Ero sivun ”Keskustelu:Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Energia ja ilmasto 23.8.2016: Tapanin muistiinpanot ja huolilaput)
(→‎Energia ja ilmasto 23.8.2016: järjestetty loppuun)
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Energia ja ilmasto 23.8.2016 ==
== Energia ja ilmasto 23.8.2016 ==


:''Muistiinpanoja STM:n kokoonkutsumasta kokouksesta (Jouni Tuomisto)
:''Muistiinpanoja STM:n kokoonkutsumasta kokouksesta (Jouni Tuomisto, Tapani Kauppinen)


* Www.energiajailmasto.fi: kysely auki elokuun loppuun.
=== Strategiatyön eteneminen ===
* Marraskuun aikana tehdään vaikutusarvioinnit (Syke) kunhan päätökset on linjattu marraskuun alussa.
** Toive olisi arvioida kaikki mutta aika ei riitä.
** Tuulivoima jakaa eniten mielipiteitä. Sähköautoilla kannatusta.
* Tapani: tätä energiakaaviota voisi käyttää työkaluna keskustelulle.
** Onko tiettyjen ruutujen sisällä suuria vaikutuksia joihin pitäisi puuttua?
* Vatt:lla on aluetalousmalli johon tämä kytkeytyy. Pirkko. Juha Honkatukia. Kannattaa puhua.
* Antti. Vaikutusarvioinnissa hyvä löytää positiivisiakin juttuja  esim kaupunksuunnittelu. Synergioita luvassa.
* Pirkko. VN-TEAS-hanke ([http://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kestava-energia-ja-ilmastopolitiikka-ja-uusiutuvien-rooli-suomessa-keiju- KEIJU]): Anu Tuominen, liikenteen vaihtoehdot. Myös kansanterveys.
* Vaikutusarviointi kun on pakko tehdä niin pitäisukö verrata vaihtoehtotoimiin. Verrattuna niihin jotka hylättiin marraskuun alussa.
* Mikko. Huoltovarmuus ja energia. Inkoon kivihiilivoimaloita purkamassa.  Ongelmia luvassa sähköverkon häiriöiden muodossa. Kellyn artikkeli. Royal society. Lue?
* Antti. Pitäisi toimia niin että SOVA toimii eikä kehitellä rinnakkaisia systeemeitä.
* Arviointineuvosto on perustettu. Mitä kuuluu sille, selvitä! Nyt keskittyy kuntatalouteen pääasiassa.
* Meri. Me haluammekin tukea prosesseja, ei perustaa uusia.
* Tuulia. Pitäisi olla kokonaisvaltaista arviointia. Valtiovarainministeriö on katsonut talousvaikutuksia mutta muuta puuttuu.
** Koko ohjelmia voi kyllä arvioida kokonaisuutena mutta kaikien yksittäisten toimien vaikeaa.
* Mikko. Suomen oma energievende on menossa samaan suuntaan kuin Saksassa jossa ihmiset ajautuvat sähköverkon ulkopuolelle. [http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulivoiman-menestystarina-saksassa-onkin-itsepetosta-energiakoyhat-kansalaiset-eivat-pysty-maksamaan-sahkolaskujaan-3256480] Briteissä energiaköyhyys lisääntyy.  Norjan säätösähkö päätyy Iso-Britanniaan ja Saksaan. Sähköverkot kaatuu ja tuetaan kivihiiltä.
* Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) sisältää yritystä kokonaisuuteen.
* (Ilmasto?)Paneelilla on laskentakaava.
* Antti. Vaikutusarvioinnissa tärkeää tietää mistä pääterään ja mistä ei.
* SOVAssa (marraskuussa KEIJUn toimesta?) tehdään vaikutusarviointi sekä energiasta että KAISU-strategiasta.
** Syke Sampo Soimakallio vastaa. Hänellä ei ole hyvinvoinnin talousasioita.
* Mikko. Energiaköyhyys on ehkä tärkeä asia huomioonotettavaksi.
* Energiaremontit hankalia. Haja-asutusalueella asuntojen hinnat ehkä laskevat ja tämä vaikeuttaa korjausten rahoitusta.
* Jos EU turvaa sähköautoihin niin kuka muka jalostaa biopolttoaineita? Talousrealiteetit pitäisi huomioida.
* Meri. Valitaanko aiheita syvällisempään tarkasteluun? Sen pitää olla tärkeä ja vaa ankieli. Ja mikä on sosiaalinen vaikutus.
* Biopolttoaineet ovat Suomen oma keksintö. Ei siinä ole EU mukana.
* Antti. Miten näitä informoidaan poliitikoille? Heitä kiinnostaa työllisyys eikä pienhiukkaskuolemat.
* Pirkko. Tarvitaan ohjausryhmätyöskentelyä ja vuorovaikutusta tutkijoiden kanssa.
* Mikko. Iso-Britannia tulee panostamaan pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin luokkaa 100 MW.
* Suvi. Jos vaihtoehtoja karsitaan jo ennen poliitikoille esittelyä poliittisen elinkelpoisuuden perusteella, miten pitäisi tehdä kun LVM:n puolella on kunnianhimoinen tavoitetaso?
* Tuulia. Liikenne: mikä on erityisen tärkeää? Monta asiaa. Perusskenaariot esitelty TEM:n sivuilla.
* Pirkko. Ruuan terveys ja hyvinvointi tulee...
* Liikunnan ehdotuskori kaipaa tarkastelua.
* Liikenteen ilmastopolitiikka.
* Saaran raportti olisi kiinnostava ...  Jääskeläinen
* 31.8. klo 13-15 LVM:n ilmastopoliittinen seminaari striimaus yrityksessä. (Jouni menossa paikalle)
* Suvi Anttila siirtyy LVM:stä YM:öön.
* Ruoka tärkeä ilmastotekijä.  Kuuluuko toiseen kärkihankkeeseen?
* Terveysnäkökulma otetaan ruuan kanssa vakavammin kuin monissa muissa aiheissa.
* Markku. Liikenteellä on merkittävä rooli monessa eri asiassa. Jos liikenneongelma ratkeaa, ratkeavat monet muutkin.
* Pirkko. Ohryssä pyritään siihen että SOVA on keskustelevampi kuin ennen.


