Ero sivun ”Keskustelu:Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Asiaintuntijoiden palkkaaminen)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:


{{kommentti|1:|Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti.|}}
{{kommentti|1:|Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti.|}}
{{vastusta|#: |Löytyykö Suomesta 2 * (336 + 12) = 696 asiantuntijaa näihin tehtäviin?|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.41 (EEST)}}
:{{vastusta|2: |Löytyykö Suomesta 696 asiantuntijaa näihin tehtäviin?|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.41 (EEST)}}
:{{kommentti|3:|Arvion perusteita muutettu. Sinänsä VMn laskelma ei myöskään ota kantaa löytyykö työntekijöitä vai ei, ainoastaan htv:t on huomioitu. |--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 15.01 (EEST)}} (Edellinen peruste: "Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti. Asiantuntija hoitaa kunnan ja ministeriöiden välisen informaation välittymisen. Yhden asiantuntijan työpanos maksaa valtiolle noin 50 000 € (1 htv). Suomessa on 336 kuntaa, joten 336 x 100 000€ = 33 600 000€.  Ministeriöitä 12, joten 12 x 100 000€ =1 200 000€, yhteensä 34 800 000€")
 
== ICT:n tilaaminen ==
 
{{kommentti|1:|ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen.|}}
:{{puolusta|2: |Samalla kannattaisi miettiä, millä tavalla julkinen hallinto voi toteuttaa sellaisia ICT-palveluja, jotka ovat myös yksityisen sektorin toimijoiden käytettävissä. Ei liene järkevää, että samaa tarvetta varten tehdään erillinen ohjelmisto julkishallinnon toimijoiden käyttöön ja toinen yksityiselle sektorille vain siitä syystä, että laki estää julkisen sektorin käyttöön toteutetun palvelun hyödyntämisen julkishallinnon ulkopuolella. (Esimerkiksi henkilöllisyyden todentamiseen, omien tietojen käyttöön liittyvien suostumusten hallintaan, valtuuttamiseen ja nimenkirjoitusoikeuksiin yms. liittyvät keskeiset palvelut.)|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.50 (EEST)}}

Nykyinen versio 13. heinäkuuta 2011 kello 12.01

Asiaintuntijoiden palkkaaminen

--1: Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti.

2: Löytyykö Suomesta 696 asiantuntijaa näihin tehtäviin? --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.41 (EEST)
--3: Arvion perusteita muutettu. Sinänsä VMn laskelma ei myöskään ota kantaa löytyykö työntekijöitä vai ei, ainoastaan htv:t on huomioitu. --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 15.01 (EEST) (Edellinen peruste: "Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti. Asiantuntija hoitaa kunnan ja ministeriöiden välisen informaation välittymisen. Yhden asiantuntijan työpanos maksaa valtiolle noin 50 000 € (1 htv). Suomessa on 336 kuntaa, joten 336 x 100 000€ = 33 600 000€. Ministeriöitä 12, joten 12 x 100 000€ =1 200 000€, yhteensä 34 800 000€")

ICT:n tilaaminen

--1: ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen.

2: Samalla kannattaisi miettiä, millä tavalla julkinen hallinto voi toteuttaa sellaisia ICT-palveluja, jotka ovat myös yksityisen sektorin toimijoiden käytettävissä. Ei liene järkevää, että samaa tarvetta varten tehdään erillinen ohjelmisto julkishallinnon toimijoiden käyttöön ja toinen yksityiselle sektorille vain siitä syystä, että laki estää julkisen sektorin käyttöön toteutetun palvelun hyödyntämisen julkishallinnon ulkopuolella. (Esimerkiksi henkilöllisyyden todentamiseen, omien tietojen käyttöön liittyvien suostumusten hallintaan, valtuuttamiseen ja nimenkirjoitusoikeuksiin yms. liittyvät keskeiset palvelut.) --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.50 (EEST)