Ero sivun ”Jatropaöljyn tuotanto maailmassa” versioiden välillä
p (→Perustelut) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
(23 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{muuttuja|moderator=Heta}} | {{muuttuja|moderator=Heta}} | ||
[[Luokka: | [[Luokka:Energia]] | ||
[[Luokka:Biopolttoaineet]] | [[Luokka:Biopolttoaineet]] | ||
[[Luokka:Jatropa]] | [[Luokka:Jatropa]] | ||
[[Luokka:Sisältää R-koodia]] | |||
==Kysymys== | ==Kysymys== | ||
Paljonko | Paljonko jatropaöljyä tuotetaan maailmassa tällä hetkellä? Entä jos otettaisiin käyttöön koko mahdollinen viljelypinta-ala? | ||
==Vastaus== | ==Vastaus== | ||
Rivi 12: | Rivi 13: | ||
Vuoden 2010 arvioidulla viljelymäärällä öljyä saataisiin n. 2562000-6832000 tonnia/vuosi. | Vuoden 2010 arvioidulla viljelymäärällä öljyä saataisiin n. 2562000-6832000 tonnia/vuosi. | ||
{{kommentti|1:|Osuus hehtaareista joiden tuotannosta tehdään jatropaöljyä on jätetty huomiotta. Eli tässä on oletettu että koko jatropan viljelyalaa käytetään (tehokkaasti?) öljyntuotantoon.|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)}} | {{kommentti|1:|Osuus hehtaareista joiden tuotannosta tehdään jatropaöljyä on jätetty huomiotta. Eli tässä on oletettu että koko jatropan viljelyalaa käytetään (tehokkaasti?) öljyntuotantoon.|--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 21. heinäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)}} | ||
Vuoden 2008 ennusteen mukaan vuonna 2015 on jatropaviljelmiä yhteensä 12 800 000 ha. Eri tietolähteiden arvioista laskettu keskiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta vuodessa. Mikäli ennuste toteutuu voidaan odottaa seuraavan taulukon mukaisia öljysatoja vuonna 2015. Taulukossa on mukana vuoden 2008 jatropan viljelyyn käytetyn alueen öljysato sekä öljysato mahdollisilta jatropan viljelyalueilta, joilla ei sitä vielä viljellä. | |||
<t2b index="t/ha/a,Nykykäyttö,Käyttömahdollisuudet,Ennuste,Hehtaarit" " unit="-" obs="Tonnia öljyä/vuosi"> | |||
0,6|*|*|2015|12 800 000| 7 680 000 | |||
1,6|*|*|2015|12 800 000| 20 480 000 | |||
0,6|Viljellään jo|*|Nykyhetki|900 000| 540 000 | |||
1,6|Viljellään jo|*|Nykyhetki|900 000| 1 440 000 | |||
0,6|Teenviljelyalueet|Teenviljelyn joutomaat|*|900 000| 540 000 | |||
1,6|Teenviljelyalueet|Teenviljelyn joutomaat|*|900 000| 1 440 000 | |||
0,6|Tuulivoimapuistot|Tuulivoimapuiston joutomaat|*|300 000| 180 000 | |||
1,6|Tuulivoimapuistot|Tuulivoimapuiston joutomaat|*|300 000| 480 000 | |||
0,6|Ei tarkennettu|Eroosionhoito|*|250 000| 150 000 | |||
1,6|Ei tarkennettu|Eroosionhoito|*|250 000| 400 000 | |||
0,6|Ei tarkennettu|Viljelysten suojaaminen eläimiltä|*|250 000| 150 000 | |||
1,6|Ei tarkennettu|Viljelysten suojaaminen eläimiltä|*|250 000| 400 000 | |||
0,6|Maanviljelyalueet|Muu viljelykäyttö|*|"Rajaton"|Ei arvioitavissa | |||
1,6|Maanviljelyalueet|Muu viljelykäyttö|*|"Rajaton"|Ei arvioitavissa | |||
0,6|Muut joutomaat|Muu viljelykäyttö|*|"Rajaton"|Ei arvioitavissa | |||
1,6|Muut joutomaat|Muu viljelykäyttö|*|"Rajaton"|Ei arvioitavissa | |||
</t2b> | |||
==Perustelut== | ==Perustelut== | ||
