Ero sivun ”Poikkipuoluehallitus” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Perustelut: eduskunta hallituskokoonpanoehdotuksen mukaan)
p (lisätty linkki vaalikonedataan)
 
(24 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{luento|moderator=Jouni|stub=Yes}}
{{luento|moderator=Jouni|stub=Yes}}


Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa.
Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten voidaan muodostaa hallituspohja siten että sillä on takanaan eduskunnan enemmistön tuki [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv#Kysymykset | vaalikoneissa esiintyneiden kysymysten]] suhteen. Motivaationa tutkimuksen taustalla ovat vaikeudet hallituksen muodostamisessa v. 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri tapaa muodostaa hallitusohjelma, jota enemmistö kansanedustajista voi tukea vaalilupaustensa mukaisesti. Ensimmäistä kutsutaan poikkipuoluehallitukseksi. Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa. Poikkipuoluehallituksen muodostamisessa (ks. hallituspisteet alempana) ei huomioida puolueiden ryhmäkurin vaikutusta. Toinen tapa muodostaa hallitus on sallia ryhmäkurin vaikutus. Jälkimmäisen hallituksen, ns. [[Jokapuoluehallitus | Jokapuoluehallituksen]] ohjelmaa on tarkasteltu erikseen.




==Kysymys==
==Kysymys==


Millainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista? Millaiseksi muodostuisi hallitusohjelma?
Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?
Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?


Rivi 11: Rivi 12:
==Vastaus==
==Vastaus==


=== Raakateksti 1 ===
Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.


Vakiintuneen puoluepolitiikan etääntyessä yhä kauemmaksi kansalaisista perussuomalaisilmiö tulee vahvistumaan. Perussuomalaiset on puolue, jossa on kansanliikkeen piirteitä. Historiallisestihan asiassa ei sinänsä ole mitään merkillistä, milloin esiin nousevat työväen asiat, milloin huoli ympäristöstä. Protestimieliala politiikan tekoa kohtaan on nostanut kehään uuden haastajan ja pakottanut vanhat puolueet turvaamaan selustaansa. Painetta kansalaisten ja median puolella ovat lisänneet salamyhkäinen tiedotuspolitiikka ilman mahdollisuutta saada tietoa ja analysointimahdollisuutta hallitusohjelmaan liittyvistä kaupantekotilanteista ja niihin liittyvistä perusteista.


Hallinnon taholta päätöksentekokäytäntöjä ja vaikuttamismahdollisuuksia on toki viime aikoina koitettu ravistella monin keinoin: puhetta osallistamisesta on lisätty, käyttöön otetaan laajennetut kansalaiskuulemiset, sähköinen äänestys ja aloitteiden tekeminen. Poliittiset ajatuspajat ovat yrittäneet elävöittää niin kansalaisten käsitystä edustuksellisesta demokratiastamme kuin myös uudistaa puolueiden toimintaa siinä vielä kuitenkin laajemmalti onnistumatta.
=== Artikkeliteksti - versio 1 ===


Hallitusohjelman muodostaminen on hyvä esimerkki ongelmasta, joka on ratkaistavissa jo olemassa olevilla keinoilla kun vain ensin ymmärretään muuttaa siihen liittyviä käytäntöjä. Nykyinen hallituksen muodostamisprosessi parlamentarismin keinoin tasavahvojen puolueiden kesken tulee tulevaisuudessakin kohtaamaan saman haasteen. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty siirtymistä blokkipolitiikkaan, jossa puolueet ryhmittyvät suurempiin kilpaileviin ryhmittymiin jotka tarjoavat omat ohjelmansa mahdolliseksi hallitusohjelmavaihtoehdoksi. Tässä menettelytavassa äänestäjien on yhä vaikeampi ymmärtää, miksi heidän kannattaisi ennen vaaleja yrittää hakea omaa ajatusmaailmaansa mahdollisimman lähellä olevia ehdokkaita ja yrittää saada nämä eduskuntaan. Yksittäisten edustajien ideologiat ja vaalilupaukset tulevat sitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan merkityksettömiä mitä laajempia puoluekurin sitomia yhteenliittymiä muodostetaan.


Koska puolueiden väliset neuvottelut ovat tasavahvassa tilanteessa menneet välillä kimurantaiksi, on toimintaohjeita pitänyt etsiä perustuslaista asti. Mikä rooli siis puolueilla on hallituksen muodostamisessa perustuslain mukaan? Itse asiassa sellaista ei ole, vaan kysymyksessä on vain totuttu käytäntö. Teknisessä mielessä vallitsevaa käytäntöä voitaisiin helposti muuttaa suuntaan, jossa hallituksen muodostus voidaan tarvittaessa erottaa hallitusohjelman muodostamisesta. Kuten alla osoitetaan, voitaisiin uudenlaisella menettelyllä taata että maahan syntyy nopeassa tahdissa hallitusohjelma, jolla on automaattisesti eduskunnan enemmistön tuki. Uusi menettelytapa varmistaisi myös sen, että äänestäjät tulisivat paljon todennäköisemmin saamaan sitä mitä vaalilupausten perusteella tilaisivat, mikä motivoisi politiikan seuraamiseen ja äänestämiseen. Kaiken kukkuraksi puolueet voisivat niin halutessaan edelleen käyttää puoluekuria eduskuntatyöskentelyssä ja hallituskin voitaisiin muodostaa vanhan kaavan mukaan tapellen jos siihen haluja olisi.
Protestimieliala politiikan tekemisen tapaa kohtaan on myllertänyt puoluekenttää ja paljastanut parlamentaristisen hallituksenmuodostusmekanismin heikkouden tilanteessa, jossa yksikään puolue ei dominoi selkeästi muita. Kritiikin kohteeksi on joutunut myös salamyhkäinen tiedotuspolitiikka ja suljetut ovet niin Säätytalolla kuin ylipäätäänkin. Ne kun istuvat huonosti nykyiseen avoimuutta korostavaan ilmapiiriin. Vahva tunne siitä että vanhat puolueet eivät kuuntele äänestäjiä ja kunnioita heidän mielipiteitään on todennäköisesti ollut yksi voimakkaimpia puolueiden voimasuhteisiin vaikuttaneita tekijöitä,.  


...OK. Tähän väliin ajattelin seuraavaa: selvitetään seuraava ketju: (1) ensin järjestöt, puolueet yms. kirjaavat toivomuslistansa wikisivulle (voi sisältää ristiriitaisia toiveita, virkamiehet voivat taustoittaa, viittaus siihen että olemme asian jo tehneet) (2) media seuloo sivustolta kysymyksiä vaalikoneisiin (erityisesti ristiriitaisten toiveiden kohdalla) (3) ehdokkaat antavat vaalikonevastauksensa perusteineen (tarvitaan tulkintaongelmien selvittämiseksi) (4) äänestäjät valitsevat ehdokkaansa (5) hallitusohjelma rakennetaan kuten kuvattu alla (siirrä tähän lista keskeisimmistä tuloksista vaalikoneanalyysistä)
Hallinnon taholta päätöksentekokäytäntöjä ja vaikuttamismahdollisuuksia on toki viime aikoina koitettu uudistaa erilaisin keinoin: puhetta osallistamisesta on lisätty, ja pikapuoliin käyttöön otetaan laajennetut kansalaiskuulemiset, sähköinen äänestys ja aloitteiden tekeminen. Poliittiset ajatuspajat ovat yrittäneet elävöittää niin kansalaisten käsitystä edustuksellisesta demokratiastamme kuin myös uudistaa puolueiden toimintaa siinä vielä kuitenkin laajemmalti onnistumatta. Jotkin puolueet ovat  aktivoituneet jo varsinaisen korvien höristelemisenkin jalossa taidossa tiedustelemalla kansalaisilta agendaehdotuksia.
- On mainittava että kaikki tämä on jo tehty tai tehtävissä, mitään uutta ei tarvitse keksiä, kaikki on otettavissa käyttöön välittömästi.


Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, eikä kumpikaan vielä riitä todistamaan äänestäjälle mitä ehdokasta vaaleissa kannattaa äänestää. Siihen tarvitaan myös tunnetta siitä, kuka mahdollisesti hallitukseen päästyään pystyy pitämään ne vaalilupaukset, joiden vuoksi äänestäjä uurnille vaivautuu. Lupaukset siis olisi hyvä saada hallitusohjelmaan, jota noudattaisi enemmistöhallitus.


Nykyinen hallituksen muodostamisprosessi parlamentarismin keinoin tasavahvojen puolueiden kesken tulee tulevaisuudessakin olemaan vaikea tilanteissa joissa (toistaiseksi) ideologioiltaan erilaisia puolueita yritetään sovittaa enemmistöhallitukseen ja puolueet asettavat haastavia kynnyskysymyksiä ollakseen uskollisia perusviestilleen äänestäjäkunnalleen. Mikäli puolue joutuu hallitusohjelmaan sitoutuessaan tekemään vahvoja kompromisseja, joutuu moni kansanedustaja äänestämään vakaumuksensa vastaisesti puoluekurin niin edellyttäessä. Tämä ristiriita herättää väistämättä äänestäjässä kysymyksen, mitä järkeä on lukea puolueiden ohjelmia tai tutustua yksittäisten kansanedustjaehdokkaiden vaalilupauksiin jos nämä voivat tulla vesitetyiksi puoluekurin takia pelkän hallitusohjelman muodostuskäytännön vuoksi.


=== Tutkimuskysymyksiä ===
Hallitusohjelman muodostaminen ja vaalilupausten pitäminen on hyvä esimerkki ongelmasta, joka on ratkaistavissa jo olemassa olevilla keinoilla kunhan vain ensin ymmärretään muuttaa siihen liittyviä käytäntöjä. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty siirtymistä Ruotsin ja Tanskan malliseen blokkipolitiikkaan, jossa puolueet ryhmittyvät suurempiin kilpaileviin ryhmittymiin jotka tarjoavat omat ohjelmansa mahdolliseksi hallitusohjelmavaihtoehdoksi. Vaalilupausten pitämisen kannalta tämä vaihtoehto ei ole optimaalinen sillä yksittäisten edustajien ideologiat ja vaalilupaukset tulevat sitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan merkityksettömiä blokkiohjelmien kannalta mitä laajempia puoluekurin sitomia yhteenliittymiä muodostetaan.


Poikkipuoluehallitus
Äänestäjien kiinnostusta politiikkaan voidaan puolueiden blokittautumisen sijaan paremmin edistää hallitusohjelman rakennusprosessilla jota jatkossa nimitetään paremman puutteessa erkalepolitiikaksi. Keskeinen väitteemme on, että hallitusohjelman muodostaminen erkalepolitiikkaa noudattaen maksimoi läpimenneiden ehdokkaiden vaalilupasten pitoprosentin ja varmistaa samalla sen, että syntyvällä hallitusohjelmalla on aina eduskunnan enemmistön tuki. Erkalepolitiikka ei edellyttä minkäänlaisia lakimuutoksia, eikä sen toteuttamisesta myöskään aiheutuisi mitään kustannuksia.


Mitä erkalepolitiikka siis on? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että hallitusohjelman muodostaminen voidaan erottaa hallituksen muodostamisesta. Se tarkoittaa myös sitä, että yksittäiset kansanedustajat puoluejohdon sijaan määrittävät hallitusohjelman sisällön. Perustuslain mukaan nimittäin puolueita ei välttämättä tarvita hallitusohjelman valmistelussa siinä roolissa, jossa ne nykykäytännössä esiintyvät. Kyse on vain tavaksi tullleesta käytännöstä, jota voidaan muuttaa.


