Ero sivun ”Jatropan mahdolliset viljelyalueet” versioiden välillä
(lisää tietoa preusteluihin) |
(korjattu virhe: tekstissä "voidaan viljellä 95%" mutta laskussa ja taulukossa 0,05 eli 5%) |
||
| (22 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Kysymys== | ==Kysymys== | ||
Missä | |||
Missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi? | |||
==Vastaus== | ==Vastaus== | ||
<t2b index="Nykykäyttö,Yhteiskäyttö,Käyttömahdollisuus,Havainto" locations="Osuus,Viljelyalue,Kuvaus" unit="ha"> | |||
Teenviljelyalueet|Kyllä|Teenviljelyn joutomaat|0.3|900000| | |||
Tuulivoimapuistot|Kyllä|Tuulivoimapuiston joutomaat|0.95|300000| | |||
Ei tarkennettu|Kyllä|Eroosionhoito|0.05|250000| | |||
Ei tarkennettu|Kyllä|Viljelysten suojaaminen eläimiltä|0.05|250000| | |||
Maanviljelyalueet|Ei|Muu viljelykäyttö|0.2|100000000|"Rajaton" | |||
</t2b> | |||
[[Tiedosto: | [[Tiedosto:Jatropaluokat.JPG|thumb|Jatropan viljelyyn sopivat alueet<ref name=gexsi>Hyväntekeväisyysjärjestö GEXSI:n WWF:lle valmistelema raportti jatropasta, http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract</ref>]] | ||
<ref name= | |||
==Perustelut== | ==Perustelut== | ||
Teetä viljellään maailmanlaajuisesti 3 014 909 hehtaarilla <ref name= | Teetä viljellään maailmanlaajuisesti 3 014 909 hehtaarilla Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.<ref name=teafaostat>Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, http://faostat.fao.org/DesktopDefault.aspx?PageID=567&lang=en#ancor</ref> Osuus jolla jatropaa voidaan viljellä on 30%, joten kokonaisviljelyalue on 3 014 909 ha * 0,3 = 904 472,7 ha. | ||
Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.<ref name=farmfaostat>Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, http://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor</ref> Osuus jolla jatropaa voidaan viljellä on 5%, joten kokonaisviljelyalue on 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha. | |||
Jos jatropaa viljeltäisiin tuulivoimapuistoissa, joissa on keskimäärin kolmekymmentä tuulivoimalaa per puisto, ja jokainen mylly olisi 500m säteellä toisistaan, saataisiin tuulivoimapuiston pinta-alaksi n. 5.9 km<sup>2</sup>. Oletetaan, että tuulivoimapuistojen pinta-alasta 95% olisi käytettävissä jatropan viljelyyn, jolloin viljeltävän alueen pinta-ala olisi n. 5.6 km<sup>2</sup>. Arvio tuulivoimaloiden etäisyyksistä tuulivoimapuistoissa perustuu eri maiden säädäntöihin voimaloiden välisistä minimietäisyyksistä.<ref name=wind-watch.org>http://www.wind-watch.org/documents/european-setbacks-minimum-distance-between-wind-turbines-and-habitations/</ref> Arvionissa arvioitiin kuinka paljon jatropaa voitaisiin viljellä Kiinassa ja Intiassa jos tuulivoimapuistojen joutomaat käytettäisiin tehokkaasti hyväksi jatropan viljlyyn. Kiinassa ja Intiassa on yhteensä 532 tuulivoimapuistoa<ref name=windpower.net>The Wind Power tietokanta tuulivoimaloista ja -turbiineista, http://www.thewindpower.net/</ref> ja jos viljeltävä pinta-ala yhdessä tuulivoimapuistossa olisi keskimäärin 560 ha, saadaan. 532 * 560 ha = 297 920 ha. | |||
Mikäli nykyiset viljelyalueet käytettäisiin jatropan viljelyyn, voitaisiin sitä viljellä niin laajalla alueella, ettei sen kattavuus ole tämän arvioinnin osalta oleellista. | |||
Jatropaa voidaan viljellä menestyksekkäästi biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja | |||
Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan | |||
biodieselkäyttöä kohtaan.<ref name=doria.fi>Pro Gradu Jatrophanviljely ja maankäyttö Vietnamissa Paula Tommila 2009, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | |||
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden. | |||
Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää.<ref name=tiede.fi>Tiede-lehden artikkeli Marko Hamilo 2008, http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja</ref> | |||
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | |||
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta.<ref name=doria.fi></ref> | |||
==Riippuvuudet== | ==Riippuvuudet== | ||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== | ||
Nykyinen versio 6. maaliskuuta 2012 kello 16.53
| Moderaattori:Jaakko (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Missä jatropaa voitaisiin viljellä jos se todettaisiin taloudellisesti kannattavaksi?
