Ero sivun ”Pienhiukkasaltistuminen Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(22 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
== Rajaus ==
== Rajaus ==


Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa.
Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? ''Tarkemmin'': montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa?


== Määritelmä ==
== Määritelmä ==
Rivi 10: Rivi 10:


* Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.{{keskustelulinkki|Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta}}
* Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.{{keskustelulinkki|Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta}}
* [http://www.hsy.fi]
* http://www.hsy.fi
* [http://www.fmi.fi]
* http://www.fmi.fi
* [http://www.thl.fi]
* http://www.thl.fi
 
* Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 &#956;g/m<sup>3</sup><ref>Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 43-, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f</ref>.
** Puunpolton osuus: 0.58 &#956;g/m<sup>3</sup>
** Liikenteen osuus: 1.88 &#956;g/m<sup>3</sup>
*** Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa#Data|päästöjen määrään Suomessa]])
* Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 &#956;g/m<sup>3</sup>. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 &#956;g/m<sup>3</sup>:n<ref>Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, p. 46</ref>.
*[[Pienhiukkaset altistus Suomi|SETURI]]: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m<sup>3</sup>.


=== Kausaliteetti ===
=== Kausaliteetti ===
Rivi 24: Rivi 31:
* [[:op_en:Emissions in Bioher]]
* [[:op_en:Emissions in Bioher]]
* [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa]]
* [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa]]
=== Vaikutus ===
* [[Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa]]


=== Yksikkö ===
=== Yksikkö ===
Rivi 30: Rivi 41:


=== Kaava ===
=== Kaava ===


== Tulokset ==
== Tulokset ==
*[[Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi#Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus]]
* Pienpolton ja liikenteen osuus:
** Vuosina 2000-2003 2,46 &#956;g/m<sup>3</sup>
** Vuonna 2020 1,62 &#956;g/m<sup>3</sup>


== Katso myös ==


== Katso myös ==
{{ydinvoima-arviointi}}
[[Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa]]


== Viitteet ==
== Viitteet ==
<references/>
[[Luokka:Ydinvoima]]

Nykyinen versio 10. syyskuuta 2010 kello 13.34




Rajaus

Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? Tarkemmin: montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa?

Määritelmä

Data

  • Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 μg/m3[1].
    • Puunpolton osuus: 0.58 μg/m3
    • Liikenteen osuus: 1.88 μg/m3
      • Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa päästöjen määrään Suomessa)
  • Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 μg/m3. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 μg/m3:n[2].
  • SETURI: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3.

Kausaliteetti

Vaikutus

Yksikkö

µg/m3

Kaava

Tulokset

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

  1. ↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 43-, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f
  2. ↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, p. 46
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Pienhiukkasaltistuminen_Suomessa&oldid=4780”