Puolueiden voimasuhteet ovat nyt sellaiset, että hallituksen muodostamisessa on jäljellä vain jossain vaiheessa mahdottomaksi todettuja vaihtoehtoja. Puolueiden väliset neuvottelut ovat menneet välillä niin kimurantaiksi, että kokemus ei ole riittänyt vaan on pitänyt etsiä toimintaohjeita perustuslaista.
Kuinka yksittäiset kansanedustajat sitten saisivat nopeammin ja helpommin kasaan enemmistöhallitukseen johtavan hallitusohjelman, jos pienempilukuinen poliittisella mandaatilla varustettu neuvottelijajoukkokaan ei siihen pysty? Vastaus on yksinkertainen: hallitusohjelman päälinjat voidaan koostaa suoraan enemmistöperiaatteella läpimenneiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista. Koska enemmistö yksittäisistä kansanedustajista puoltaa määritelmän mukaan hallitusohjelmaan kirjattavaa politiikkaa, on hallituksella, joka tätä politiikkaa sitoutuu tekemään, aina eduskunnan enemmistön tuki takanaan.


Tätä yksinkertaista käytäntöä voidaan syventää eri tavoin. Jos esimerkiksi halutaan tehdä yksityiskohtaisempi hallitusohjelma, voidaan yksinkertaisesti laatia vaalikoneisiin yksityiskohtaisemmat kysymykset tai koostaa vastaukset useammasta alaspesifistä vaalikoneesta. Osa  vaalikoneiden kysymyksistä määrittyy julkisen keskustelun kuumien perunoiden kautta median nostamina. Järjestöjen hallitusohjelmatavoitelistoista ja puolueiden ohjelmajulistuksista voidaan jalostaa helposti niin median edustajien kuin yksittäisten kansalaistenkin toimesta riittävän kattava valikoima kysymyksiä, joihin ehdokkaat tuottavat perustellut vastauksensa jo vakiintuneella tavalla.


Raamibudjetointikaan ei muodostune ylipääsemättömäksi ongelmaksi erkalepolitiikan kannalta. Eri hallitusohjelmatavoitteille voidaan nimittäin arvioida hinta (tätähän ministeriöiden virkamiehet tekevät joka tapauksessa) ja päätettäväksi jää vain se mitkä yhdistelmät niistä yksittäisistä tavoitteista joihin varaa on, tullaan toteuttamaan. Virkamiesten työtä helpottaisi eri organisaatioiden tavoitteiden kokoaminen keskitetysti yhdelle sivustolle, jota myös hallitusohjelman toivelistaksi voitaisiin nimittää. Itse asiassa tälläinen lista eri politiikan aloille on jo vapaaehtoisten aktiivien avulla esimerkinomaisesti koostettu osoitteeseen http://fi.opasnet.org/fi/Suomen_hallitusohjelma_2011. Kyseiseiseltä sivustolta ilmenevät myös eri tavoitteiden karkeat kustannusarviot.


Mikä rooli siis puolueilla on hallituksen muodostamisessa perustuslain mukaan?
Viimeisenä kysymyksenä tarkastelemme sitä kuinka itse hallitus voitaisiin muodostaa jahka hallitusohjelma on ensin saatu muodostettua. Mikään ei estä puolueita muodostamasta hallitusta vanhan tavan mukaan tapellen, jos siihen haluja jostain syystä on. Hallitukselta edellytetään luonnollisesti ainoastaan sitoutumista hallitusohjelman toteuttamiseen. Mikään ei myöskään estä puoluekurin käyttämistä eduskunnassa. Hallitusohjelmassa määritettyjen kysymysten kohdalla sitä ei edes tarvita enemmistön varmistamiseksi.


Mikäli erkaledemokratia halutaan vielä loogiseen huipennukseensa, voidaan itse hallituskin muodostaa vaalikonevastausten perusteella, vaikka se ei välttämätöntä olekaan.  Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, voimme yrittää visualisoida vaalikoneiden antamia tuloksia luokittelemalla ehdokkaiden vastauksia erilaisilla mittareilla. Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi (REFE?) osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.


Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.


''Ei mikään.''
Entäpä millaiseksi muodostuisivat itse hallitusohjelman pääkohdat HS-vaalikoneen perusteella? Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä.
Vaalikonedatan perusteella hallitusohjelman pitäisi sisältää seuraavat toimenpiteet:


Perustuslaki antaa puolueiden tehtäväksi ehdokkaiden asettamisen vaaleihin. Sen sijaan hallitusneuvottelujen käyminen puolueiden kesken on totuttu käytäntö, ei lakisääteinen asia. Tehdäänpä siis ajatuskoe: miten rakennettaisiin hallitus, joka ei tukeudu puolueisiin vaan suoraan yksittäisiin kansanedustajiin?
Viime kädessä kyse on siitä, onko yksittäinen kansanedustaja valmis tukemaan ehdotetun hallituksen kokoonpanoa ja ohjelmaa tilanteessa, jossa oma puolue ei ole ilmiselvästi hallituksessa tai oppositiossa, eikä edustaja voi ulkoistaa pohdintavastuuta puolueelle eikä vedota puoluekuriin.
Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, kannattaa katsoa vaalikoneiden antamia tuloksia Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.
Samanmielisten hallitus syntyisi esimerkiksi
Ensinnäkin hallitusohjelmavaihtoehdot nousisivat nykyistä tärkeämmiksi. Nyt tunnustelija etsii ensin sopivan puoluepohjan, jonka varaan voidaan rakentaa hallitusohjelma toisensa löytäneiden puolueiden kesken. Poikkipuoluehallituksessa puolueisiin ei voi tukeutua, vaan käytännössä pitäisi rakentaa useita mahdollisia hallitusohjelmia, joille sitten etsittäisiin kannatusta kansanedustajilta. Yhden hallitustunnustelijan sijasta olisikin hyvä olla useita tunnustelijoita, yksi kullekin vaihtoehdolle.
Hallitusohjelman ydinkohdat HS-vaalikoneen perusteella olisivat alla luetellun mukaiset. Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä.
# Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
# Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
# Eräs keino tähän on se, että lapsilisä poistetaan toimeentulotuen kriteereistä (105).
# Eräs keino tähän on se, että lapsilisä poistetaan toimeentulotuen kriteereistä (105).
Rivi 73: Rivi 58:
# Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava silloinkin, kun siinä on uskonnollisia sävyjä, jotka eivät ehkä miellytä kaikkia; esimerkkinä Suvivirsi (140).
# Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava silloinkin, kun siinä on uskonnollisia sävyjä, jotka eivät ehkä miellytä kaikkia; esimerkkinä Suvivirsi (140).
# Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
# Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
# Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).
# Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).  
 
 
Vaihtoehtoja kannattaisi ruveta markkinoimaan jo ennen vaaleja.  




==Perustelut==


llainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista?
===Hallituskokoonpano vaalikoneesta===


 
[[kuva:Hallituspisteet.png|thumb|Puolueiden kansanedustajat järjestettynä asteikolle sen mukaan, kuinka samaa mieltä he ovat eduskunnan enemmistön kanssa HS-vaalikoneessa kysytyistä asioista.]]
 
Helsingin Sanomien vaalikonevastausten mukainen hallituskokoonpano. Pisteet kuvaavat sitä, kuinka hyvin kansanedustajan näkemys vastaa eduskunnan enemmistön näkemystä niistä asioista, joista eduskunta on koko lailla yksimielinen.
 
 
Perustuslaki siis antaisi mahdollisuuden rakentaa hallituksen, jonka kannattajat tulisivat
 
 
 
Miksei siis muodostettaisi sellaista hallitusta, jolla on sellainen ohjelma ja ministerit, joilla on edustukkassa enemmistön tuki yli puoluerajojen?
 
 
'''Artikkelissa käsiteltäviä kysymyksiä ja vastauksia'''
 
* Mitä hyötyä on edustuksellisuudesta poikkipuoluejärjestelmässä? Se voi toimia lääkkeenä konservatismille, joka versoo populististen vaalilupausten pitämisen paineesta. Koska kansa saa suoremmin sitä mitä se tilaa, on 'vaarana' joutua Sveitsin tielle. Mikäli kansanedustajaehdokkaat tuntevat selkeämmin paineen siitä että tulevaisuudessa heitä tullaan henkilökohtaisesti joko syyttämään tai kiittämään tehdyistä päätöksistä = annetuista vaalilupauksista, saattaa ainakin joillakuilla olla houkutus poiketa konservatiivisesta linjasta.
* Lobbarit. Poliitikot voivat jatkaa entistä elämäänsä aika pitkälti vanhaan malliin, jos niin haluavat, mutta lobbareiden rooli tulee muuttumaan selkeästi. Kun he nyt joutuvat konsultoimaan vain muutamaa puolueen napamiestä, tulevaisuudessa heidän pitää olla yhteydessä kaikkiin ehdokkaisiin. Laajemman ajatuskirjon takia tämä voidaan nähdä hyvänä asiana.
* Mitä tapahtuu puoluekurille? Tarkoittaako se sitä että kun hallituspuolueet on löydetty (millä hyvänsä menetelmällä) kaikki puolueet pitäytyvät ohjelmaan mikä tarkoittaa sitä että oppositiotyöskentely nykymuodossaan heikentyy. Tosin tähänkin voisi lääke löytyä hallitusohjelman jatkuvasta päivittämisestä.
 
-kaikki ehdolla olevat voivat tuottaa oman vaihtoehtonsa,, perussetin voivat laatia journalistit ja virkamiehet,
-Kysymyksen muodostusprosessi voisi kestää tietyn ajan, jonka jälkeen vastausaika alkaa
-Mitä jos kysymystä ei voi esittää monivalintatehtäväna? Ehkä tämä on irrelevantti kysymys.
-hallitusohjelma ei ole keittokirja, joka vastaa kaikkiin kysymyksiin. Mutta tämä voi tapahtua nykymentelmässäkin.
-Mitä jos kaksipuoluehalituksessa puolue A kannattaa 60% vaihtoehtoa, jota puolue B ei, ja päinvastoin jossain toisessa asiassa? Puoluekuri ei ole ongelma jos asiaa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan ja siitä joudutaan äänestämään. Ja jos taas asia on kirjattu hallitusohjelmaan, äänestyksen pitäisi sitä puoltaa vaikka puolueet olisivat kovin erikokoisia.
-Ruotsin esimerkki listoista (puolueohjelman tekeminen)
-puoluepolitikointi vie tilaa aidolta yhteisten ongelmien ratkaisulta, mikä on selkeästi näkyvissä tämänhetkisissä hallitusneuvotteluissa
 
-voidaan erottaa hallitusohjelman- ja hallituksenmuodostusprosessit toisistaan. Puoluekurin kanssa tai ilman hallitusohjelmaan sitoutuva hallitus on enemmistöhallitus.
Virkamiesten kannalta tilanne ei vaikeudu lainkaan, sillä he voivat jo etukäteen varautua tilanteeseen vaalikoneinformaation perusteella.
-Puolueet voivat nostaa profiileitaan ottamalla osaa vaalikoneiden kysymyksenasetteluun.
-Mitä jos ehdokkaiden vastaukset eivät ole heidän edustamiensa puolueiden ohjelman mukaisia? Se on puhtaasti puolueen ja ehdokkaan välinen asia.
-Entä liitot ja lobbarit? Ne voivat kirjailla tavoitteensa suoraan wikihallitusohjelmaan!
Ne siis tulevat kuulluiksi mutta se, menevätkö niiden tavoitteet läpi riippuu siitä moniko
 
Eli wikihallitusohjelman muodostaminen on luonnollinen osa vaalikonetta ja päinvastoin.
-Mutta kuinka erottaa vaalikoneen vaatimukset wikihallitusohjelman vaatimuksista? Vastaus: ensin laaditaan vaatimuslista (joka toimii wikihallitusohjelman pohjana ja voi sisältää ristiriitaisia vaateita), ja sitä hyödyntämällä voivat journalistit ja kansalaiset laatia listan varsinaisista vaalikonekysymyksistä.
 
