalaistenkin toimesta riittävän kattava valikoima kysymyksiä, joihin ehdokkaat tuottavat perustellut vastauksensa jo vakiintuneella tavalla.

Raamibudjetointikaan ei muodostune ylipääsemättömäksi ongelmaksi erkalepolitiikan kannalta. Eri hallitusohjelmatavoitteille voidaan nimittäin arvioida hinta (tätähän ministeriöiden virkamiehet tekevät joka tapauksessa) ja päätettäväksi jää vain se mitkä yhdistelmät niistä yksittäisistä tavoitteista joihin varaa on, tullaan toteuttamaan. Virkamiesten työtä helpottaisi eri organisaatioiden tavoitteiden kokoaminen keskitetysti yhdelle sivustolle, jota myös hallitusohjelman toivelistaksi voitaisiin nimittää. Itse asiassa tälläinen lista eri politiikan aloille on jo vapaaehtoisten aktiivien avulla esimerkinomaisesti koostettu osoitteeseen http://fi.opasnet.org/fi/Suomen_hallitusohjelma_2011. Kyseiseiseltä sivustolta ilmenevät myös eri tavoitteiden karkeat kustannusarviot.

Viimeisenä kysymyksenä tarkastelemme sitä kuinka itse hallitus voitaisiin muodostaa jahka hallitusohjelma on ensin saatu muodostettua. Mikään ei estä puolueita muodostamasta hallitusta vanhan tavan mukaan tapellen, jos siihen haluja jostain syystä on. Hallitukselta edellytetään luonnollisesti ainoastaan sitoutumista hallitusohjelman toteuttamiseen. Mikään ei myöskään estä puoluekurin käyttämistä eduskunnassa. Hallitusohjelmassa määritettyjen kysymysten kohdalla sitä ei edes tarvita enemmistön varmistamiseksi.

Mikäli erkaledemokratia halutaan vielä loogiseen huipennukseensa, voidaan itse hallituskin muodostaa vaalikonevastausten perusteella, vaikka se ei välttämätöntä olekaan. Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, voimme yrittää visualisoida vaalikoneiden antamia tuloksia luokittelemalla ehdokkaiden vastauksia erilaisilla mittareilla. Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi (REFE?) osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.

Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.

Entäpä millaiseksi muodostuisivat itse hallitusohjelman pääkohdat HS-vaalikoneen perusteella? Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä. Vaalikonedatan perusteella hallitusohjelman pitäisi sisältää seuraavat toimenpiteet:

Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
Eräs keino tähän on se, että lapsilisä poistetaan toimeentulotuen kriteereistä (105).
Lisäksi ikäihmisillä on oltava subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon (164).
Palkkojen painoarvoa eläkkeiden määräytymisessä tulee lisätä (127).
Transaktiovero pitäisi yrittää ottaa käyttöön mieluiten koko maailmassa mutta erityisesti EU:ssa (161)
Pääomatuloveroa on nostettava (121).
Demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen muissa maissa pitää nostaa osaksi Suomen ulkopolitiikkaa näissä maissa, vähintään osana EU-politiikkaa (173).
Ulkomaalaisten maanomistusta on tiukennettava vähintään vastavuoroiseksi (130).
Eläkkeellesiirtymisikä on pidettävä ennallaan (147) ja yleisesti ehdotetut eläkeiän nostokeinot ovat huonoja (141). Eläkepolitiikassa siis lähinnä jatketaan nykytilaa.
Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava silloinkin, kun siinä on uskonnollisia sävyjä, jotka eivät ehkä miellytä kaikkia; esimerkkinä Suvivirsi (140).
Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).

Perustelut

Hallituskokoonpano vaalikoneesta

Puolueiden kansanedustajat järjestettynä asteikolle sen mukaan, kuinka samaa mieltä he ovat eduskunnan enemmistön kanssa HS-vaalikoneessa kysytyistä asioista.

Helsingin Sanomien vaalikonevastausten mukainen hallituskokoonpano. Pisteet kuvaavat sitä, kuinka hyvin kansanedustajan näkemys vastaa eduskunnan enemmistön näkemystä niistä asioista, joista eduskunta on koko lailla yksimielinen.

