Ero sivun ”Pienhiukkasaltistuminen Suomessa” versioiden välillä
p (→Tulokset) |
|||
| (23 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Rajaus == | == Rajaus == | ||
Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? ''Tarkemmin'': montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa? | |||
== Määritelmä == | == Määritelmä == | ||
| Rivi 9: | Rivi 10: | ||
* Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.{{keskustelulinkki|Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta}} | * Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.{{keskustelulinkki|Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta}} | ||
* | * http://www.hsy.fi | ||
* | * http://www.fmi.fi | ||
* | * http://www.thl.fi | ||
* Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 μg/m<sup>3</sup><ref>Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 43-, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f</ref>. | |||
** Puunpolton osuus: 0.58 μg/m<sup>3</sup> | |||
** Liikenteen osuus: 1.88 μg/m<sup>3</sup> | |||
*** Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa#Data|päästöjen määrään Suomessa]]) | |||
* Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 μg/m<sup>3</sup>. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 μg/m<sup>3</sup>:n<ref>Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, p. 46</ref>. | |||
*[[Pienhiukkaset altistus Suomi|SETURI]]: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m<sup>3</sup>. | |||
=== Kausaliteetti === | === Kausaliteetti === | ||
| Rivi 23: | Rivi 31: | ||
* [[:op_en:Emissions in Bioher]] | * [[:op_en:Emissions in Bioher]] | ||
* [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa]] | * [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa]] | ||
=== Vaikutus === | |||
* [[Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa]] | |||
=== Yksikkö === | === Yksikkö === | ||
| Rivi 29: | Rivi 41: | ||
=== Kaava === | === Kaava === | ||
== Tulokset == | == Tulokset == | ||
*[[Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi#Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus]] | |||
* Pienpolton ja liikenteen osuus: | |||
** Vuosina 2000-2003 2,46 μg/m<sup>3</sup> | |||
** Vuonna 2020 1,62 μg/m<sup>3</sup> | |||
== Katso myös == | |||
{{ydinvoima-arviointi}} | |||
== Viitteet == | == Viitteet == | ||
<references/> | |||
[[Luokka:Ydinvoima]] | |||
Nykyinen versio 10. syyskuuta 2010 kello 13.34
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? Tarkemmin: montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa?
Määritelmä
Data
- Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.D↷
- http://www.hsy.fi
- http://www.fmi.fi
- http://www.thl.fi
- Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 μg/m3[1].
- Puunpolton osuus: 0.58 μg/m3
- Liikenteen osuus: 1.88 μg/m3
- Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa päästöjen määrään Suomessa)
- Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 μg/m3. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 μg/m3:n[2].
- SETURI: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3.
Kausaliteetti
- op_en:Exposure of Finnish subpopulations to fine particles due domestic wood combustion
- op_en:Gasbus - health impacts of Helsinki bus traffic
- op_en:PM2.5 concentration from bus traffic in Helsinki in 2020
- op_en:Primary PM2.5 emissions from bus traffic in Helsinki Metropolitan Area
- op_en:Emission assessment of small-scale energy production in the Helsinki metropolitan area
- op_en:Exposure to PM2.5 in Bioher
- op_en:Emissions in Bioher
- Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa
Vaikutus
Yksikkö
µg/m3
Kaava
Tulokset
- Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi#Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus
- Pienpolton ja liikenteen osuus:
- Vuosina 2000-2003 2,46 μg/m3
- Vuonna 2020 1,62 μg/m3
Katso myös
 Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen. |
Viitteet
- ↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 43-, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f
- ↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, p. 46