-Artikkeliin valittava vain parhaimmat esimerkit ao. datasta
-Artikkeliformaatti, lyhyt blogi vai pidempi artikkeli?
 
 
''Aiempi asialista:
 
Missä sanotaan, että hallituksen muodostamisen pitää noudattaa puoluerajoja?
 
Hallitus valittaisiin yksittäisten kansanedustajien mielipiteistä siten, että riittävän suuri enemmistö saadaan ohjelman taakse.
* Miten valitaan sopiva klusteri?
* Millainen olisi hallituksen ohjelma
* Millainen olisi hallituksen yhtenäisyys: tehtävä jollekin konkreettiselle vaihtoehdolle.
 
Mitkä ovat puolueen tehtävät
* Välittää jäsenistönsä näkemyksiä päätöksentekoon.
* Perehtyä valmisteltaviin asioihin ja jakaa näkemyksiä niille edustajille, jotka eivät itse ehdi perehtyä.
* Toimia kannustavana vertaisryhmänä poliitikoille.
* Järjestää paikalllistason toimintaa ja keskusteluja.
 
Selvitä puolueiden tarkoitukset yhdistysrekisteristä tai puolueiden nettisivuilta.
 
Puolueiden olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan niiden olemassaolon edellytys on päätöksenteon helpottaminen.
 
Puolueilla on ollut nämä tehtvät. Toteuttavatko ne niit yhä, vai onko jo parempia keinoja?
 
Missä asioissa hallitus olisi yhteäisin, missä esimielisin?
 
Mitä puoluiden kannattaisi tehdä? Leikata omia äärilaitojaan, koska ne luultavasti joutuisivat eri puolille hallitusrintamaa.
 
Ääriainekset taas keksittyisivät  yhteen ja saisivat todellisen politiikkansa mukaisen osuuden äänistä.
 
Ääestäjä tietäisi mitä äänestää.
 
Haitat
* Puolueiden totutut hyvät käytännöt murtuisivat
* Luokittelun perusteet nousisivat keskeisiksi  vaikuttavaksi tekijäksi. Kuka päättäisi? Hallitusneuvottelut.
* Miten kävisi puoluekurin? Kenelle pitäisi olla lojaali?
* Kenen kanssa nuvoteltaisiin, jos puolueet olisivat osittain hallituksessa?
 
==Perustelut==
 
Vaalikonevastausten mukainen hallituskokoonpano. Pisteet kuvaavat sitä, kuinka hyvin kansanedustajan näkemys vastaa eduskunnan enemmistön näkemystä niistä asioista, joista eduskunta on koko lailla yksimielinen ja joissa se tahtoo muutosta.