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%. Jos maaperä on keskivertoa, siitä saadaan 400-600 litraa öljyä hehtaarilta. Jos se on huonompaa, öljyntuotanto voi pudota jopa 100 litraan per hehtaari.<ref> | Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%. Jos maaperä on keskivertoa, siitä saadaan 400-600 litraa öljyä hehtaarilta. Jos se on huonompaa, öljyntuotanto voi pudota jopa 100 litraan per hehtaari.<ref>http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm</ref> | ||
1t*0,28 = 0,28t | 1t*0,28 = 0,28t | ||
Rivi 26: | Rivi 48: | ||
hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. Siemenet sisältävät yleensä 30-40 prosenttia öljyä, joka on kuitenkin nykyisissä jatropa -kasveissa myrkyllistä. Geeniteknisen kehittelyn kannalta on kiintoisaa, että löytyy jatropalajikkeita, joissa öljypitoisuus on jopa 60 % eli korkeinta tasoa öljykasveissa. Jatropa tuottaa noin 2 tonnia öljyä hehtaarilta.<ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref> | hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. Siemenet sisältävät yleensä 30-40 prosenttia öljyä, joka on kuitenkin nykyisissä jatropa -kasveissa myrkyllistä. Geeniteknisen kehittelyn kannalta on kiintoisaa, että löytyy jatropalajikkeita, joissa öljypitoisuus on jopa 60 % eli korkeinta tasoa öljykasveissa. Jatropa tuottaa noin 2 tonnia öljyä hehtaarilta.<ref>Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=8&ved=0CFMQFjAH&url=http%3A%2F%2Fweb.eduskunta.fi%2Fdman%2FDocument.phx%3FdocumentId%3Djr07810110325978%26cmd%3Ddownload&ei=NHYRTp24Lc_0sgaRsJ34Dg&usg=AFQjCNHPY6gDYRoDFgRfeKr6hx2tlZ0Q5Q]</ref> | ||
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen | Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä.<ref>Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf]</ref> | ||
[ | |||
110kg/440kg = 0,25 | 110kg/440kg = 0,25 | ||
Rivi 42: | Rivi 62: | ||
25-30% siemenistä on öljyä. Siemeniä saadaan yhden tietolähteen mukaan 0,4-12 tonnia hehtaarilta ja toisen mukaan 0,1-8,0 tonnia.<ref> Jatropha: A smallholder bioenergy crop [http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=4&sqi=2&ved=0CCwQFjAD&url=http%3A%2F%2Fwww.fao.org%2Fdocrep%2F012%2Fi1219e%2Fi1219e02.pdf&rct=j&q=area%20of%20jatropha%20plantations&ei=sZgRTq3RO8r2sga42-j-Dg&usg=AFQjCNFlVKBUz8-cBkalHb2IBFbEGZ2tJA&cad=rja]</ref> Tämä tarkoittaa, että öljyä tulisi 0,025-3,6 tonnia/hehtaari. | 25-30% siemenistä on öljyä. Siemeniä saadaan yhden tietolähteen mukaan 0,4-12 tonnia hehtaarilta ja toisen mukaan 0,1-8,0 tonnia.<ref> Jatropha: A smallholder bioenergy crop [http://www.google.com/url?sa=t&source=web&cd=4&sqi=2&ved=0CCwQFjAD&url=http%3A%2F%2Fwww.fao.org%2Fdocrep%2F012%2Fi1219e%2Fi1219e02.pdf&rct=j&q=area%20of%20jatropha%20plantations&ei=sZgRTq3RO8r2sga42-j-Dg&usg=AFQjCNFlVKBUz8-cBkalHb2IBFbEGZ2tJA&cad=rja]</ref> Tämä tarkoittaa, että öljyä tulisi 0,025-3,6 tonnia/hehtaari. | ||
Eri tietolähteiden arvioista laskettu | Eri tietolähteiden arvioista laskettu keskiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta. | ||
{{vastusta|#: |Kyseiset tiedot kuuluvat saantosivuille. Tämä sivu on varsin suoraviivaista laskentaa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 4. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)}} | |||
===Riippuvuudet=== | |||
* [[Jatropan viljelyalueet]] {{kommentti|#:|Pitäisi ratkaista, käytetäänkö laskuissa mahdollisia vai todellisia viljelyalueita ja miten. Vai käytetäänkö todellista arviota, ellei se ylitä mahdollisten määrää?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 4. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)}} | |||