Mitä jatkossa?
:''Kappale käsittelee tämän nimenomaisen strategiatyön rajausta ja käytännön etenemistä ja on siten avoimen arvioinnin termein osa '''arviointia'''.
* Tuulia. Tehdään tietokooste valitusta aiheesta. Pienemmällä porukalla mietitään jatkoa tarjotaan tuotetta SOVA-ryhmälle. Eri kärkihankkeet kutsutaan myöhemmin keskustelemaan yhdessä.
* Tuotetaan tietopaketti terveys-, hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutuksista ja siitä miten nämä liittyvät liikenteeseen.
* Kyseessä SOVAn parantaminen. Vaikka tämä työ ei ehtisi vaikuttaa energia- ja ilmastostrategiaan, se parantaa edellytyksiä tehdä vaikutusarviointia tulevissa hankkeissa.


----
Energia- ja ilmastostrategiaan liittyen on meneillään seuraavia toimenpiteitä:
* Avoin kansalaiskysely oli avoinna 31.8.2016 asti sivulla http://www.energiajailmasto.fi. Kyselyssä tullut materiaali on koottu tänne: {{#l:Energiajailmasto.zip}}.
* Marraskuun alussa valtioneuvosto päättää strategiaan tulevista toimenpiteistä.
* Marraskuun aikana tehdään vaikutusarviointia valituista toimenpiteistä (valitettavasti resurssit eivät riitä kaikkien vaihtoehtojen tarkasteluun). Arvioinnista vastaa SYKE (?) ja Sampo Soimakallio.
** Marraskuun vaikutusarvioinnit sisältävät SOVAn (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin) sekä tukevat keväällä valmistuvaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa KAISUa.
** KAISUa varten VN-TEAS-hanke [http://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/kestava-energia-ja-ilmastopolitiikka-ja-uusiutuvien-rooli-suomessa-keiju- KEIJU] tuottaa myös vaikutusarviointia vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tässä on THL mukana terveysvaikutusten osalta.
* STM ja THL yhteistyössä tukevat energia- ja ilmastostrategian ja toisaalta KAISUn työtä tuottamalla lisätietoa tai arviointeja suunniteltujen toimenpiteiden terveysvaikutuksista.
** Tässä on kyseessä SOVAn parantaminen. Vaikka tämä työ ei ehtisi vaikuttaa energia- ja ilmastostrategiaan, se parantaa edellytyksiä tehdä vaikutusarviointia tulevissa hankkeissa, eli työllä on myös yleisiä tavoitteita.
** Olisi toivottavaa voida ottaa jokin olennainen vaa'ankielikysymys tarkasteluun terveyden ja muiden vaikutusten osalta.
*** Tehdään tietokooste valitusta aiheesta. Pienemmällä porukalla mietitään jatkoa ja tarjotaan tuotetta SOVA-ryhmälle. Eri kärkihankkeet kutsutaan myöhemmin keskustelemaan yhdessä.
*** Keskustelussa liikenne valikoitui sopivaksi teemaksi tarkempaan tarkasteluun. Tuotetaan tietopaketti terveys-, hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutuksista ja siitä miten nämä liittyvät liikenteeseen.
* Ihan uutta teknologiaa ei voi ottaa esiin. {{comment|# |Tarkoittaako tämä, että teknologian on oltava kypsää ja nopeasti toteutettavaa, jotta se voitaisiin nostaa strategiaan?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 08.07 (UTC)}}
* Mikä on eri toimenpidevaihtoehtojen sosiaalinen hyväksyttävyys? Tätäkin pitäisi tutkia.
* Sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset tarkasteltava. Mikä on eriarvoisuusvaikutus? Mikä on kohderyhmä?
* Työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä ja pitäisi arvioida myös.
* Jos karsitaan toimenpiteitä ennen kuin esitellään ministerille, kuka karsii? Lvm toivoo että kaikki liikenneaiheiset toimenpiteet menisivät läpi.
* Onko vaikutusarvioinnissa mahdollista verrata marraskuussa valittavia toimia niihin, jotka hylätään? Tämä olisi hyödyllistä vaikka päätös olisi jo tehty.
* Mikä on Energiajailmasto-nettikyselyn vaikutus strategian lopputulokseen? Entä Sovan vaikutus lopputulokseen?
** Oikeastaan jo tiedetään vaihtoehdot ja vaikutukset, joten kyselyn vaikutus on pieni. Suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
** SOVA ei muuta päätöksentekoa, mutta lisää tietoisuutta ja kumuloituvaa tietoa terveys- ja hyvinvointiasioista. Ensi kerralla tiedetään enemmän.
** SOVA osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta. {{attack|# |Epäselvää mihin tämä liittyy.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}
* Miten strategian/toimintasuunnitelman tavoitteet valitaan/valikoituvat? Miten perustelut dokumentoidaan?
* SOVA on keskustelevampi tällä kierroksella kuin aiemmin.


:''Tapanin muistiinpanot ja huolilaput
=== Substanssikysymyksiä ===


23.8.2016 Hiili strategia ja ohjelma
:''Kappale käsittelee aiheeseen liittyviä tosiasioita ja arvoja, jotka ovat avoimen arvioinnin termein '''muuttujia'''. Asiat voidaan kuvata joko tutkimuskysymyksinä ja niihin liittyvinä vastauksina tai tosiasioita ja arvoja koskevina väitteinä.


Osallistujat tähän
'''Yleistä


'''Markun taustoitus
* KAISUssa on VTT:n laskelmia päästökaupan ulkopuolisista vaikutuksista, viimeinen taulukko ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, hiukkaset kohdistuu maaseudun ihmisiin. Raportin lähdeviite...?
* Perusskenaariossa (Saara Jääskeläinen tehnyt) on laskettu hintalappuja. Biopolttoaine olisi mahdollinen ratkaisu. Monipuolinen keinovalikoima pitäisi olla. {{comment|# |Koskeeko tämä liikennettä? Viite?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 08.30 (UTC)}}
* Lähtökohtaisesti jos vahvistetaan nykyisiä toimia, auttaako se? Muita toimenpiteitä alle 10 joita voi ajatella. Tulee eri sektoreilta toimenpiteitä.