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
! Etunimi!! Sukunimi!! Puolue!! Pisteet
|| Etunimi|| Sukunimi|| Puolue|| Pisteet
|----
|----
|| Sauli|| Ahvenj\xe4rvi|| KD|| 15.0
|| Johanna|| Ojala-Niemelä|| SDP|| 20
|----
|----
|| Tarja|| Filatov|| SDP|| 15.0
|| Aila|| Paloniemi|| KESK|| 20
|----
|----
|| Matti|| Saarinen|| SDP|| 15.0
|| Katja|| Taimela|| SDP|| 20
|----
|----
|| Susanna|| Huovinen|| SDP|| 14.0
|| Eeva-Johanna|| Eloranta|| SDP|| 19
|----
|----
|| Mika|| Kari|| SDP|| 14.0
|| Lasse|| Hautala|| KESK|| 19
|----
|----
|| Pentti|| Kettunen|| PS|| 14.0
|| Susanna|| Huovinen|| SDP|| 19
|----
|----
|| Miapetra|| Kumpula-Natri|| SDP|| 14.0
|| Anne|| Kalmari|| KESK|| 19
|----
|----
|| Johanna|| Ojala-Niemel\xe4|| SDP|| 14.0
|| Merja|| Kuusisto|| SDP|| 19
|----
|----
|| Sirpa|| Paatero|| SDP|| 14.0
|| Merja|| Kyllönen|| VAS|| 19
|----
|----
|| Katja|| Taimela|| SDP|| 14.0
|| Sari|| Palm|| KD|| 19
|----
|----
|| Hanna|| Tainio|| SDP|| 14.0
|| Raimo|| Piirainen|| SDP|| 19
|----
|----
|| Markku|| M\xe4ntymaa|| KOK|| 13.5
|| Leena|| Rauhala|| KD|| 19
|----
|----
|| Maria|| Guzenina-Richardson|| SDP|| 13.0
|| Päivi|| Räsänen|| KD|| 19
|----
|----
|| Lasse|| Hautala|| KESK|| 13.0
|| Tuula|| Väätäinen|| SDP|| 19
|----
|----
|| Risto|| Kalliorinne|| VAS|| 13.0
|| Kike|| Elomaa|| PS|| 18
|----
|----
|| P\xe4ivi|| Lipponen|| SDP|| 13.0
|| Tarja|| Filatov|| SDP|| 18
|----
|----
|| Riitta|| Myller|| SDP|| 13.0
|| Jukka|| Gustafsson|| SDP|| 18
|----
|----
|| Tuula|| Peltonen|| SDP|| 13.0
|| Anna-Maja|| Henriksson|| RKP|| 18
|----
|----
|| Pia|| Viitanen|| SDP|| 13.0
|| Jouko|| Jääskeläinen|| KD|| 18
|----
|----
|| Eeva-Johanna|| Eloranta|| SDP|| 12.0
|| Arja|| Juvonen|| PS|| 18
|----
|----
|| Eero|| Hein\xe4luoma|| SDP|| 12.0
|| Antti|| Kaikkonen|| KESK|| 18
|----
|----
|| Anna-Maja|| Henriksson|| RKP|| 12.0
|| Mika|| Kari|| SDP|| 18
|----
|----
|| Anne|| Kalmari|| KESK|| 12.0
|| Johanna|| Karimäki|| VIHR|| 18
|----
|----
|| Anneli|| Kiljunen|| SDP|| 12.0
|| Anneli|| Kiljunen|| SDP|| 18
|----
|----
|| Pauli|| Kiuru|| KOK|| 12.0
|| Miapetra|| Kumpula-Natri|| SDP|| 18
|----
|----
|| Anna|| Kontula|| VAS|| 12.0
|| Suna|| Kymäläinen|| SDP|| 18
|----
|----
|| Merja|| Kyll\xf6nen|| VAS|| 12.0
|| Lea|| Mäkipää|| PS|| 18
|----
|----
|| Suna|| Kym\xe4l\xe4inen|| SDP|| 12.0
|| Simo|| Rundgren|| KESK|| 18
|----
|----
|| Annika|| Lapintie|| VAS|| 12.0
|| Peter|| Östman|| KD|| 18
|----
|----
|| Marjo|| Matikainen-Kallstr\xf6m|| KOK|| 12.0
|| Ari|| Torniainen|| KESK|| 18
|----
|----
|| Lea|| M\xe4kip\xe4\xe4|| PS|| 12.0
|| Pauliina|| Viitamies|| SDP|| 18
|----
|----
|| Hanna|| M\xe4ntyl\xe4|| PS|| 12.0
|| Jyrki|| Yrttiaho|| VAS|| 18
|----
|----
|| Heli|| Paasio|| SDP|| 12.0
|| Sauli|| Ahvenjärvi|| KD|| 17
|----
|----
|| Aila|| Paloniemi|| KESK|| 12.0
|| Sirkka-Liisa|| Anttila|| KESK|| 17
|----
|----
|| Kristiina|| Salonen|| SDP|| 12.0
|| Eero|| Heinäluoma|| SDP|| 17
|----
|----
|| Peter|| \xd6stman|| KD|| 12.0
|| Rakel|| Hiltunen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Ari|| Torniainen|| KESK|| 12.0
|| Reijo|| Hongisto|| PS|| 17
|----
|----
|| Tuula|| V\xe4\xe4t\xe4inen|| SDP|| 12.0
|| Risto|| Kalliorinne|| VAS|| 17
|----
|----
|| Inkeri|| Kerola|| KESK|| 11.5
|| Osmo|| Kokko|| PS|| 17
|----
|----
|| Erkki|| Tuomioja|| SDP|| 11.5
|| Johannes|| Koskinen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Paavo|| Arhinm\xe4ki|| VAS|| 11.0
|| Jukka|| Kärnä|| SDP|| 17
|----
|----
|| Kike|| Elomaa|| PS|| 11.0
|| Jari|| Lindström|| PS|| 17
|----
|----
|| Maarit|| Feldt-Ranta|| SDP|| 11.0
|| Mika|| Lintilä|| KESK|| 17
|----
|----
|| Jukka|| Gustafsson|| SDP|| 11.0
|| Päivi|| Lipponen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Rakel|| Hiltunen|| SDP|| 11.0
|| Anne|| Louhelainen|| PS|| 17
|----
|----
|| Reijo|| Hongisto|| PS|| 11.0
|| Marjo|| Matikainen-Kallström|| KOK|| 17
|----
|----
|| Mikael|| Jungner|| SDP|| 11.0
|| Merja|| Mäkisalo-Ropponen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Merja|| Kuusisto|| SDP|| 11.0
|| Markus|| Mustajärvi|| VAS|| 17
|----
|----
|| Eeva Maria|| Maijala|| KESK|| 11.0
|| Riitta|| Myller|| SDP|| 17
|----
|----
|| Merja|| M\xe4kisalo-Ropponen|| SDP|| 11.0
|| Mikaela|| Nylander|| RKP|| 17
|----
|----
|| Silvia|| Modig|| VAS|| 11.0
|| Tuula|| Peltonen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Jari|| Myllykoski|| VAS|| 11.0
|| Kari|| Rajamäki|| SDP|| 17
|----
|----
|| Jussi|| Niinist\xf6|| PS|| 11.0
|| Antti|| Rantakangas|| KESK|| 17
|----
|----
|| Mikaela|| Nylander|| RKP|| 11.0
|| Kristiina|| Salonen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Petteri|| Orpo|| KOK|| 11.0
|| Jouko|| Skinnari|| SDP|| 17
|----
|----
|| Kari|| Rajam\xe4ki|| SDP|| 11.0
|| Hanna|| Tainio|| SDP|| 17
|----
|----
|| Simo|| Rundgren|| KESK|| 11.0
|| Reijo|| Tossavainen|| PS|| 17
|----
|----
|| Pirkko|| Ruohonen-Lerner|| PS|| 11.0
|| Tytti|| Tuppurainen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Eila|| Tiainen|| VAS|| 11.0
|| Pia|| Viitanen|| SDP|| 17
|----
|----
|| Reijo|| Tossavainen|| PS|| 11.0
|| Mikko|| Alatalo|| KESK|| 16
|----
|----
|| Tytti|| Tuppurainen|| SDP|| 11.0
|| Christina|| Gestrin|| RKP|| 16
|----
|----
|| Mirja|| Vehkaper\xe4|| KESK|| 11.0
|| Maria|| Guzenina-Richardson|| SDP|| 16
|----
|----
|| Ville|| V\xe4h\xe4m\xe4ki|| PS|| 11.0
|| Timo|| Heinonen|| KOK|| 16
|----
|----
|| Pauliina|| Viitamies|| SDP|| 11.0
|| James|| Hirvisaari|| PS|| 16
|----
|----
|| Ulla-Maj|| Wideroos|| RKP|| 11.0
|| Ari|| Jalonen|| PS|| 16
|----
|----
|| Jyrki|| Yrttiaho|| VAS|| 11.0
|| Kalle|| Jokinen|| KOK|| 16
|----
|----
|| Ilkka|| Kanerva|| KOK|| 10.5
|| Anssi|| Joutsenlahti|| PS|| 16
|----
|----
|| Esko|| Kurvinen|| KOK|| 10.5
|| Johanna|| Jurva|| PS|| 16
|----
|----
|| Sanna|| Lauslahti|| KOK|| 10.5
|| Ilkka|| Kanerva|| KOK|| 16
|----
|----
|| Anni|| Sinnem\xe4ki|| VIHR|| 10.5
|| Ilkka|| Kantola|| SDP|| 16
|----
|----
|| Jani|| Toivola|| VIHR|| 10.5
|| Inkeri|| Kerola|| KESK|| 16
|----
|----
|| Sirkka-Liisa|| Anttila|| KESK|| 10.0
|| Pentti|| Kettunen|| PS|| 16
|----
|----
|| Jouni|| Backman|| SDP|| 10.0
|| Kimmo|| Kivelä|| PS|| 16
|----
|----
|| Juho|| Eerola|| PS|| 10.0
|| Martti|| Korhonen|| VAS|| 16
|----
|----
|| Lauri|| Heikkil\xe4|| PS|| 10.0
|| Seppo|| Kääriäinen|| KESK|| 16
|----
|----
|| Timo|| Heinonen|| KOK|| 10.0
|| Paula|| Lehtomäki|| KESK|| 16
|----
|----
|| Lauri|| Ihalainen|| SDP|| 10.0
|| Eeva Maria|| Maijala|| KESK|| 16
|----
|----
|| Johanna|| Jurva|| PS|| 10.0
|| Pirkko|| Mattila|| PS|| 16
|----
|----
|| Arja|| Juvonen|| PS|| 10.0
|| Martti|| Mölsä|| PS|| 16
|----
|----
|| Ilkka|| Kantola|| SDP|| 10.0
|| Hanna|| Mäntylä|| PS|| 16
|----
|----
|| Johanna|| Karim\xe4ki|| VIHR|| 10.0
|| Jari|| Myllykoski|| VAS|| 16
|----
|----
|| Esko|| Kiviranta|| KESK|| 10.0
|| Heli|| Paasio|| SDP|| 16
|----
|----
|| Martti|| Korhonen|| VAS|| 10.0
|| Sirpa|| Paatero|| SDP|| 16
|----
|----
|| Johannes|| Koskinen|| SDP|| 10.0
|| Arto|| Pirttilahti|| KESK|| 16
|----
|----
|| Jukka|| K\xe4rn\xe4|| SDP|| 10.0
|| Markku|| Rossi|| KESK|| 16
|----
|----
|| Jari|| Lindstr\xf6m|| PS|| 10.0
|| Pirkko|| Ruohonen-Lerner|| PS|| 16
|----
|----
|| Anne|| Louhelainen|| PS|| 10.0
|| Matti|| Saarinen|| SDP|| 16
|----
|----
|| Markus|| Mustaj\xe4rvi|| VAS|| 10.0
|| Mikko|| Savola|| KESK|| 16
|----
|----
|| Mika|| Niikko|| PS|| 10.0
|| Juha|| Sipilä|| KESK|| 16
|----
|----
|| Ville|| Niinist\xf6|| VIHR|| 10.0
|| Tapani|| Tölli|| KESK|| 16
|----
|----
|| Raimo|| Piirainen|| SDP|| 10.0
|| Maria|| Tolppanen|| PS|| 16
|----
|----
|| Antti|| Rantakangas|| KESK|| 10.0
|| Kauko|| Tuupainen|| PS|| 16
|----
|----
|| Leena|| Rauhala|| KD|| 10.0
|| Anu|| Vehviläinen|| KESK|| 16
|----
|----
|| Janne|| Sankelo|| KOK|| 10.0
|| Ville|| Vähämäki|| PS|| 16
|----
|----
|| Juha|| Sipil\xe4|| KESK|| 10.0
|| Anne-Mari|| Virolainen|| KOK|| 16
|----
|----
|| Jouko|| Skinnari|| SDP|| 10.0
|| Juha|| Väätäinen|| PS|| 16
|----
|----
|| Ismo|| Soukola|| PS|| 10.0
|| Paavo|| Arhinmäki|| VAS|| 15
|----
|----
|| Kari|| Uotila|| VAS|| 10.0
|| Jouni|| Backman|| SDP|| 15
|----
|----
|| Erkki|| Virtanen|| VAS|| 10.0
|| Satu|| Haapanen|| VIHR|| 15
|----
|----
|| Stefan|| Wallin|| RKP|| 10.0
|| Pietari|| Jääskeläinen|| PS|| 15
|----
|----
|| Mikko|| Alatalo|| KESK|| 9.5
|| Timo|| Kalli|| KESK|| 15
|----
|----
|| Tuija|| Brax|| VIHR|| 9.0
|| Mari|| Kiviniemi|| KESK|| 15
|----
|----
|| Christina|| Gestrin|| RKP|| 9.0
|| Esko|| Kiviranta|| KESK|| 15
|----
|----
|| James|| Hirvisaari|| PS|| 9.0
|| Anna|| Kontula|| VAS|| 15
|----
|----
|| Olli|| Immonen|| PS|| 9.0
|| Annika|| Lapintie|| VAS|| 15
|----
|----
|| Jouko|| J\xe4\xe4skel\xe4inen|| KD|| 9.0
|| Jari|| Leppä|| KESK|| 15
|----
|----
|| Antti|| Kaikkonen|| KESK|| 9.0
|| Maria|| Lohela|| PS|| 15
|----
|----
|| Pia|| Kauma|| KOK|| 9.0
|| Markku|| Mäntymaa|| KOK|| 15
|----
|----
|| Antti|| Lindtman|| SDP|| 9.0
|| Mika|| Niikko|| PS|| 15
|----
|----
|| Outi|| M\xe4kel\xe4|| KOK|| 9.0
|| Jussi|| Niinistö|| PS|| 15
|----
|----
|| Mats|| Nylund|| RKP|| 9.0
|| Aino-Kaisa|| Pekonen|| VAS|| 15
|----
|----
|| Aino-Kaisa|| Pekonen|| VAS|| 9.0
|| Annika|| Saarikko|| KESK|| 15
|----
|----
|| Markku|| Rossi|| KESK|| 9.0
|| Janne|| Sankelo|| KOK|| 15
|----
|----
|| P\xe4ivi|| R\xe4s\xe4nen|| KD|| 9.0
|| Eila|| Tiainen|| VAS|| 15
|----
|----
|| Maria|| Tolppanen|| PS|| 9.0
|| Jani|| Toivola|| VIHR|| 15
|----
|----
|| Oras|| Tynkkynen|| VIHR|| 9.0
|| Kari|| Tolvanen|| KOK|| 15
|----
|----
|| Raija|| Vahasalo|| KOK|| 9.0
|| Erkki|| Tuomioja|| SDP|| 15
|----
|----
|| Anne-Mari|| Virolainen|| KOK|| 9.0
|| Mirja|| Vehkaperä|| KESK|| 15
|----
|----
|| Sinuhe|| Wallinheimo|| KOK|| 9.0
|| Henna|| Virkkunen|| KOK|| 15
|----
|----
|| Satu|| Haapanen|| VIHR|| 8.5
|| Ulla-Maj|| Wideroos|| RKP|| 15
|----
|----
|| Ari|| Jalonen|| PS|| 8.5
|| Juho|| Eerola|| PS|| 14
|----
|----
|| Kalle|| Jokinen|| KOK|| 8.5
|| Maarit|| Feldt-Ranta|| SDP|| 14
|----
|----
|| Pertti|| Salolainen|| KOK|| 8.5
|| Lauri|| Heikkilä|| PS|| 14
|----
|----
|| Mikko|| Savola|| KESK|| 8.5
|| Lauri|| Ihalainen|| SDP|| 14
|----
|----
|| Heikki|| Autto|| KOK|| 8.0
|| Mikael|| Jungner|| SDP|| 14
|----
|----
|| Markku|| Eestil\xe4|| KOK|| 8.0
|| Pauli|| Kiuru|| KOK|| 14
|----
|----
|| Pertti|| Hemmil\xe4|| KOK|| 8.0
|| Katri|| Komi|| KESK|| 14
|----
|----
|| Anssi|| Joutsenlahti|| PS|| 8.0
|| Esko|| Kurvinen|| KOK|| 14
|----
|----
|| Pietari|| J\xe4\xe4skel\xe4inen|| PS|| 8.0
|| Outi|| Mäkelä|| KOK|| 14
|----
|----
|| Sampsa|| Kataja|| KOK|| 8.0
|| Silvia|| Modig|| VAS|| 14
|----
|----
|| Kimmo|| Kivel\xe4|| PS|| 8.0
|| Ville|| Niinistö|| VIHR|| 14
|----
|----
|| Osmo|| Kokko|| PS|| 8.0
|| Petteri|| Orpo|| KOK|| 14
|----
|----
|| Paula|| Lehtom\xe4ki|| KESK|| 8.0
|| Vesa-Matti|| Saarakkala|| PS|| 14
|----
|----
|| Mika|| Lintil\xe4|| KESK|| 8.0
|| Pertti|| Salolainen|| KOK|| 14
|----
|----
|| Tapani|| M\xe4kinen|| KOK|| 8.0
|| Anni|| Sinnemäki|| VIHR|| 14
|----
|----
|| Martti|| M\xf6ls\xe4|| PS|| 8.0
|| Timo|| Soini|| PS|| 14
|----
|----
|| Arto|| Pirttilahti|| KESK|| 8.0
|| Ismo|| Soukola|| PS|| 14
|----
|----
|| Kaj|| Turunen|| PS|| 8.0
|| Eero|| Suutari|| KOK|| 14
|----
|----
|| Kauko|| Tuupainen|| PS|| 8.0
|| Kaj|| Turunen|| PS|| 14
|----
|----
|| Juha|| V\xe4\xe4t\xe4inen|| PS|| 8.0
|| Kari|| Uotila|| VAS|| 14
|----
|----
|| Timo|| Kalli|| KESK|| 7.5
|| Erkki|| Virtanen|| VAS|| 14
|----
|----
|| Kari|| Tolvanen|| KOK|| 7.5
|| Sanni|| Grahn-Laasonen|| KOK|| 13
|----
|----
|| Sanni|| Grahn-Laasonen|| KOK|| 7.0
|| Pertti|| Hemmilä|| KOK|| 13
|----
|----
|| Pekka|| Haavisto|| VIHR|| 7.0
|| Jyri|| Häkämies|| KOK|| 13
|----
|----
|| Mari|| Kiviniemi|| KESK|| 7.0
|| Olli|| Immonen|| PS|| 13
|----
|----
|| Seppo|| K\xe4\xe4ri\xe4inen|| KESK|| 7.0
|| Sampsa|| Kataja|| KOK|| 13
|----
|----
|| Maria|| Lohela|| PS|| 7.0
|| Pia|| Kauma|| KOK|| 13
|----
|----
|| Pirkko|| Mattila|| PS|| 7.0
|| Antti|| Lindtman|| SDP|| 13
|----
|----
|| Eero|| Reijonen|| KESK|| 7.0
|| Tapani|| Mäkinen|| KOK|| 13
|----
|----
|| Laura|| R\xe4ty|| KOK|| 7.0
|| Pekka|| Ravi|| KOK|| 13
|----
|----
|| Annika|| Saarikko|| KESK|| 7.0
|| Eero|| Reijonen|| KESK|| 13
|----
|----
|| Kimmo|| Sasi|| KOK|| 7.0
|| Raija|| Vahasalo|| KOK|| 13
|----
|----
|| Arto|| Satonen|| KOK|| 7.0
|| Stefan|| Wallin|| RKP|| 13
|----
|----
|| Timo|| Soini|| PS|| 7.0
|| Markku|| Eestilä|| KOK|| 12
|----
|----
|| Alexander|| Stubb|| KOK|| 7.0
|| Lars Erik|| Gästgivars|| RKP|| 12
|----
|----
|| Eero|| Suutari|| KOK|| 7.0
|| Pekka|| Haavisto|| VIHR|| 12
|----
|----
|| Astrid|| Thors|| RKP|| 7.0
|| Sanna|| Lauslahti|| KOK|| 12
|----
|----
|| Tapani|| T\xf6lli|| KESK|| 7.0
|| Mats|| Nylund|| RKP|| 12
|----
|----
|| Henna|| Virkkunen|| KOK|| 7.0
|| Kimmo|| Sasi|| KOK|| 12
|----
|----
|| Katri|| Komi|| KESK|| 6.5
|| Arto|| Satonen|| KOK|| 12
|----
|----
|| Jukka|| Kopra|| KOK|| 6.5
|| Lenita|| Toivakka|| KOK|| 12
|----
|----
|| Jari|| Lepp\xe4|| KESK|| 6.5
|| Oras|| Tynkkynen|| VIHR|| 12
|----
|----
|| Lenita|| Toivakka|| KOK|| 6.5
|| Heikki|| Autto|| KOK|| 11
|----
|----
|| Leena|| Harkimo|| KOK|| 6.0
|| Jyrki|| Katainen|| KOK|| 11
|----
|----
|| Jyrki|| Katainen|| KOK|| 6.0
|| Eero|| Lehti|| KOK|| 11
|----
|----
|| Jaana|| Pelkonen|| KOK|| 6.0
|| Sari|| Sarkomaa|| KOK|| 11
|----
|----
|| Pekka|| Ravi|| KOK|| 6.0
|| Alexander|| Stubb|| KOK|| 11
|----
|----
|| Vesa-Matti|| Saarakkala|| PS|| 6.0
|| Ben|| Zyskowicz|| KOK|| 11
|----
|----
|| Anu|| Vehvil\xe4inen|| KESK|| 6.0
|| Tuija|| Brax|| VIHR|| 10
|----
|----
|| Ben|| Zyskowicz|| KOK|| 6.0
|| Jussi|| Halla-aho|| PS|| 10
|----
|----
|| Lars Erik|| G\xe4stgivars|| RKP|| 5.0
|| Leena|| Harkimo|| KOK|| 10
|----
|----
|| Jyri|| H\xe4k\xe4mies|| KOK|| 5.0
|| Jukka|| Kopra|| KOK|| 10
|----
|----
|| Eero|| Lehti|| KOK|| 5.0
|| Laura|| Räty|| KOK|| 10
|----
|----
|| Sari|| Sarkomaa|| KOK|| 5.0
|| Jan|| Vapaavuori|| KOK|| 10
|----
|----
|| Jan|| Vapaavuori|| KOK|| 5.0
|| Tom|| Packalén|| PS|| 9
|----
|----
|| Tom|| Packal\xe9n|| PS|| 4.0
|| Osmo|| Soininvaara|| VIHR|| 9
|----
|----
|| Jussi|| Halla-aho|| PS|| 3.0
|| Astrid|| Thors|| RKP|| 9
|----
|----
|| Osmo|| Soininvaara|| VIHR|| 3.0
|| Sinuhe|| Wallinheimo|| KOK|| 9
|----
|| Jaana|| Pelkonen|| KOK|| 8
|----
|----
|}
|}