Vastaus
| Obs | Nykykäyttö | Yhteiskäyttö | Käyttömahdollisuus | Osuus | Viljelyalue | Kuvaus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Teenviljelyalueet | Kyllä | Teenviljelyn joutomaat | 0.3 | 900000 | |
| 2 | Tuulivoimapuistot | Kyllä | Tuulivoimapuiston joutomaat | 0.95 | 300000 | |
| 3 | Ei tarkennettu | Kyllä | Eroosionhoito | 0.05 | 250000 | |
| 4 | Ei tarkennettu | Kyllä | Viljelysten suojaaminen eläimiltä | 0.05 | 250000 | |
| 5 | Maanviljelyalueet | Ei | Muu viljelykäyttö | 0.2 | 100000000 | "Rajaton" |
Perustelut
Teetä viljellään maailmanlaajuisesti 3 014 909 hehtaarilla Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.[2] Osuus jolla jatropaa voidaan viljellä on 30%, joten kokonaisviljelyalue on 3 014 909 ha * 0,3 = 904 472,7 ha.
Maailmassa on 4 889 048 hehtaaria viljeltyä peltoa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan.[3] Osuus jolla jatropaa voidaan viljellä on 5%, joten kokonaisviljelyalue on 4 889 048 ha * 0,05 = 244 452,4 ha.
Jos jatropaa viljeltäisiin tuulivoimapuistoissa, joissa on keskimäärin kolmekymmentä tuulivoimalaa per puisto, ja jokainen mylly olisi 500m säteellä toisistaan, saataisiin tuulivoimapuiston pinta-alaksi n. 5.9 km2. Oletetaan, että tuulivoimapuistojen pinta-alasta 95% olisi käytettävissä jatropan viljelyyn, jolloin viljeltävän alueen pinta-ala olisi n. 5.6 km2. Arvio tuulivoimaloiden etäisyyksistä tuulivoimapuistoissa perustuu eri maiden säädäntöihin voimaloiden välisistä minimietäisyyksistä.[4] Arvionissa arvioitiin kuinka paljon jatropaa voitaisiin viljellä Kiinassa ja Intiassa jos tuulivoimapuistojen joutomaat käytettäisiin tehokkaasti hyväksi jatropan viljlyyn. Kiinassa ja Intiassa on yhteensä 532 tuulivoimapuistoa[5] ja jos viljeltävä pinta-ala yhdessä tuulivoimapuistossa olisi keskimäärin 560 ha, saadaan. 532 * 560 ha = 297 920 ha.
Mikäli nykyiset viljelyalueet käytettäisiin jatropan viljelyyn, voitaisiin sitä viljellä niin laajalla alueella, ettei sen kattavuus ole tämän arvioinnin osalta oleellista.
Jatropaa voidaan viljellä menestyksekkäästi biopolttoaineen raaka-aineeksi kaikilla subtrooppisilla ja trooppisilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Tällä hetkellä kasvia viljellään eniten Intiassa, Kiinassa, Zambiassa ja Madagaskarissa, mutta myös monissa muissa maissa on herännyt kiinnostusta jatropan biodieselkäyttöä kohtaan.[6]
Jatropaa on helppo viljellä, mutta siementen keräys on käsityötä. Ainakaan vielä keräämiseen soveltuvia koneita ei ole olemassa. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan työvoimaa tarvitaan yksi henkilö yhtä hehtaaria kohden. Jatropan viljely ei siis ole kannattavaa vauraammissa maissa vapaan viljelysmaan puutteen ja korkeiden työvoimakustannusten takia. Trooppisten, väkirikkaiden kehitysmaiden köyhissä kylissä työvoimaa ja muuhun käyttöön kelpaamatonta maata kuitenkin riittää.[7]
On tutkittu miten raskasmetallien saastuttamaa maaperää voidaan parantaa metallia sietävillä kasveilla, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia ja joita voidaan kasvattaa joutomailla suuria määriä. Jatropa käy tällaiseen raskasmetallien saastuttaman maaperän pitkäaikaiseen parantamiseen samalla kun se tuottaa siemeniä biodieselin raaka-aineeksi. Jatropan tehoviljelyssä saastuneilla mailla voidaan käyttää lannoitteena teollisuusjätteitä kuten meijeri- ja biosakkaa biolannoitteiden ohella. Saastuneilla mailla viljellyn öljyn käytössä on kuitenkin rajoitteita, sillä raskasmetallit estävät joidenkin jalostusmenetelmien käytön.[6]
Kulttuuriset tavat voivat vaikuttaa jatrophan hyödyntämiseen. Tansaniassa jatrophaa on käytetty hautojen merkitsemiseen, jolloin kasvin kaupallinen hyödyntäminen voi tuntua hankalalta.[6]
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |
Viitteet
- ↑ Hyväntekeväisyysjärjestö GEXSI:n WWF:lle valmistelema raportti jatropasta, http://www.slideshare.net/afro100/gexsi-global-jatropha-study-abstract
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, http://faostat.fao.org/DesktopDefault.aspx?PageID=567&lang=en#ancor
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, http://faostat.fao.org/site/377/DesktopDefault.aspx?PageID=377#ancor
- ↑ http://www.wind-watch.org/documents/european-setbacks-minimum-distance-between-wind-turbines-and-habitations/
- ↑ The Wind Power tietokanta tuulivoimaloista ja -turbiineista, http://www.thewindpower.net/
- ↑ 6,0 6,1 6,2 Pro Gradu Jatrophanviljely ja maankäyttö Vietnamissa Paula Tommila 2009, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”doria.fi” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Tiede-lehden artikkeli Marko Hamilo 2008, http://www.tiede.fi/artikkeli/843/biodieselia_ilman_ymparistohaittoja
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>