:{{kommentti|#:|Mielestäni tähän kuuluvat vain laskukaavat ja korkeintaan jotain tuloksia eri skenaarioille. Todellinen arvio ei välttämättä ole relevantti tulevassa arvioinnissa. |--[[Käyttäjä:Teemu R|Teemu R]] 4. elokuuta 2011 kello 13.50 (EEST)}} | |||
===Kaava=== | |||
<rcode> | |||
library(OpasnetUtils) | |||
library(ggplot2) | |||
trimmaus <- function(Result.text, nimi){ | |||
temp <- sapply(strsplit(gsub(",", ".", gsub(" ", "", gsub("-", "¤", Result.text))), "¤"), as.numeric) | |||
temp <- if(max(sapply(temp, length))>1){ | |||
sel.vec <- rep(c(1,1), length(temp)) | |||
sel.vec[rep(sapply(temp, length) == 2, each = 2)] <- c(1,2) | |||
temp <- data.frame(Range = rep(c("lower", "upper"), length(temp)), Result = unlist(temp)[sel.vec + | |||
rep(cumsum(c(0, sapply(temp, length)[-length(temp)])), each = 2)]) | |||
colnames(temp) <- c("Range", nimi) | |||
temp | |||
} else { | |||
temp <- data.frame(Result = temp) | |||
colnames(temp) <- nimi | |||
temp} | |||
temp | |||
} | |||
ala.mahdollinen <- opbase.data("Op_fi2549")[,-c(1,2)] #Jatropan mahdolliset viljelyalueet | |||
ala <- opbase.data("Op_fi2642")[,-c(1,2,4)] | |||
ala | |||
ala.mahdollinen[,2] <- as.numeric(gsub(" ", "", ala.mahdollinen[,3])) | |||
ala.mahdollinen <- ala.mahdollinen[, -3] | |||
ala.mahdollinen | |||
ala <- opbase.data("Op_fi2642")[,-c(1,2,4)] #Jatropan viljelyalueet | |||
ala <- cbind(ala, trimmaus(ala[,2], "Ala")) | |||
ala | |||
saanto.jatropa <- opbase.data("Op_fi2633")[,-c(1,2,7)]#Jatropan siementen saanto viljelystä | |||
colnames(saanto.jatropa)[3] <- "jatropaa" | |||
saanto.jatropa | |||
saanto.oljy <- opbase.data("Op_fi2634")[,-c(1,2)] #Öljyn saanto jatropan siemenistä | |||
temp <- trimmaus(saanto.oljy[,3], "Öljyä") | |||
saanto.oljy <- merge(data.frame(dou = c(1,2)), saanto.oljy) | |||
saanto.oljy <- cbind(saanto.oljy, temp) | |||
saanto.oljy | |||
saanto <- merge(ala, saanto.jatropa) | |||
saanto <- merge(saanto, saanto.oljy) | |||
saanto[, "oljya"] <- saanto$ala * saanto$jatropaa * saanto$oljya | |||
saanto | |||
== | saanto[saanto$Alue=="Yhteensä"&saanto$Vuosi=="Vuosittainen**",] | ||
</rcode> | |||
''Tässä oli aiemmin muotoiluja käsittelevä taulukko. Se on siirretty sivulle [[Input.interp]]. | |||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== |
Nykyinen versio 6. kesäkuuta 2014 kello 12.00
Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Paljonko jatropaöljyä tuotetaan maailmassa tällä hetkellä? Entä jos otettaisiin käyttöön koko mahdollinen viljelypinta-ala?
Vastaus
Vuoden 2010 arvioidulla viljelymäärällä öljyä saataisiin n. 2562000-6832000 tonnia/vuosi. --1: Osuus hehtaareista joiden tuotannosta tehdään jatropaöljyä on jätetty huomiotta. Eli tässä on oletettu että koko jatropan viljelyalaa käytetään (tehokkaasti?) öljyntuotantoon. --Teemu R 21. heinäkuuta 2011 kello 11.27 (EEST)
Vuoden 2008 ennusteen mukaan vuonna 2015 on jatropaviljelmiä yhteensä 12 800 000 ha. Eri tietolähteiden arvioista laskettu keskiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta vuodessa. Mikäli ennuste toteutuu voidaan odottaa seuraavan taulukon mukaisia öljysatoja vuonna 2015. Taulukossa on mukana vuoden 2008 jatropan viljelyyn käytetyn alueen öljysato sekä öljysato mahdollisilta jatropan viljelyalueilta, joilla ei sitä vielä viljellä.