Raakakoodi listan laskemiseksi:
===R-koodi===


<nowiki>
Raakakoodi listan laskemiseksi (ei toimi suoraan, koska datatiedostoja täytyy ladata omalle koneelle):
#library(OpasnetBaseUtils)
 
#vastaus <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2505")[, -c(1,2)]
<rcode>
#kons <- vastaus[vastaus$Havainto=="konservatiivisuus",]
#test <- read.table(file="/media/STORE N GO/freqdatac.csv", sep=";", header=TRUE, nrows=2, fill=TRUE, skip=1000)
vaalikone <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";", header=FALSE)
vaalikone <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";", header=FALSE)
#Vaalikoneen vastaustaulukon sarakkeet nimetään uudelleen (vaikkei useimpia nimiä tässä tarvita)
colnames(vaalikone) <- c("Vaalipiiri","Puolue","Sukunimi","Etunimi","Ika","Sukupuoli","Sitoutumaton","Maakunta","Koulutustaso","Esittelyteksti",
colnames(vaalikone) <- c("Vaalipiiri","Puolue","Sukunimi","Etunimi","Ika","Sukupuoli","Sitoutumaton","Maakunta","Koulutustaso","Esittelyteksti",
"Kunnanvaltuutettu","Kansanedustaja","Europarlamentaarikko","Ammatti","Kotisivu","RSS.syote","Tuloerot","Merkitys1",
"Kunnanvaltuutettu","Kansanedustaja","Europarlamentaarikko","Ammatti","Kotisivu","RSS.syote","Tuloerot","Merkitys1",
Rivi 543: Rivi 452:
"Merkitys27","Kommentti27","Kuntien.maara","Merkitys28","Kommentti28","Paakaupunkiseutu","Merkitys29","Kommentti29",
"Merkitys27","Kommentti27","Kuntien.maara","Merkitys28","Kommentti28","Paakaupunkiseutu","Merkitys29","Kommentti29",
"Kuntien.verotasaus","Merkitys30","Kommentti30","Hallituspuolueet","Merkitys31","Kommentti31")
"Kuntien.verotasaus","Merkitys30","Kommentti30","Hallituspuolueet","Merkitys31","Kommentti31")
#vaalikone[1:10,1:10]
arvot <- read.table(file="/home/yleinen/Lataukset/results.csv", sep=",", header=TRUE) #http://fi.opasnet.org/fi/Kansanedustajien_arvot on ladattava omalle koneelle csv-tiedostoksi
arvot <- read.table(file="/home/yleinen/Lataukset/results.csv", sep=",", header=TRUE) #http://fi.opasnet.org/fi/Kansanedustajien_arvot
vastaukset <- merge(vaalikone, arvot, by=c("Sukunimi", "Etunimi","Vaalipiiri"))
vastaukset <- merge(vaalikone, arvot, by=c("Sukunimi", "Etunimi","Vaalipiiri"))
#colnames(vastaukset)
vastaukset <- vastaukset[vastaukset$Havainto=="konservatiivisuus",]#Otetaan vain 1 havainto per edustaja
vastaukset <- vastaukset[vastaukset$Havainto=="konservatiivisuus",]#Otetaan vain 1 havainto per edustaja
#table(vastaukset[,17])
#x <- 30 # Tällä koodilla saadaan kaikki kysymykset ja vaihtoehdot esille, yksi kerrallaan.
summat <- list(17+(0:30)*3)
#(levels(vastaukset[,14+3*x]))
for(x in 1:31) {
#Annetaan pisteitä hallituslinjaisesta mielipiteestä. Vain ne kysymykset ovat mukana, joissa enemmistön mielipide on selkeä.
summat[[x]] <- table(vastaukset[,14+x*3])}
#write.infile(list="summat", file="/media/STORE N GO/summat.txt")
#lapply(summat, write, "/media/STORE N GO/summat.txt", append=TRUE)#, ncolumns=1000)
#lapply(summat, cat, "\n", file="/media/STORE N GO/summat.txt", append=TRUE)
#library(FactoMineR)
#write.infile(levels(summat), "/media/STORE N GO/summat.txt", append=TRUE)
vaihtoehdot <- data.frame(nro=levels(vastaukset[,17]), teksti=as.numeric(levels(vastaukset[,17])))
vaihtoehdot
as.numeric(vastaukset[,17])==2 | as.numeric(vastaukset[,17]==3)
x <- 30
(levels(vastaukset[,14+3*x]))
#Seuraavassa annetaan pisteitä hallituslinjaisesta mielipiteestä painotettuna keskeisillä asioilla
pisteet <-  
pisteet <-  
2*(as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==3)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==3)+
2*(as.numeric(vastaukset[,14+3*4])==3)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*3])==2)+
2*(as.numeric(vastaukset[,14+3*5])==4)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*4])==3)+
0.5*(as.numeric(vastaukset[,14+3*6])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*5])==4)+
0.5*(as.numeric(vastaukset[,14+3*7])==2)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*6])==5)+
2*(as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==3 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==4 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==7)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*7])==2)+
2*(as.numeric(vastaukset[,14+3*11])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==4)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==3 | as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==4 | as.numeric(vastaukset[,14+3*8])==7)+
1*(as.numeric(vastaukset[,14+3*12])==10)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*11])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*11])==4)+
1*(as.numeric(vastaukset[,14+3*18])==4 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*12])==10)+
1*(as.numeric(vastaukset[,14+3*24])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*14])==5)+
1*(as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==6 | as.numeric(vastaukset[,14+3*1])==7)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*15])==2)+
1*(as.numeric(vastaukset[,14+3*29])==6)
(as.numeric(vastaukset[,14+3*16])==5)+
vastaukset[,116] <- pisteet
(as.numeric(vastaukset[,14+3*17])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*17])==3)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*18])==4 | as.numeric(vastaukset[,14+3*18])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*19])==3 | as.numeric(vastaukset[,14+3*19])==4)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*20])==5 | as.numeric(vastaukset[,14+3*20])==6)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*24])==5)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==2 | as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==6 | as.numeric(vastaukset[,14+3*26])==7)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*29])==6)+
(as.numeric(vastaukset[,14+3*30])==2)
vastaukset[,116] <- pisteet #Lisätään pisteet taulukkoon vastaukset
colnames(vastaukset)[116] <- "Pisteet"
colnames(vastaukset)[116] <- "Pisteet"
hallitus <- vastaukset[, c("Etunimi", "Sukunimi", "Puolue.x", "Pisteet")]#c("Etunimi", "Sukunimi", "Puolue", "Pisteet")]
hallitus <- vastaukset[, c("Etunimi", "Sukunimi", "Puolue.x", "Pisteet")] #Noukitaan vain tärkeimmät tiedot
colnames(vastaukset)
hallitus <- hallitus[order(-hallitus$Pisteet),] #Järjestetään hallituskelpoisuuspisteiden mukaan
hallitus
hallitus
?sort.list
</rcode>
</nowiki>


Vaalikonevastaukset eduskuntaan päässeiden ehdokkaiden osalta. Lukuohje: '''summat<nowiki>[[X]]</nowiki>''' aloittaa HS:n vaalikonevastauksen numero X. Sen alla on vastausvaihtoehdot ja vaihtoehtoa kannattaneiden lukumäärä. Sekavaa kyllä, yksi vaihtoehdoista on itse kysymys, ja se on saanut 0 ääntä. Kysymykset 21 ja 31 on jätetty pois, koska niissä oli liikaa vaihtoehtoja hyötyyn nähden.