Etunimi	Sukunimi	Puolue	Pisteet
Johanna	Ojala-Niemelä	SDP	20
Aila	Paloniemi	KESK	20
Katja	Taimela	SDP	20
Eeva-Johanna	Eloranta	SDP	19
Lasse	Hautala	KESK	19
Susanna	Huovinen	SDP	19
Anne	Kalmari	KESK	19
Merja	Kuusisto	SDP	19
Merja	Kyllönen	VAS	19
Sari	Palm	KD	19
Raimo	Piirainen	SDP	19
Leena	Rauhala	KD	19
Päivi	Räsänen	KD	19
Tuula	Väätäinen	SDP	19
Kike	Elomaa	PS	18
Tarja	Filatov	SDP	18
Jukka	Gustafsson	SDP	18
Anna-Maja	Henriksson	RKP	18
Jouko	Jääskeläinen	KD	18
Arja	Juvonen	PS	18
Antti	Kaikkonen	KESK	18
Mika	Kari	SDP	18
Johanna	Karimäki	VIHR	18
Anneli	Kiljunen	SDP	18
Miapetra	Kumpula-Natri	SDP	18
Suna	Kymäläinen	SDP	18
Lea	Mäkipää	PS	18
Simo	Rundgren	KESK	18
Peter	Östman	KD	18
Ari	Torniainen	KESK	18
Pauliina	Viitamies	SDP	18
Jyrki	Yrttiaho	VAS	18
Sauli	Ahvenjärvi	KD	17
Sirkka-Liisa	Anttila	KESK	17
Eero	Heinäluoma	SDP	17
Rakel	Hiltunen	SDP	17
Reijo	Hongisto	PS	17
Risto	Kalliorinne	VAS	17
Osmo	Kokko	PS	17
Johannes	Koskinen	SDP	17
Jukka	Kärnä	SDP	17
Jari	Lindström	PS	17
Mika	Lintilä	KESK	17
Päivi	Lipponen	SDP	17
Anne	Louhelainen	PS	17
Marjo	Matikainen-Kallström	KOK	17
Merja	Mäkisalo-Ropponen	SDP	17
Markus	Mustajärvi	VAS	17
Riitta	Myller	SDP	17
Mikaela	Nylander	RKP	17
Tuula	Peltonen	SDP	17
Kari	Rajamäki	SDP	17
Antti	Rantakangas	KESK	17
Kristiina	Salonen	SDP	17
Jouko	Skinnari	SDP	17
Hanna	Tainio	SDP	17
Reijo	Tossavainen	PS	17
Tytti	Tuppurainen	SDP	17
Pia	Viitanen	SDP	17
Mikko	Alatalo	KESK	16
Christina	Gestrin	RKP	16
Maria	Guzenina-Richardson	SDP	16
Timo	Heinonen	KOK	16
James	Hirvisaari	PS	16
Ari	Jalonen	PS	16
Kalle	Jokinen	KOK	16
Anssi	Joutsenlahti	PS	16
Johanna	Jurva	PS	16
Ilkka	Kanerva	KOK	16
Ilkka	Kantola	SDP	16
Inkeri	Kerola	KESK	16
Pentti	Kettunen	PS	16
Kimmo	Kivelä	PS	16
Martti	Korhonen	VAS	16
Seppo	Kääriäinen	KESK	16
Paula	Lehtomäki	KESK	16
Eeva Maria	Maijala	KESK	16
Pirkko	Mattila	PS	16
Martti	Mölsä	PS	16
Hanna	Mäntylä	PS	16
Jari	Myllykoski	VAS	16
Heli	Paasio	SDP	16
Sirpa	Paatero	SDP	16
Arto	Pirttilahti	KESK	16
Markku	Rossi	KESK	16
Pirkko	Ruohonen-Lerner	PS	16