Obs | t/ha/a | Nykykäyttö | Käyttömahdollisuudet | Ennuste | Hehtaarit | Tonnia öljyä/vuosi |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | 0,6 | * | * | 2015 | 12 800 000 | 7 680 000 |
2 | 1,6 | * | * | 2015 | 12 800 000 | 20 480 000 |
3 | 0,6 | Viljellään jo | * | Nykyhetki | 900 000 | 540 000 |
4 | 1,6 | Viljellään jo | * | Nykyhetki | 900 000 | 1 440 000 |
5 | 0,6 | Teenviljelyalueet | Teenviljelyn joutomaat | * | 900 000 | 540 000 |
6 | 1,6 | Teenviljelyalueet | Teenviljelyn joutomaat | * | 900 000 | 1 440 000 |
7 | 0,6 | Tuulivoimapuistot | Tuulivoimapuiston joutomaat | * | 300 000 | 180 000 |
8 | 1,6 | Tuulivoimapuistot | Tuulivoimapuiston joutomaat | * | 300 000 | 480 000 |
9 | 0,6 | Ei tarkennettu | Eroosionhoito | * | 250 000 | 150 000 |
10 | 1,6 | Ei tarkennettu | Eroosionhoito | * | 250 000 | 400 000 |
11 | 0,6 | Ei tarkennettu | Viljelysten suojaaminen eläimiltä | * | 250 000 | 150 000 |
12 | 1,6 | Ei tarkennettu | Viljelysten suojaaminen eläimiltä | * | 250 000 | 400 000 |
13 | 0,6 | Maanviljelyalueet | Muu viljelykäyttö | * | "Rajaton" | Ei arvioitavissa |
14 | 1,6 | Maanviljelyalueet | Muu viljelykäyttö | * | "Rajaton" | Ei arvioitavissa |
15 | 0,6 | Muut joutomaat | Muu viljelykäyttö | * | "Rajaton" | Ei arvioitavissa |
16 | 1,6 | Muut joutomaat | Muu viljelykäyttö | * | "Rajaton" | Ei arvioitavissa |
Perustelut
Jos jatropakasveja on 1600 hehtaarilla, siemeniä saadaan 0,5-1 kg per kasvi, eli 1-2,5 tonnia hehtaarilta. Siementen öljypitoisuus vaihtelee 28% ja 30% välillä, ja siitä saadaan talteen noin 80%. Jos maaperä on keskivertoa, siitä saadaan 400-600 litraa öljyä hehtaarilta. Jos se on huonompaa, öljyntuotanto voi pudota jopa 100 litraan per hehtaari.[1]
1t*0,28 = 0,28t
2,5t*0,30 = 0,75t
Öljyä siis 0,28-0,75 tonnia/hehtaari.
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita, mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. Siemenet sisältävät yleensä 30-40 prosenttia öljyä, joka on kuitenkin nykyisissä jatropa -kasveissa myrkyllistä. Geeniteknisen kehittelyn kannalta on kiintoisaa, että löytyy jatropalajikkeita, joissa öljypitoisuus on jopa 60 % eli korkeinta tasoa öljykasveissa. Jatropa tuottaa noin 2 tonnia öljyä hehtaarilta.[2]
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä.[3]
110kg/440kg = 0,25
180kg/460kg = 0,4
0,25*2,5t = 0,625t
0,4*3,5t = 1,4t
Siemenissä on 25-40% öljyä, mikä tarkoittaa 0,625-1,4 tonnia öljyä/vuosi.
25-30% siemenistä on öljyä. Siemeniä saadaan yhden tietolähteen mukaan 0,4-12 tonnia hehtaarilta ja toisen mukaan 0,1-8,0 tonnia.[4] Tämä tarkoittaa, että öljyä tulisi 0,025-3,6 tonnia/hehtaari.
Eri tietolähteiden arvioista laskettu keskiarvo on 0,6-1,6 tonnia öljyä hehtaarilta.
⇤#: Kyseiset tiedot kuuluvat saantosivuille. Tämä sivu on varsin suoraviivaista laskentaa. --Jouni Tuomisto 4. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)
Riippuvuudet
- Jatropan viljelyalueet --#: Pitäisi ratkaista, käytetäänkö laskuissa mahdollisia vai todellisia viljelyalueita ja miten. Vai käytetäänkö todellista arviota, ellei se ylitä mahdollisten määrää? --Jouni Tuomisto 4. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)
- --#: Mielestäni tähän kuuluvat vain laskukaavat ja korkeintaan jotain tuloksia eri skenaarioille. Todellinen arvio ei välttämättä ole relevantti tulevassa arvioinnissa. --Teemu R 4. elokuuta 2011 kello 13.50 (EEST)
Kaava
Tässä oli aiemmin muotoiluja käsittelevä taulukko. Se on siirretty sivulle Input.interp.
Avainsanat
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet
Katso myös
Viitteet
- ↑ http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm
- ↑ Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[1]
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [2]
- ↑ Jatropha: A smallholder bioenergy crop [3]
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>