'''summat<nowiki>[[1]]</nowiki>
===Riippuvuudet===
:-
:0
:Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
:99
:Tuloeroja on kavennettava lievästi.
:66
:Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
:0
:Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
:8
:Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
:5
:Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
:1
:> '''summat<nowiki>[[2]]</nowiki>
:-
:0
:Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
:0
:Ei.
:92
:Kyllä.
:87
:> '''summat<nowiki>[[3]]</nowiki>
:-
:0
:Ei.
:106
:Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
:0
:Kyllä.
:73
:> '''summat<nowiki>[[4]]</nowiki>
:-
:0
:Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
:0
:Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
:105
:Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
:20
:Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
:8
:Säilytetään nykytilanne.
:46
:> '''summat<nowiki>[[5]]</nowiki>
:-
:0
:Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
:2
:Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
:13
:Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
:164
:Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
:0
:'''summat<nowiki>[[6]]</nowiki>
:-
:0
:laskea.
:1
:nostaa usealla vuodella.
:1
:nostaa vuodella.
:30
:pitää nykyisellään.
:147
:Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
:0
:'''summat<nowiki>[[7]]</nowiki>
:-
:0
:En käyttäisi mitään näistä.
:141
:Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
:22
:Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
:0
:Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
:1
:Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
:15
:Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
:0
:'''summat<nowiki>[[8]]</nowiki>
:-
:0
:Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
:0
:Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
:62
:Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
:54
:Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
:10
:Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
:42
:Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
:11
:'''summat<nowiki>[[9]]</nowiki>
:-
:0
:Jokin muu
:38
:Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
:34
:Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
:2
:Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
:4
:Maataloustukien leikkaaminen
:5
:Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
:35
:Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
:0
:Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
:7
:Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
:0
:Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
:4
:Yritystukien leikkaaminen
:50
:'''summat<nowiki>[[10]]</nowiki>
:-
:0
:Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
:42
:Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
:28
:Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
:19
:Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
:1
:Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
:1
:Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
:0
:Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
:88
:'''summat<nowiki>[[11]]</nowiki>
:-
:0
:EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
:71
:Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
:0
:Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
:90
:Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
:18
:'''summat<nowiki>[[12]]</nowiki>
:-
:0
:Ansiotuloveroa.
:3
:Arvonlisäveroa.
:20
:Ei mitään näistä.
:3
:Ei ylipäätään verojen korotuksia.
:6
:Energiaveroja.
:6
:Kiinteistöveroa.
:0
:Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
:0
:Palauttaisin varallisuusveron.
:20
:Pääomatuloveroa.
:121
:Yritysveroa.
:0
:'''summat<nowiki>[[13]]</nowiki>
:-
:0
:Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
:1
:En mitään näistä.
:60
:Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
:27
:Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
:2
:Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
:26
:Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
:39
:Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
:24
:Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
:0
:'''summat<nowiki>[[14]]</nowiki>
:-
:1
:Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
:0
:Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
:49
:Poistaa kokonaan.
:1
:Säilyttää nykyisellään.
:128
:Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
:0
:'''summat<nowiki>[[15]]</nowiki>
:-
:0
:Ei.
:138
:Kyllä.
:41
:Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
:0
:'''summat<nowiki>[[16]]</nowiki>
:-
:0
:Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
:2
:Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
:0
:Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
:1
:Nykykäytäntö on hyvä.
:152
:Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
:5
:Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
:19
:> '''summat<nowiki>[[17]]</nowiki>
:-
:0
:Ei alkavalla vaalikaudella.
:91
:Ei koskaan.
:45
:Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
:10
:Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
:6
:Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
:27
:Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
:0
:> '''summat<nowiki>[[18]]</nowiki>
:-
:0
:Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
:3
:Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
:3
:Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
:38
:Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
:135
:Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
:0
:> '''summat<nowiki>[[19]]</nowiki>
:-
:0
:Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
:49
:Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
:105
:Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
:25
:Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
:0
:> '''summat<nowiki>[[20]]</nowiki>
:-
:0
:Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
:4
:Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
:23
:Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
:26
:Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
:55
:Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
:71
:Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
:0
:> '''summat<nowiki>[[22]]</nowiki>
:-
:0
:Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
:0
:Aselakia pitäisi lieventää.
:30
:Aselaki on nyt hyvä.
:93
:Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
:20
:Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
:36
:> '''summat<nowiki>[[23]]</nowiki>
:-
:0
:Ei.
:89
:Kyllä.
:90
:Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
:0
:> '''summat<nowiki>[[24]]</nowiki>
:-
:0
:Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
:1
:Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
:33
:Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
:5
:Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
:140
:Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
:0
:> '''summat<nowiki>[[25]]</nowiki>
:-
:0
:Liian löysää.
:79
:Liian tiukkaa.
:5
:Sopivaa.
:95
:Vaalikaudella 2007-2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
:0
:>
:'''summat<nowiki>[[26]]</nowiki>
:-
:0
:Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
:3
:Nykyinen suojelu on riittävää.
:67
:Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
:0
:Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään erittäin todennäköisenä. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
:0
:Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
:7
:Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
:102
:'''summat<nowiki>[[27]]</nowiki>
:-
:0
:Ei mikään näistä.
:8
:Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
:0
:Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
:0
:Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
:75
:Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
:4
:Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
:74
:Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
:18
:'''summat<nowiki>[[28]]</nowiki>
:-
:0
:170-229
:50
:230-289
:44
:290-339
:48
:340-400
:4
:Alle 170
:31
:Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
:0
:Yli 400
:2
:'''summat<nowiki>[[29]]</nowiki>
:-
:0
:Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
:22
:Nykytilanne on hyvä.
:3
:Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
:0
:Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
:13
:Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
:141
:'''summat<nowiki>[[30]]</nowiki>
:-
:0
:Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
:119
:Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
:12
:Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
:41
:Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
:7
:Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
:0
:


==R-koodi==
* [[Kansanedustajien arvot]]
* [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv]]


<rcode>
library(OpasnetBaseUtils)
vastaus <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2505")[, -c(1,2)]
vastaus[1:10,]
kons <- vastaus[vastaus$Havainto=="konservatiivisuus",]
test <- read.table(file="/media/STORE N GO/freqdatac.csv", sep=";", header=TRUE, nrows=2, fill=TRUE, skip=1000)
test2 <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";", header=FALSE)
colnames(test2) <- c("Vaalipiiri","Puolue","Sukunimi","Etunimi","Ika","Sukupuoli","Sitoutumaton","Maakunta","Koulutustaso","Esittelyteksti",
"Kunnanvaltuutettu","Kansanedustaja","Europarlamentaarikko","Ammatti","Kotisivu","RSS.syote","Tuloerot","Merkitys1",
"Kommentti1","Homoadoptio","Merkitys2","Kommentti2","Ydinvoimalupa","Merkitys3","Kommentti3","Lapsilisa","Merkitys4",
"Kommentti4","Hoivatakuu","Merkitys5","Kommentti5","Vanhuuselake","Merkitys6","Kommentti6","Tyourat","Merkitys7","Kommentti7",
"Taitettu.indeksi","Merkitys8","Kommentti8","Saastoehdotukset","Merkitys9","Kommentti9","Tukipaketti","Merkitys10",
"Kommentti10","Transaktiovero","Merkitys11","Kommentti11","Veronkorotus","Merkitys12","Kommentti12","Verotukileikkaus",
"Merkitys13","Kommentti13","Asuntokorkojen.verovahennysoikeus","Merkitys14","Kommentti14","Metsamaan.kiinteistovero",
"Merkitys15","Kommentti15","Asevelvollisuus","Merkitys16","Kommentti16","Nato-jasenyys","Merkitys17","Kommentti17",
"Kiinan.ihmisoikeudet","Merkitys18","Kommentti18","Ulkomaalaisten.maanomistus","Merkitys19","Kommentti19",
"Kehitysyhteistyomaararahat","Merkitys20","Kommentti20","Facebook.kaverit","Merkitys21","Kommentti21","Aselaki",
"Merkitys22","Kommentti22","Pakkoruotsi","Merkitys23","Kommentti23","Suvivirsi","Merkitys24","Kommentti24",
"Maahanmuuttopolitiikka","Merkitys25","Kommentti25","Saimaannorppa","Merkitys26","Kommentti26","Kuntien ulkoistus",
"Merkitys27","Kommentti27","Kuntien.maara","Merkitys28","Kommentti28","Paakaupunkiseutu","Merkitys29","Kommentti29",
"Kuntien.verotasaus","Merkitys30","Kommentti30","Hallituspuolueet","Merkitys31","Kommentti31")
test2[1:10,1:10]
arvot <- read.table(file="/home/yleinen/Lataukset/results.csv", sep=",", header=TRUE) #http://fi.opasnet.org/fi/Kansanedustajien_arvot
vastaukset <- merge(test2, arvot, by=c("Sukunimi", "Etunimi","Vaalipiiri"))
colnames(vastaukset)
vastaukset <- vastaukset[vastaukset$Havainto=="konservatiivisuus",]
table(vastaukset[,17])
summat <- list(17+(0:3)*3)
for(x in 1:31) {
summat[[x]] <- table(vastaukset[,14+x*3])}
#write.infile(list="summat", file="/media/STORE N GO/summat.txt")
#lapply(summat, write, "/media/STORE N GO/summat.txt", append=TRUE)#, ncolumns=1000)
#lapply(summat, cat, "\n", file="/media/STORE N GO/summat.txt", append=TRUE)
#library(FactoMineR)
#write.infile(levels(summat), "/media/STORE N GO/summat.txt", append=TRUE)
</rcode>