Matti	Saarinen	SDP	16
Mikko	Savola	KESK	16
Juha	Sipilä	KESK	16
Tapani	Tölli	KESK	16
Maria	Tolppanen	PS	16
Kauko	Tuupainen	PS	16
Anu	Vehviläinen	KESK	16
Ville	Vähämäki	PS	16
Anne-Mari	Virolainen	KOK	16
Juha	Väätäinen	PS	16
Paavo	Arhinmäki	VAS	15
Jouni	Backman	SDP	15
Satu	Haapanen	VIHR	15
Pietari	Jääskeläinen	PS	15
Timo	Kalli	KESK	15
Mari	Kiviniemi	KESK	15
Esko	Kiviranta	KESK	15
Anna	Kontula	VAS	15
Annika	Lapintie	VAS	15
Jari	Leppä	KESK	15
Maria	Lohela	PS	15
Markku	Mäntymaa	KOK	15
Mika	Niikko	PS	15
Jussi	Niinistö	PS	15
Aino-Kaisa	Pekonen	VAS	15
Annika	Saarikko	KESK	15
Janne	Sankelo	KOK	15
Eila	Tiainen	VAS	15
Jani	Toivola	VIHR	15
Kari	Tolvanen	KOK	15
Erkki	Tuomioja	SDP	15
Mirja	Vehkaperä	KESK	15
Henna	Virkkunen	KOK	15
Ulla-Maj	Wideroos	RKP	15
Juho	Eerola	PS	14
Maarit	Feldt-Ranta	SDP	14
Lauri	Heikkilä	PS	14
Lauri	Ihalainen	SDP	14
Mikael	Jungner	SDP	14
Pauli	Kiuru	KOK	14
Katri	Komi	KESK	14
Esko	Kurvinen	KOK	14
Outi	Mäkelä	KOK	14
Silvia	Modig	VAS	14
Ville	Niinistö	VIHR	14
Petteri	Orpo	KOK	14
Vesa-Matti	Saarakkala	PS	14
Pertti	Salolainen	KOK	14
Anni	Sinnemäki	VIHR	14
Timo	Soini	PS	14
Ismo	Soukola	PS	14
Eero	Suutari	KOK	14
Kaj	Turunen	PS	14
Kari	Uotila	VAS	14
Erkki	Virtanen	VAS	14
Sanni	Grahn-Laasonen	KOK	13
Pertti	Hemmilä	KOK	13
Jyri	Häkämies	KOK	13
Olli	Immonen	PS	13
Sampsa	Kataja	KOK	13
Pia	Kauma	KOK	13
Antti	Lindtman	SDP	13
Tapani	Mäkinen	KOK	13
Pekka	Ravi	KOK	13
Eero	Reijonen	KESK	13
Raija	Vahasalo	KOK	13
Stefan	Wallin	RKP	13
Markku	Eestilä	KOK	12
Lars Erik	Gästgivars	RKP	12
Pekka	Haavisto	VIHR	12
Sanna	Lauslahti	KOK	12
Mats	Nylund	RKP	12
Kimmo	Sasi	KOK	12
Arto	Satonen	KOK	12
Lenita	Toivakka	KOK	12
Oras	Tynkkynen	VIHR	12
Heikki	Autto	KOK	11
Jyrki	Katainen	KOK	11
Eero	Lehti	KOK	11
Sari	Sarkomaa	KOK	11
Alexander	Stubb	KOK	11
Ben	Zyskowicz	KOK	11
Tuija	Brax	VIHR	10
Jussi	Halla-aho	PS	10
Leena	Harkimo	KOK	10
Jukka	Kopra	KOK	10
Laura	Räty	KOK	10
Jan	Vapaavuori	KOK	10
Tom	Packalén	PS	9
Osmo	Soininvaara	VIHR	9
Astrid	Thors	RKP	9
Sinuhe	Wallinheimo	KOK	9
Jaana	Pelkonen	KOK	8