Strategia
Suunnitelma ilmastolain mukaan nostettu erilleen YM Energiatuen lisäpanostus


Toimenpiteillä hyve-vaikutuksia
'''Energiantuotanto
Neljä linjausta
Strategian muita tavoitteita eusta ja kansallisia tavoitteita


Kysely avoinna netissä! 100 toimenpiteitä esitetty, kansalaiset etujärjestöt voivat kommentoida tavoitteita Energiajailmasto.fi
* Tuulivoiman merkitys ja edistämispolitiikat: tämä jakaa mielipiteitä jyrkästi.
** Tuulivoiman tuki ollaan poistamassa samaan aikaan. Olisiko tämä toimenpide? Kolme hallituspuoluetta sanoo, ettei missään tapauksessa. Haistellaan ministeriltä onko mahdollista tarjota toimenpiteeksi.
* Huoltovarmuus erityisesti sähköntuotannossa.
** Esimerkiksi Saksan energiewende aiheuttaa tuotantokapasiteetin häviämistä ja varavoima Skandinaviasta suuntautuu Keski-Eurooppaan.
** Myös Inkoon hiilivoimaloiden sulkeminen aiheuttaa omia, suomalaisia haasteita.
** Sähköverkon putoamisen riski on todellinen, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu pois isoista vakaista voimaloista.
* Iso-Britannia tulee panostamaan pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin (luokkaa 100 MW). Pitäisikö Suomessakin miettiä?
* Energiatukien lisäpanostus on olennainen asia. Mitä hyötyä ja haittaa niistä on?
* Fossiilitalous on tähän asti mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Dekarbonaatio olisi valtava hyppäys tuntemattomaan merkittävine insinööritieteellisine haasteineen.
* Saksan Energiewendellä on myös ollut vaikutuksia:
** aurinkoenergian tuotanto on tullut halvemmaksi? energiamuodon saatavuus maailmanlaajuisesti on parantunut.
** energiewenden perusasioissa painaa kansallinen halu erkaantua ydinvoimasta, myös maksuhalukkuutta on.
** kaasun käyttö jne. eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pyritään valmistautumaan uusiutuvia ja erkaantumaan ydinvoimasta.


Marraskuussa tehdään sova.


Poliittinen päätös mitkä valitaan, vaikka virkamiehille valistunut arvaus Sova-lainmukainen arviointi, perinteisesti tarkasteltu terveysvaikutuksia, myös yksittäisiä toimenpiteitä tarkasteltu. Kaikki tehdään marraskuun aikana. Vuoden loppuun aikaan. Koulutettu poliitikkoja.
'''Kaupunkirakenne ja kaavoitus


Useita erilaisia vaihtoehtoisia tapoja, joista kaikista tehdään arviointia. Menee maanviljelijöille, ei valita. Sormituntumaa on mutta tarkkoja tieteellistä ei ole ennenkuin päätökset tehty.
* Kaupunkirakenne ja kaavoitus ilmastotekona ja muiden synergiahyötyjen tuojana sisältää ainakin kaksi näkökulmaa. 1) Ilmastotavoitteita edistävä rakentaminen. 2)Kaupunkirakenne ja liikenne.


Nettikyselyn tuloksia, mm..
Tuulivoima
Sähköautot


En sisäistänyt miksi nyt istutaan:
'''Ruoka


'''Markun valmistelemat kysymykset:
* Ruoan ilmasto-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat aliedustettuna. Kuitenkin ruoka on tärkeä ilmastotekijä. {{comment|# |Kuuluuko toiseen kärkihankkeeseen?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}
* Ruokatalousstrategia tulossa MMMstä, hyvinvointi ja terveys on laajasti esillä. Kun tähän perehtyy, näkyy selvästi vaikutuksia.
* Toisaalta luomun suosiminen koulussa johtaa ravitsemustason laskuun koska se on niin kallista.


SOVA-arvioinnin teettäminen maksaa. Mistä saadaan jatkossa rahat, jos kaikki tutkimusrahoitus kanavoidaan VM:n TEAS-rahojen kautta? Osastojen oma tutkimusraha vähenee.


Jos hallinnonalaojen yhteistyöhön syntyy pysyviä rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja kuten PORAn tavoitteena on, niin konko ja minkälaisella panostuksella STMLlä mahdollisuus osallistua jatkossa esim. strategioiden tai ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden hyvinvointi- ja terveysarviointeihin?
'''Kulutus


Meri
* Sähkön hinta: Saksan energiewende ja muutokset Iso-Britanniassa nostavat sähkön hintaa merkittävästi.
Tavoitteena että toimintatapoja syntyy, pitäisi olla ydintiimi, jossa katsotaan keskeisiä prosesseja. Pilottien kautta syntyy malli. Pitää keskustella.
** Britanniassa energiaköyhyys lisääntyy, kun köyhillä ei ole varaa lämmittää kotejaan. Tämä on merkittävä eriarvoisuuskysymys. Onko sama vaarana Suomessa?[http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulivoiman-menestystarina-saksassa-onkin-itsepetosta-energiakoyhat-kansalaiset-eivat-pysty-maksamaan-sahkolaskujaan-3256480]
* Sähkön kulutustottumukset ja ympäristöterveys
* Tuotteiden hinta {{comment|# |Aihe on, ajatus jäänyt kuvaamatta.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}


Pirkko
SOVA on potentiaalisesti loistava työväline, monipuoliset analyysit, millä tilalla luonnon monipuolisuutta tukeva tutkimus liittyä SOVAn.