==Katso myös==
==Katso myös==


* [http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/ Martti Leppäsen arvokartta]
* [http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/ Martti Leppäsen arvokartta]
* [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/peliteoriasta-apua-hallitusneuvotteluihin-nain-se-menisi/art-1288394437146.html Peliteoriaa] on myös tarjottu avuksi tässä epätoivoisessa tilanteessa.
* [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/peliteoriasta-apua-hallitusneuvotteluihin-nain-se-menisi/art-1288394437146.html Peliteoriaa] on myös tarjottu avuksi vaikeassa hallitusneuvottelutilanteessa.
* [http://annakontula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76115-hallitusohjelmasta Kommentteja hallitusneuvotteluista:] Neuvotteluryhmä tekee suosituksen ja puoluevaltuusto yhdessä eduskuntaryhmän kanssa päätöksen hallitusohjelman hyväksymisestä. Lisäleikkausten tarve pienentää hallituskauden loppupuolelle jätettyjen hallitusohjelmatavoitteiden toteutumisen todennäköisyyttä.
* Hallitusohjelman [http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Leikkauslista+%E2%80%93+n%C3%A4in+uusi+hallitus+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4%C3%A4/1135266993995?ref=tf_iHSuutisboksi_p3 leikkauslistat] tulevat aiheuttamaan ongelmia puolueryhmissä ([http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/presidentti-halonen-povaa-hallitukselle-vaikeita-aikoja/vid-1288396452482.html lehdistötilaisuus 18.6.2011]).
* [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kokoomuksen-vene-alkaa-keikkua---katainen-vaatii-sooloilijoita-kuriin/art-1288409345186.html IS 23.8.2011] (Kuka määrittää puoluekurin?)
* [[Kansanedustajien arvot]]
* [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv]]
* [http://www.populistipuolue.fi/ Populistipuolueen puolueohjelma]. Tämä puolueohjelma on laadittu Suomen suurimman kyselytutkimuksen avulla. Vastaajia oli 384 693 henkilöä. Kyseistä tutkimusta on mielenkiintoista verrata läpimenneiden ehdokkaiden vaalikonevastauksiin.
* [[Jokapuoluehallitus]]
 
 
==Viitteet==
 
<references/>
 
 
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
 
{{mfiles}}

Nykyinen versio 18. heinäkuuta 2012 kello 09.40




Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten voidaan muodostaa hallituspohja siten että sillä on takanaan eduskunnan enemmistön tuki vaalikoneissa esiintyneiden kysymysten suhteen. Motivaationa tutkimuksen taustalla ovat vaikeudet hallituksen muodostamisessa v. 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri tapaa muodostaa hallitusohjelma, jota enemmistö kansanedustajista voi tukea vaalilupaustensa mukaisesti. Ensimmäistä kutsutaan poikkipuoluehallitukseksi. Poikkipuoluehallitus on sellainen hallitus, jonka raja oppositioon voi mennä puolueiden poikki siten, että vain osa puolueen kansanedustajista kannattaa hallituspolitiikkaa. Poikkipuoluehallituksen muodostamisessa (ks. hallituspisteet alempana) ei huomioida puolueiden ryhmäkurin vaikutusta. Toinen tapa muodostaa hallitus on sallia ryhmäkurin vaikutus. Jälkimmäisen hallituksen, ns. Jokapuoluehallituksen ohjelmaa on tarkasteltu erikseen.


Kysymys

Millainen tulisi hallituksesta, jota ei koota hallitustunnustelijan kelpuuttamista puolueista, vaan hallitusohjelmaa kannattavista kansanedustajista? Millaiseksi muodostuisi hallitusohjelma? Mitä asioita pitäisi tarkastella yleistajuisessa kirjoituksessa tästä ideasta?


Vastaus

Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.


Artikkeliteksti - versio 1

Protestimieliala politiikan tekemisen tapaa kohtaan on myllertänyt puoluekenttää ja paljastanut parlamentaristisen hallituksenmuodostusmekanismin heikkouden tilanteessa, jossa yksikään puolue ei dominoi selkeästi muita. Kritiikin kohteeksi on joutunut myös salamyhkäinen tiedotuspolitiikka ja suljetut ovet niin Säätytalolla kuin ylipäätäänkin. Ne kun istuvat huonosti nykyiseen avoimuutta korostavaan ilmapiiriin. Vahva tunne siitä että vanhat puolueet eivät kuuntele äänestäjiä ja kunnioita heidän mielipiteitään on todennäköisesti ollut yksi voimakkaimpia puolueiden voimasuhteisiin vaikuttaneita tekijöitä,.

Hallinnon taholta päätöksentekokäytäntöjä ja vaikuttamismahdollisuuksia on toki viime aikoina koitettu uudistaa erilaisin keinoin: puhetta osallistamisesta on lisätty, ja pikapuoliin käyttöön otetaan laajennetut kansalaiskuulemiset, sähköinen äänestys ja aloitteiden tekeminen. Poliittiset ajatuspajat ovat yrittäneet elävöittää niin kansalaisten käsitystä edustuksellisesta demokratiastamme kuin myös uudistaa puolueiden toimintaa siinä vielä kuitenkin laajemmalti onnistumatta. Jotkin puolueet ovat aktivoituneet jo varsinaisen korvien höristelemisenkin jalossa taidossa tiedustelemalla kansalaisilta agendaehdotuksia.

Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, eikä kumpikaan vielä riitä todistamaan äänestäjälle mitä ehdokasta vaaleissa kannattaa äänestää. Siihen tarvitaan myös tunnetta siitä, kuka mahdollisesti hallitukseen päästyään pystyy pitämään ne vaalilupaukset, joiden vuoksi äänestäjä uurnille vaivautuu. Lupaukset siis olisi hyvä saada hallitusohjelmaan, jota noudattaisi enemmistöhallitus.

Nykyinen hallituksen muodostamisprosessi parlamentarismin keinoin tasavahvojen puolueiden kesken tulee tulevaisuudessakin olemaan vaikea tilanteissa joissa (toistaiseksi) ideologioiltaan erilaisia puolueita yritetään sovittaa enemmistöhallitukseen ja puolueet asettavat haastavia kynnyskysymyksiä ollakseen uskollisia perusviestilleen äänestäjäkunnalleen. Mikäli puolue joutuu hallitusohjelmaan sitoutuessaan tekemään vahvoja kompromisseja, joutuu moni kansanedustaja äänestämään vakaumuksensa vastaisesti puoluekurin niin edellyttäessä. Tämä ristiriita herättää väistämättä äänestäjässä kysymyksen, mitä järkeä on lukea puolueiden ohjelmia tai tutustua yksittäisten kansanedustjaehdokkaiden vaalilupauksiin jos nämä voivat tulla vesitetyiksi puoluekurin takia pelkän hallitusohjelman muodostuskäytännön vuoksi.

Hallitusohjelman muodostaminen ja vaalilupausten pitäminen on hyvä esimerkki ongelmasta, joka on ratkaistavissa jo olemassa olevilla keinoilla kunhan vain ensin ymmärretään muuttaa siihen liittyviä käytäntöjä. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty siirtymistä Ruotsin ja Tanskan malliseen blokkipolitiikkaan, jossa puolueet ryhmittyvät suurempiin kilpaileviin ryhmittymiin jotka tarjoavat omat ohjelmansa mahdolliseksi hallitusohjelmavaihtoehdoksi. Vaalilupausten pitämisen kannalta tämä vaihtoehto ei ole optimaalinen sillä yksittäisten edustajien ideologiat ja vaalilupaukset tulevat sitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan merkityksettömiä blokkiohjelmien kannalta mitä laajempia puoluekurin sitomia yhteenliittymiä muodostetaan.

Äänestäjien kiinnostusta politiikkaan voidaan puolueiden blokittautumisen sijaan paremmin edistää hallitusohjelman rakennusprosessilla jota jatkossa nimitetään paremman puutteessa erkalepolitiikaksi. Keskeinen väitteemme on, että hallitusohjelman muodostaminen erkalepolitiikkaa noudattaen maksimoi läpimenneiden ehdokkaiden vaalilupasten pitoprosentin ja varmistaa samalla sen, että syntyvällä hallitusohjelmalla on aina eduskunnan enemmistön tuki. Erkalepolitiikka ei edellyttä minkäänlaisia lakimuutoksia, eikä sen toteuttamisesta myöskään aiheutuisi mitään kustannuksia.

Mitä erkalepolitiikka siis on? Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että hallitusohjelman muodostaminen voidaan erottaa hallituksen muodostamisesta. Se tarkoittaa myös sitä, että yksittäiset kansanedustajat puoluejohdon sijaan määrittävät hallitusohjelman sisällön. Perustuslain mukaan nimittäin puolueita ei välttämättä tarvita hallitusohjelman valmistelussa siinä roolissa, jossa ne nykykäytännössä esiintyvät. Kyse on vain tavaksi tullleesta käytännöstä, jota voidaan muuttaa.

Kuinka yksittäiset kansanedustajat sitten saisivat nopeammin ja helpommin kasaan enemmistöhallitukseen johtavan hallitusohjelman, jos pienempilukuinen poliittisella mandaatilla varustettu neuvottelijajoukkokaan ei siihen pysty? Vastaus on yksinkertainen: hallitusohjelman päälinjat voidaan koostaa suoraan enemmistöperiaatteella läpimenneiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista. Koska enemmistö yksittäisistä kansanedustajista puoltaa määritelmän mukaan hallitusohjelmaan kirjattavaa politiikkaa, on hallituksella, joka tätä politiikkaa sitoutuu tekemään, aina eduskunnan enemmistön tuki takanaan.

Tätä yksinkertaista käytäntöä voidaan syventää eri tavoin. Jos esimerkiksi halutaan tehdä yksityiskohtaisempi hallitusohjelma, voidaan yksinkertaisesti laatia vaalikoneisiin yksityiskohtaisemmat kysymykset tai koostaa vastaukset useammasta alaspesifistä vaalikoneesta. Osa vaalikoneiden kysymyksistä määrittyy julkisen keskustelun kuumien perunoiden kautta median nostamina. Järjestöjen hallitusohjelmatavoitelistoista ja puolueiden ohjelmajulistuksista voidaan jalostaa helposti niin median edustajien kuin yksittäisten kansalaistenkin toimesta riittävän kattava valikoima kysymyksiä, joihin ehdokkaat tuottavat perustellut vastauksensa jo vakiintuneella tavalla.

Raamibudjetointikaan ei muodostune ylipääsemättömäksi ongelmaksi erkalepolitiikan kannalta. Eri hallitusohjelmatavoitteille voidaan nimittäin arvioida hinta (tätähän ministeriöiden virkamiehet tekevät joka tapauksessa) ja päätettäväksi jää vain se mitkä yhdistelmät niistä yksittäisistä tavoitteista joihin varaa on, tullaan toteuttamaan. Virkamiesten työtä helpottaisi eri organisaatioiden tavoitteiden kokoaminen keskitetysti yhdelle sivustolle, jota myös hallitusohjelman toivelistaksi voitaisiin nimittää. Itse asiassa tälläinen lista eri politiikan aloille on jo vapaaehtoisten aktiivien avulla esimerkinomaisesti koostettu osoitteeseen http://fi.opasnet.org/fi/Suomen_hallitusohjelma_2011. Kyseiseiseltä sivustolta ilmenevät myös eri tavoitteiden karkeat kustannusarviot.

Viimeisenä kysymyksenä tarkastelemme sitä kuinka itse hallitus voitaisiin muodostaa jahka hallitusohjelma on ensin saatu muodostettua. Mikään ei estä puolueita muodostamasta hallitusta vanhan tavan mukaan tapellen, jos siihen haluja jostain syystä on. Hallitukselta edellytetään luonnollisesti ainoastaan sitoutumista hallitusohjelman toteuttamiseen. Mikään ei myöskään estä puoluekurin käyttämistä eduskunnassa. Hallitusohjelmassa määritettyjen kysymysten kohdalla sitä ei edes tarvita enemmistön varmistamiseksi.