R-koodi

Raakakoodi listan laskemiseksi (ei toimi suoraan, koska datatiedostoja täytyy ladata omalle koneelle):

+ Näytä koodi - Piilota koodi

vaalikone <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";", header=FALSE)
#Vaalikoneen vastaustaulukon sarakkeet nimetään uudelleen (vaikkei useimpia nimiä tässä tarvita)
colnames(vaalikone) <- c("Vaalipiiri","Puolue","Sukunimi","Etunimi","Ika","Sukupuoli","Sitoutumaton","Maakunta","Koulutustaso","Esittelyteksti",
"Kunnanvaltuutettu","Kansanedustaja","Europarlamentaarikko","Ammatti","Kotisivu","RSS.syote","Tuloerot","Merkitys1",
"Kommentti1","Homoadoptio","Merkitys2","Kommentti2","Ydinvoimalupa","Merkitys3","Kommentti3","Lapsilisa","Merkitys4",
"Kommentti4","Hoivatakuu","Merkitys5","Kommentti5","Vanhuuselake","Merkitys6","Kommentti6","Tyourat","Merkitys7","Kommentti7",
"Taitettu.indeksi","Merkitys8","Kommentti8","Saastoehdotukset","Merkitys9","Kommentti9","Tukipaketti","Merkitys10",
"Kommentti10","Transaktiovero","Merkitys11","Kommentti11","Veronkorotus","Merkitys12","Kommentti12","Verotukileikkaus",
"Merkitys13","Kommentti13","Asuntokorkojen.verovahennysoikeus","Merkitys14","Kommentti14","Metsamaan.kiinteistovero",
"Merkitys15","Kommentti15","Asevelvollisuus","Merkitys16","Kommentti16","Nato-jasenyys","Merkitys17","Kommentti17",
"Kiinan.ihmisoikeudet","Merkitys18","Kommentti18","Ulkomaalaisten.maanomistus","Merkitys19","Kommentti19",
"Kehitysyhteistyomaararahat","Merkitys20","Kommentti20","Facebook.kaverit","Merkitys21","Kommentti21","Aselaki",
"Merkitys22","Kommentti22","Pakkoruotsi","Merkitys23","Kommentti23","Suvivirsi","Merkitys24","Kommentti24",
"Maahanmuuttopolitiikka","Merkitys25","Kommentti25","Saimaannorppa","Merkitys26","Kommentti26","Kuntien ulkoistus",
"Merkitys27","Kommentti27","Kuntien.maara","Merkitys28","Kommentti28","Paakaupunkiseutu","Merkitys29","Kommentti29",
"Kuntien.verotasaus","Merkitys30","Kommentti30","Hallituspuolueet","Merkitys31","Kommentti31")
arvot <- read.table(file="/home/yleinen/Lataukset/results.csv", sep=",", header=TRUE) #http://fi.opasnet.org/fi/Kansanedustajien_arvot on ladattava omalle koneelle csv-tiedostoksi
vastaukset <- merge(vaalikone, arvot, by=c("Sukunimi", "Etunimi","Vaalipiiri"))
vastaukset <- vastaukset[vastaukset$Havainto=="konservatiivisuus",]#Otetaan vain 1 havainto per edustaja
#x <- 30 # Tällä koodilla saadaan kaikki kysymykset ja vaihtoehdot esille, yksi kerrallaan.
#(levels(vastaukset[,14+3*x]))
#Annetaan pisteitä hallituslinjaisesta mielipiteestä. Vain ne kysymykset ovat mukana, joissa enemmistön mielipide on selkeä. 
pisteet <- 
(as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==3)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*3])==2)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*4])==3)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*5])==4)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*6])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*7])==2)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==3 | as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==4 | as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==7)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*11])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*11])==4)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*12])==10)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*14])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*15])==2)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*16])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*17])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*17])==3)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*18])==4 | as.numeric(vastaukset[,14+3*18])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*19])==3 | as.numeric(vastaukset[,14+3*19])==4)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*20])==5 | as.numeric(vastaukset[,14+3*20])==6)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*24])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==6 | as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==7)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*29])==6)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*30])==2)
vastaukset[,116] <- pisteet #Lisätään pisteet taulukkoon vastaukset
colnames(vastaukset)[116] <- "Pisteet"
hallitus <- vastaukset[, c("Etunimi", "Sukunimi", "Puolue.x", "Pisteet")] #Noukitaan vain tärkeimmät tiedot
hallitus <- hallitus[order(-hallitus$Pisteet),] #Järjestetään hallituskelpoisuuspisteiden mukaan
hallitus