Mikko
'''Rakennukset ja lämmitys
YVAsta tehty ohjekirjanen, kaksinkertainen bensanhinta. Siinä on suora sosiaalinen vaikutus.


Jouni
* Rakennusten energiaremontit ovat hankalia. Toimenpiteet hitaita ja kalliita, ja monilla alueilla asuntojen arvo laskee estäen tehokkaasti remonttien rahoittamisen.
Miten tehdä prosessit muokataan niin, että tulee kuulluksi.  
* Pitää ymmärtää, millä on oikeasti vaikutusta. Rakentamismääräyksillä on vain marginaalinen vaikutus asumisen hintaan. Myös monet asiat tulevat EU:sta. Lämmityskustannusten muutokset niin marginaalisia, ettei kannata tutkia motivaatiotekijänä. Myös esteettömyyden kustannukset marginaalisia. Jos esteettömyyden vaatimuksista luovutaan, meillä vanhukset jäävät ilman sopivia asuntoja lähivuosikymmeninä.
* Energiaremontit oikeasti ongelma, ei maalämpöpumppua kannata ostaa. Yksittäisen henkilön valinta, jos on varaa, tuhlatkoon energiaa.
* Muutoksia tulossa; Omakotirakennuskannassa ilmalämpöpumppu, mikä on sen rooli.
* 40% vaihtaa pois öljylämmityksestä remontin yhteydessä.
* Korjaus- ja uudisrakentamisessa: yksityiset henkilöt omistavat 70% asunnoissa. Mikä on rahoituslähde, motivaatio, ja asumisen hinta? Viime kädessä talous asettaa reunaehdot.


Mun jako
Vatt tekee aluetalousmalliin, yhtäläisyyksiä juha honkatukia, vtt


Antti
'''Maatalous ja jätehuolto
Myös positiivisia juttuja pitää esittää,
1)elinympäristö kaavoitus tiivis, ilmastotavoitteita edistävä, synergia, 2)kaupunkirakenne ja liikenne,


Anu tuominen vtt viime talvena liikenteen vaihtoehtoisia vaikutuksia kansanterveydellisiä hyötyjä, otetaan huomioon.
* KAISUssa tärkeää on erityisesti maatalous ja jätehuolto.
* Jätteet –YTE
* Maataloustuottajien jaksaminen


.
==== Liikenteen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ====
Kun on pakko tehdä jotain, vaihtoehtoisten toimien vaikutuksia pitää myös arvioida. Siis verrattuna niihin mitkä hylätään marraskuun alussa?


Mikko
* Liikenteellä on merkittävä rooli monessa eri asiassa. Jos liikenneongelma ratkeaa, ratkeavat monet muutkin.
Inkoon voimalan kapasiteettia purkamassa, ongelmia tulossa, sähköverkon olemassaolo vaarassa, sähköverkon putoaminen sotaan verrattava tilanne. Unelmahöttöä tää touhu, Kelly artikkeli siksi lähetin eteenpäin tälle joukolle.  
* Liikkumisen hinta on suhteellisen suuri ja siksi hinta vaikuttaa toimintaan: yksityisautoilu, ajoneuvot, polttoaine. Julkisen liikenteen hinta, esim juna tai lentäminen. Pyöräily, kävely.
** Bensan hinta ja julkisen liikenteen tarjonta olennaisia. Esim nykyään on halvempaa lentää tai autoilla Ouluun kuin mennä junalla tai bussilla.
* Hyötyliikunnan ehdotuskori kaipaa tarkastelua. {{comment|# |Mitä argumentteja nousee tästä aiheesta?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}} Sovellus LVMn toimintakoriin.{{comment|# |Mitä tarkoitetaan toimintakorilla?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}
* Ovatko biopolttoaineet järkevä kehityssuunta Suomessa? Ehkä ei, koska kukaan muu ei ole menossa siihen suuntaan vaan pikemmin sähköautoihin. (liittyy myös energiantuotantoon)
* Liikenne on suuri keskeinen keskittymiskohde, uusia toimia todella tarvitaan. Jos joku valitaan.
* Sähköautojen potentiaali päästöjen vähentäjänä on suuri.