Mikäli erkaledemokratia halutaan vielä loogiseen huipennukseensa, voidaan itse hallituskin muodostaa vaalikonevastausten perusteella, vaikka se ei välttämätöntä olekaan. Jotta tilanne hahmottuisi paremmin, voimme yrittää visualisoida vaalikoneiden antamia tuloksia luokittelemalla ehdokkaiden vastauksia erilaisilla mittareilla. Esimerkiksi Martti Leppäsen analyysi (REFE?) osoittaa, että käyttämällä akseleita liberaali-konservatiivi ja vasemmistolainen-oikeistolainen voidaan huomata, että puolueet menevät hyvin paljon päällekkäin tässä nelikentässä, että usein kansanedustajien hengenheimolaiset löytyvät naapuripuolueesta ja että oman puolueen vastakkainen laita on yleensä varsin kaukana omista arvoista.

Ajatuskokeena hallitus voidaan muodostaa Helsingin Sanomien vaalikoneen niiden vastausten perusteella, joissa eduskuntaan valitut ehdokkaat olivat eniten yksimielisiä eli enemmistö löytyy jonkin selkeän vaihtoehdon taakse. Eduskunnassa kannattaa hankkia kunnon enemmistö, esimerkiksi 120 edustajaa. Tällöin saadaan seuraava kokoonpano hallituksen taakse: demarit 35, perussuomalaiset 27, keskusta 26, kristillisdemokraatit 6, vasemmistoliitto 11, vihreät 3, kokoomus 9, ruotsalaiset 4. Oppositioon joutuu kokoomuksesta 31 mutta demareista vain neljä ja kristillisdemokraateista ei yhtään edustajaa, koska he ovat johdonmukaisimmin eduskunnan enemmistön linjoilla.

Entäpä millaiseksi muodostuisivat itse hallitusohjelman pääkohdat HS-vaalikoneen perusteella? Ohjelmaan on erityisesti nostettu asioita, joiden halutaan muuttuvan nykyisestä. Ajatuksena on, että asioilla on taipumus säilyä ennallaan, joten säilytettävien asioiden kirjaaminen hallitusohjelman ei ole samalla tavalla kriittistä. Vaalikonedatan perusteella hallitusohjelman pitäisi sisältää seuraavat toimenpiteet:

  1. Tuloeroja on vähennettävä huomattavasti tai vähintään lievästi (165).
  2. Eräs keino tähän on se, että lapsilisä poistetaan toimeentulotuen kriteereistä (105).
  3. Lisäksi ikäihmisillä on oltava subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon (164).
  4. Palkkojen painoarvoa eläkkeiden määräytymisessä tulee lisätä (127).
  5. Transaktiovero pitäisi yrittää ottaa käyttöön mieluiten koko maailmassa mutta erityisesti EU:ssa (161)
  6. Pääomatuloveroa on nostettava (121).
  7. Demokratian ja ihmisoikeuksien toteutuminen muissa maissa pitää nostaa osaksi Suomen ulkopolitiikkaa näissä maissa, vähintään osana EU-politiikkaa (173).
  8. Ulkomaalaisten maanomistusta on tiukennettava vähintään vastavuoroiseksi (130).
  9. Eläkkeellesiirtymisikä on pidettävä ennallaan (147) ja yleisesti ehdotetut eläkeiän nostokeinot ovat huonoja (141). Eläkepolitiikassa siis lähinnä jatketaan nykytilaa.
  10. Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava silloinkin, kun siinä on uskonnollisia sävyjä, jotka eivät ehkä miellytä kaikkia; esimerkkinä Suvivirsi (140).
  11. Saimaannorpan suojelua pitäisi tiukentaa mm. verkkokalastuskiellon laajentamisella.
  12. Vapaaehtoista kuntayhteistyötä on lisättävä erityisesti pääkaupunkiseudulla (141).


Perustelut

Hallituskokoonpano vaalikoneesta

Puolueiden kansanedustajat järjestettynä asteikolle sen mukaan, kuinka samaa mieltä he ovat eduskunnan enemmistön kanssa HS-vaalikoneessa kysytyistä asioista.

Helsingin Sanomien vaalikonevastausten mukainen hallituskokoonpano. Pisteet kuvaavat sitä, kuinka hyvin kansanedustajan näkemys vastaa eduskunnan enemmistön näkemystä niistä asioista, joista eduskunta on koko lailla yksimielinen.

Etunimi Sukunimi Puolue Pisteet
Johanna Ojala-Niemelä SDP 20
Aila Paloniemi KESK 20
Katja Taimela SDP 20
Eeva-Johanna Eloranta SDP 19
Lasse Hautala KESK 19
Susanna Huovinen SDP 19
Anne Kalmari KESK 19
Merja Kuusisto SDP 19
Merja Kyllönen VAS 19
Sari Palm KD 19
Raimo Piirainen SDP 19
Leena Rauhala KD 19
Päivi Räsänen KD 19
Tuula Väätäinen SDP 19
Kike Elomaa PS 18
Tarja Filatov SDP 18
Jukka Gustafsson SDP 18
Anna-Maja Henriksson RKP 18
Jouko Jääskeläinen KD 18
Arja Juvonen PS 18
Antti Kaikkonen KESK 18
Mika Kari SDP 18
Johanna Karimäki VIHR 18
Anneli Kiljunen SDP 18
Miapetra Kumpula-Natri SDP 18
Suna Kymäläinen SDP 18
Lea Mäkipää PS 18
Simo Rundgren KESK 18
Peter Östman KD 18
Ari Torniainen KESK 18
Pauliina Viitamies SDP 18
Jyrki Yrttiaho VAS 18
Sauli Ahvenjärvi KD 17
Sirkka-Liisa Anttila KESK 17
Eero Heinäluoma SDP 17
Rakel Hiltunen SDP 17
Reijo Hongisto PS 17
Risto Kalliorinne VAS 17
Osmo Kokko PS 17
Johannes Koskinen SDP 17
Jukka Kärnä SDP 17
Jari Lindström PS 17
Mika Lintilä KESK 17
Päivi Lipponen SDP 17
Anne Louhelainen PS 17
Marjo Matikainen-Kallström KOK 17
Merja Mäkisalo-Ropponen SDP 17
Markus Mustajärvi VAS 17
Riitta Myller SDP 17
Mikaela Nylander RKP 17
Tuula Peltonen SDP 17
Kari Rajamäki SDP 17
Antti Rantakangas KESK 17
Kristiina Salonen SDP 17
Jouko Skinnari SDP 17
Hanna Tainio SDP 17
Reijo Tossavainen PS 17
Tytti Tuppurainen SDP 17
Pia Viitanen SDP 17
Mikko Alatalo KESK 16
Christina Gestrin RKP 16
Maria Guzenina-Richardson SDP 16
Timo Heinonen KOK 16
James Hirvisaari PS 16
Ari Jalonen PS 16
Kalle Jokinen KOK 16
Anssi Joutsenlahti PS 16
Johanna Jurva PS 16
Ilkka Kanerva KOK 16
Ilkka Kantola SDP 16
Inkeri Kerola KESK 16
Pentti Kettunen PS 16
Kimmo Kivelä PS 16
Martti Korhonen VAS 16
Seppo Kääriäinen KESK 16
Paula Lehtomäki KESK 16
Eeva Maria Maijala KESK 16
Pirkko Mattila PS 16
Martti Mölsä PS 16
Hanna Mäntylä PS 16
Jari Myllykoski VAS 16
Heli Paasio SDP 16
Sirpa Paatero SDP 16
Arto Pirttilahti KESK 16
Markku Rossi KESK 16
Pirkko Ruohonen-Lerner PS 16
Matti Saarinen SDP 16
Mikko Savola KESK 16
Juha Sipilä KESK 16
Tapani Tölli KESK 16
Maria Tolppanen PS 16
Kauko Tuupainen PS 16
Anu Vehviläinen KESK 16
Ville Vähämäki PS 16
Anne-Mari Virolainen KOK 16
Juha Väätäinen PS 16
Paavo Arhinmäki VAS 15
Jouni Backman SDP 15
Satu Haapanen VIHR 15
Pietari Jääskeläinen PS 15
Timo Kalli KESK 15
Mari Kiviniemi KESK 15
Esko Kiviranta KESK 15
Anna Kontula VAS 15
Annika Lapintie VAS 15
Jari Leppä KESK 15
Maria Lohela PS 15
Markku Mäntymaa KOK 15
Mika Niikko PS 15
Jussi Niinistö PS 15
Aino-Kaisa Pekonen VAS 15
Annika Saarikko KESK 15
Janne Sankelo KOK 15
Eila Tiainen VAS 15
Jani Toivola VIHR 15
Kari Tolvanen KOK 15
Erkki Tuomioja SDP 15
Mirja Vehkaperä KESK 15
Henna Virkkunen KOK 15
Ulla-Maj Wideroos RKP 15
Juho Eerola PS 14
Maarit Feldt-Ranta SDP 14
Lauri Heikkilä PS 14
Lauri Ihalainen SDP 14
Mikael Jungner SDP 14
Pauli Kiuru KOK 14
Katri Komi KESK 14
Esko Kurvinen KOK 14
Outi Mäkelä KOK 14
Silvia Modig VAS 14
Ville Niinistö VIHR 14
Petteri Orpo KOK 14
Vesa-Matti Saarakkala PS 14
Pertti Salolainen KOK 14
Anni Sinnemäki VIHR 14
Timo Soini PS 14
Ismo Soukola PS 14
Eero Suutari KOK 14
Kaj Turunen PS 14
Kari Uotila VAS 14
Erkki Virtanen VAS 14
Sanni Grahn-Laasonen KOK 13
Pertti Hemmilä KOK 13
Jyri Häkämies KOK 13
Olli Immonen PS 13
Sampsa Kataja KOK 13
Pia Kauma KOK 13
Antti Lindtman SDP 13
Tapani Mäkinen KOK 13
Pekka Ravi KOK 13
Eero Reijonen KESK 13
Raija Vahasalo KOK 13
Stefan Wallin RKP 13
Markku Eestilä KOK 12
Lars Erik Gästgivars RKP 12
Pekka Haavisto VIHR 12
Sanna Lauslahti KOK 12
Mats Nylund RKP 12
Kimmo Sasi KOK 12
Arto Satonen KOK 12
Lenita Toivakka KOK 12
Oras Tynkkynen VIHR 12
Heikki Autto KOK 11
Jyrki Katainen KOK 11
Eero Lehti KOK 11
Sari Sarkomaa KOK 11
Alexander Stubb KOK 11
Ben Zyskowicz KOK 11
Tuija Brax VIHR 10
Jussi Halla-aho PS 10
Leena Harkimo KOK 10
Jukka Kopra KOK 10
Laura Räty KOK 10
Jan Vapaavuori KOK 10
Tom Packalén PS 9
Osmo Soininvaara VIHR 9
Astrid Thors RKP 9
Sinuhe Wallinheimo KOK 9
Jaana Pelkonen KOK 8

R-koodi

Raakakoodi listan laskemiseksi (ei toimi suoraan, koska datatiedostoja täytyy ladata omalle koneelle):

+ Näytä koodi


Riippuvuudet


Katso myös


Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Poikkipuoluehallitus&oldid=14279”