Riippuvuudet

Katso myös

Martti Leppäsen arvokartta
Peliteoriaa on myös tarjottu avuksi vaikeassa hallitusneuvottelutilanteessa.
Kommentteja hallitusneuvotteluista: Neuvotteluryhmä tekee suosituksen ja puoluevaltuusto yhdessä eduskuntaryhmän kanssa päätöksen hallitusohjelman hyväksymisestä. Lisäleikkausten tarve pienentää hallituskauden loppupuolelle jätettyjen hallitusohjelmatavoitteiden toteutumisen todennäköisyyttä.
Hallitusohjelman leikkauslistat tulevat aiheuttamaan ongelmia puolueryhmissä (lehdistötilaisuus 18.6.2011).
IS 23.8.2011 (Kuka määrittää puoluekurin?)
Kansanedustajien arvot
Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv
Populistipuolueen puolueohjelma. Tämä puolueohjelma on laadittu Suomen suurimman kyselytutkimuksen avulla. Vastaajia oli 384 693 henkilöä. Kyseistä tutkimusta on mielenkiintoista verrata läpimenneiden ehdokkaiden vaalikonevastauksiin.
Jokapuoluehallitus

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{luento|moderator=Jouni|stub=Yes}}
-Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa.
+Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten voidaan muodostaa hallituspohja siten että sillä on takanaan eduskunnan enemmistön tuki [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv#Kysymykset | vaalikoneissa esiintyneiden kysymysten]] suhteen. Motivaationa tutkimuksen taustalla ovat vaikeudet hallituksen muodostamisessa v. 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri tapaa muodostaa hallitusohjelma, jota enemmistö kansanedustajista voi tukea vaalilupaustensa mukaisesti. Ensimmäistä kutsutaan poikkipuoluehallitukseksi. Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa. Poikkipuoluehallituksen muodostamisessa (ks. hallituspisteet alempana) ei huomioida puolueiden ryhmäkurin vaikutusta. Toinen tapa muodostaa hallitus on sallia ryhmäkurin vaikutus. Jälkimmäisen hallituksen, ns. [[Jokapuoluehallitus | Jokapuoluehallituksen]] ohjelmaa on tarkasteltu erikseen.
 ==Kysymys==
+Millainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista? Millaiseksi muodostuisi hallitusohjelma?
 Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?
@@ Rivi 43: / Rivi 44: @@
 Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.
-.
 Entäpä millaiseksi muodostuisivat itse hallitusohjelman pääkohdat HS-vaalikoneen perusteella? Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä.
+Vaalikonedatan perusteella hallitusohjelman pitäisi sisältää seuraavat toimenpiteet:
 # Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
@@ Rivi 58: / Rivi 59: @@
 # Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
 # Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).
-=== Artikkeliteksti - versio 2 ===
-'''Mitä versiosta 1 puuttuu?'''
-* Pitäisi vielä ainakin keskustella vastalääkkeistä populistisille vaalilupauksille. Toisaalta, tärkeintä on että äänestäjillä on parempi 'kuluttajaturva' vaalilupausten suhteen.
-* Enemmistöperiaatetta ja äänestäjien sivistämistä on käsiteltävä. Tärkeää on saada ihmiset mukaan suunnitteluun ja valistuneeseen äänestyskulttuuriin.
-* Suora demokratia johtaa konservatismiin, korjausliikkeiden tekeminen hidasta.
-* Erityisesti Poikkipuoluehallitus-artikkelista puuttuu vielä puoluekuri vaihtoehto, joka on ehkä realistisempi kuin enemmistöperiaatteella kaikkien yksittäisten kansanedustajien joukosta tuotettu hallitusohjelma.
-*# Liian suuria muutoksia ei kannata yrittää koska ne kohtaavat puoluekoneiston kannalta vastustusta. Esim. puouekuri on ehdottomasti säilytettävä.
-*# Ts. hallitusohjelma voidaan koostaa koko eduskunnan enemmiston sijaan niin että jokaisen puolueen sisäinen enemmistö maaraa ensin puolueen kannan (jos puoluekuri ei muodostu näin voidaan keskustella siitä miksi ei) ja sitten vasta katsotaan mikä tulee olemaan puoluekurin sitoman eduskunnan enemmistön kanta). Tämä tarkoittaa sitä että kaikki puolueet voivat olla hallituksessa ja samalla saada erivapauden niissä kysymyksissä, joissa haluavat todistaa kannattajilleen olevansa selkärankaisia, ja äänestää hallituksen politiikkaa vastaan.
-*# Tärkeää on että vaikka puoluekuri säilyy, yksittäiset ehdokkaat silti pitävät vaalilupauksensa suuremmalla todennäköisyydellä kuin nyt. Eli äänestajä saa suuremmalla todennäköisyydellä sitä mitä tilaa. On silti mahdollista että hallitus kaatuu vaikka varsinaista oppositiota ei vanhassa mielessä tarvitakaan. Vaalikauden aikana joudutaan myös äänestämään asioista joita ei vaalilupauksissa ole käsitelty. Toisaalta, jos kaikkia puolueet ovat koko ajan hallituksessa, mitä merkitystä on hallituksen kaatumisella?
-*# Tämän 'kaikki puolueet hallituksessa' -ohjelman toteuttaminen on periaatteessa yksinkertaista: se ei vaadi teknisiä tai lainsäädännön muutoksia. Lisäksi hallituksessa ovat jo tälläkin hetkellä 'melkein kaikki' puolueet mukana, ja erivapauksia myönnetään jatkuvasti. Siitä on siis jo tullut käytäntö (vrt. vasemmistoliiton erivapaus, vihreät, tarjous perussuomalaisille Kreikka-paketista)
-== Lisää kysymyksiä ja vastauksia ==
-* K: Puolueiden voimasuhteet ovat nyt sellaiset, että hallituksen muodostamisessa on jäljellä vain jossain vaiheessa mahdottomaksi todettuja vaihtoehtoja. Puolueiden väliset neuvottelut ovat menneet välillä niin kimurantaiksi, että kokemus ei ole riittänyt vaan on pitänyt etsiä toimintaohjeita perustuslaista. ''Mikä rooli siis puolueilla on hallituksen muodostamisessa perustuslain mukaan?''
-* V: ''Ei mikään.'' Perustuslaki antaa puolueiden tehtäväksi ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Sen sijaan hallitusneuvottelujen käyminen puolueiden kesken on totuttu käytäntö, ei lakisääteinen asia. Tehdäänpä siis ajatuskoe: miten rakennettaisiin hallitus, joka ei tukeudu puolueisiin vaan suoraan yksittäisiin kansanedustajiin?
-:* Viime kädessä kyse on siitä, onko yksittäinen kansanedustaja valmis tukemaan ehdotetun hallituksen kokoonpanoa ja ohjelmaa tilanteessa, jossa oma puolue ei ole ilmiselvästi hallituksessa tai oppositiossa, eikä edustaja voi ulkoistaa pohdintavastuuta puolueelle eikä vedota puoluekuriin.
-:* Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, kannattaa katsoa vaalikoneiden antamia tuloksia Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.
-* K: Miten synnytetään samanmielisten hallitus?
-* V: Ensinnäkin hallitusohjelmavaihtoehdot nousisivat nykyistä tärkeämmiksi. Nyt tunnustelija etsii ensin sopivan puoluepohjan, jonka varaan voidaan rakentaa hallitusohjelma toisensa löytäneiden puolueiden kesken. Poikkipuoluehallituksessa puolueisiin ei voi tukeutua, vaan käytännössä pitäisi rakentaa useita mahdollisia hallitusohjelmia, joille sitten etsittäisiin kannatusta kansanedustajilta. Yhden hallitustunnustelijan sijasta olisikin hyvä olla useita tunnustelijoita, yksi kullekin vaihtoehdolle.
-* K: Millainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista?
-* V: Hallitusohjelman ydinkohdat HS-vaalikoneen perusteella olisivat alla luetellun mukaiset. Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä.
-*# Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
-*# Eräs keino tähän on se, että lapsilisä poistetaan toimeentulotuen kriteereistä (105).
-*# Lisäksi ikäihmisillä on oltava subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon (164).
-*# Palkkojen painoarvoa eläkkeiden määräytymisessä tulee lisätä (127).
-*# Transaktiovero pitäisi yrittää ottaa käyttöön mieluiten koko maailmassa mutta erityisesti EU:ssa (161)
-*# Pääomatuloveroa on nostettava (121).
-*# Demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen muissa maissa pitää nostaa osaksi Suomen ulkopolitiikkaa näissä maissa, vähintään osana EU-politiikkaa (173).
-*# Ulkomaalaisten maanomistusta on tiukennettava vähintään vastavuoroiseksi (130).
-*# Eläkkeellesiirtymisikä on pidettävä ennallaan (147) ja yleisesti ehdotetut eläkeiän nostokeinot ovat huonoja (141). Eläkepolitiikassa siis lähinnä jatketaan nykytilaa.
-*# Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava silloinkin, kun siinä on uskonnollisia sävyjä, jotka eivät ehkä miellytä kaikkia; esimerkkinä Suvivirsi (140).
-*# Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
-*# Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).
-'''Lisää ideoita'''
-* Mitä hyötyä on edustuksellisuudesta poikkipuoluejärjestelmässä? Se voi toimia lääkkeenä konservatismille, joka versoo populististen vaalilupausten pitämisen paineesta. Koska kansa saa suoremmin sitä mitä se tilaa, on 'vaarana' joutua Sveitsin tielle. Mikäli kansanedustajaehdokkaat tuntevat selkeämmin paineen siitä että tulevaisuudessa heitä tullaan henkilökohtaisesti joko syyttämään tai kiittämään tehdyistä päätöksistä = annetuista vaalilupauksista, saattaa ainakin joillakuilla olla houkutus poiketa konservatiivisesta linjasta.
-* Lobbarit. Poliitikot voivat jatkaa entistä elämäänsä aika pitkälti vanhaan malliin, jos niin haluavat, mutta lobbareiden rooli tulee muuttumaan selkeästi. Kun he nyt joutuvat konsultoimaan vain muutamaa puolueen napamiestä, tulevaisuudessa heidän pitää olla yhteydessä kaikkiin ehdokkaisiin. Laajemman ajatuskirjon takia tämä voidaan nähdä hyvänä asiana.
-* Mitä tapahtuu puoluekurille? Tarkoittaako se sitä että kun hallituspuolueet on löydetty (millä hyvänsä menetelmällä) kaikki puolueet pitäytyvät ohjelmaan mikä tarkoittaa sitä että oppositiotyöskentely nykymuodossaan heikentyy. Tosin tähänkin voisi lääke löytyä hallitusohjelman jatkuvasta päivittämisestä.
-* kaikki ehdolla olevat voivat tuottaa oman vaihtoehtonsa,, perussetin voivat laatia journalistit ja virkamiehet,
-* Kysymyksen muodostusprosessi voisi kestää tietyn ajan, jonka jälkeen vastausaika alkaa
-* Mitä jos kysymystä ei voi esittää monivalintatehtäväna? Ehkä tämä on irrelevantti kysymys.
-* hallitusohjelma ei ole keittokirja, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin. Mutta tämä voi tapahtua nykymentelmässäkin.
-* Mitä jos kaksipuoluehalituksessa puolue A kannattaa 60% vaihtoehtoa, jota puolue B ei, ja päinvastoin jossain toisessa asiassa? Puoluekuri ei ole ongelma jos asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan ja siitä joudutaan äänestämään. Ja jos taas asia on kirjattu hallitusohjelmaan, äänestyksen pitäisi sitä puoltaa vaikka puolueet olisivat kovin erikokoisia.
-* Ruotsin esimerkki listoista (puolueohjelman tekeminen)
-* puoluepolitikointi vie tilaa aidolta yhteisten ongelmien ratkaisulta, mikä on selkeästi näkyvissä tämänhetkisissä hallitusneuvotteluissa
-* voidaan erottaa hallitusohjelman- ja hallituksenmuodostusprosessit toisistaan. Puoluekurin kanssa tai ilman hallitusohjelmaan sitoutuva hallitus on enemmistöhallitus.
-* Virkamiesten kannalta tilanne ei vaikeudu lainkaan, sillä he voivat jo etukäteen varautua tilanteeseen vaalikoneinformaation perusteella.
-* Puolueet voivat nostaa profiileitaan ottamalla osaa vaalikoneiden kysymyksenasetteluun.
-* Mitä jos ehdokkaiden vastaukset eivät ole heidän edustamiensa puolueiden ohjelman mukaisia? Se on puhtaasti puolueen ja ehdokkaan välinen asia.
-* Entä liitot ja lobbarit? Ne voivat kirjailla tavoitteensa suoraan wikihallitusohjelmaan! Ne siis tulevat kuulluiksi mutta se, menevätkö niiden tavoitteet läpi riippuu siitä moniko yksityinen kansanedustajaehdokas tulee lobbareiden vakuuttamaksi.
-Eli wikihallitusohjelman muodostaminen on luonnollinen osa vaalikonetta ja päinvastoin.
-* K: Mutta kuinka erottaa vaalikoneen vaatimukset wikihallitusohjelman vaatimuksista?
-* V: ensin laaditaan vaatimuslista (joka toimii wikihallitusohjelman pohjana ja voi sisältää ristiriitaisia vaateita), ja sitä hyödyntämällä voivat journalistit ja kansalaiset laatia listan varsinaisista vaalikonekysymyksistä.
-Muita huomioita
-*Artikkeliin valittava vain parhaimmat esimerkit ao. datasta
-*Artikkeliformaatti, lyhyt blogi vai pidempi artikkeli?
-'''Aiempi asialista'''
-Missä sanotaan, että hallituksen muodostamisen pitää noudattaa puoluerajoja? Hallitus valittaisiin yksittäisten kansanedustajien mielipiteistä siten, että riittävän suuri enemmistö saadaan ohjelman taakse.
-* Miten valitaan sopiva klusteri?
-* Millainen olisi hallituksen ohjelma
-* Millainen olisi hallituksen yhtenäisyys: tehtävä jollekin konkreettiselle vaihtoehdolle.
-* Miksei siis muodostettaisi sellaista hallitusta, jolla on sellainen ohjelma ja ministerit, joilla on edustukkassa enemmistön tuki yli puoluerajojen?
-Mitkä ovat puolueen tehtävät?
-* Välittää jäsenistönsä näkemyksiä päätöksentekoon.
-* Perehtyä valmisteltaviin asioihin ja jakaa näkemyksiä niille edustajille, jotka eivät itse ehdi perehtyä.
-* Toimia kannustavana vertaisryhmänä poliitikoille.
-* Järjestää paikalllistason toimintaa ja keskusteluja.
-* Selvitä puolueiden tarkoitukset yhdistysrekisteristä tai puolueiden nettisivuilta.
-* Puolueiden olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan niiden olemassaolon edellytys on päätöksenteon helpottaminen.
-* Puolueilla on ollut nämä tehtvät. Toteuttavatko ne niitä yhä, vai onko jo parempia keinoja?
-* Missä asioissa hallitus olisi yhteäisin, missä esimielisin?
-* Mitä puoluiden kannattaisi tehdä? Leikata omia äärilaitojaan, koska ne luultavasti joutuisivat eri puolille hallitusrintamaa.
-* Ääriainekset taas keksittyisivät  yhteen ja saisivat todellisen politiikkansa mukaisen osuuden äänistä.
-* Äänestäjä tietäisi mitä äänestää.
-Haitat
-* Puolueiden totutut hyvät käytännöt murtuisivat
-* Luokittelun perusteet nousisivat keskeisiksi  vaikuttavaksi tekijäksi. Kuka päättäisi? Hallitusneuvottelut.
-* Miten kävisi puoluekurin? Kenelle pitäisi olla lojaali?
-* Kenen kanssa neuvoteltaisiin, jos puolueet olisivat osittain hallituksessa?
@@ Rivi 599: / Rivi 503: @@
 * [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv]]
 * [http://www.populistipuolue.fi/ Populistipuolueen puolueohjelma]. Tämä puolueohjelma on laadittu Suomen suurimman kyselytutkimuksen avulla. Vastaajia oli 384 693 henkilöä. Kyseistä tutkimusta on mielenkiintoista verrata läpimenneiden ehdokkaiden vaalikonevastauksiin.
+* [[Jokapuoluehallitus]]