Kysymykset-laput (katso aiemmin Markun laput)
Erityyppiset keinot ilmastopäästöjen vähentämiseen:
*Päästöjen (päästökertoimien) pienentäminen: Uudet puhtaat liikenteen käyttövoimat (dieselin vähentäminen henkilöautoissa), hankintatuki → vähemmän päästöjä → parempi ilmanlaatu ja vähemmän melua.
*Liikkumistapojen muutokset:
** Kävelyn, pyöräilyn edistäminen → terveysvaikutuksia suoraan liikkujalle.
** Joukkoliikenteen edistäminen
** Kevyen ja joukkoliikenteen lisääntyminen → Henkilöautoilun tarpeen väheneminen → parempi ilmanlaatu, vähemmän melua, elinympäristön viihtyisyys.
* Muut toimet (edellisten saavuttamiseksi):
** Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kehittämishankkeet (jkl, raiteet, kävely& pyöräily) (katso myös kaupunkirakenne)
**  Tiiviillä asutuksella mahdollisuus edistää kevyttä liikennettä.
** Tiemaksut{{defend|# |Ruuhkamaksu on erittäin tehokas mutta epäsuosittu toimi Helsingissä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}, asiakasmaksut
** Liikennekaari
** Digitalisaatio (esim. MaaS) {{comment|# |Mikä on tämän vaikutus?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}
** Alueellinen eriarvoisuus
** Kun autokanta uusiutuu, dieselit poistuvat.
** Hankintatuki sähköautoille tulee olemaan huomiota herättävä mutta tarpeellinen toimi, jos halutaan murrosta sähköautosta.
** kh-suhteista, jotka ei ota pehmeitä arvoja mukaan.{{attack|# |Epäselvä kommentti.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}


Fossiilitalous mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. dekarbonaatio olisi valtava hyppäys tuntemattomaan merkittävine insinööritieteellisine haasteineen (Suvi Anttila)
=== Prosessikysymyksiä ===


Nettikyselyn vaikutus lopputulokseen? Sovan vaikutus lopputulokseen?
:''Kappale käsittelee työn tekemiseen ja ohjeistamiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä (eli ei ainoastaan tähän nimenomaiseen strategiatyöhön liittyviä) eli avoimen arvioinnin termein '''metodeja'''.


Miten strategian/toimintasuunnitelman tavoitteet valitaan/valikoituvat?
* Terveysvaikutusten arviointi pitäisi saada tiiviimmäksi osaksi nykyisiä prosesseja kuten SOVAa eikä kehitellä uusia prosesseja.
 
* Poliittisen päätöksenteon aikataulu on liian kiivas, jotta kunnollista vaikutusarviointia voisi tehdä. Jopa KAISUn aikataulu ehkä on liian kiivas, vaikka aikaa on 6 kk enemmän.
Erityyppisten vaikutusten keskinäinen vertailu vaikeaa
** Siksi pitää olla kevyempiä menetelmiä, joissa tingitään kvantitatiivisuudesta ja yksityiskohtaisuuden tasosta mutta ei johdonmukaisuudesta eikä kritiikinkestävyydestä.
 
* Valtioneuvoston kansliaan on perustettu arviointineuvosto. Sen toimintaa tässä yhteydessä pitäisi miettiä. Nyt se tosin ilmeisesti keskittyy eniten kuntatalouskysymyksiin. Arviointineuvoston laajentaminen {{comment|# |aihepiirin laajentaminen?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}} on välttämätöntä.
Yksittäisten toimien vaikutukset selvitettävä jollakin tasolla, mutta toimia on todella paljon, osa päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä.
* Valtiovarainministeriö kyllä katsoo talousvaikutuksia, mutta muut vaikutukset ovat heikommalla arvioinnilla. Kokonaisia ohjelmia voi kyllä arvioida kokonaisuutena mutta kaikien yksittäisten toimien arviointi on vaikeaa.
 
** Yksityiskohtainen arviointi oin vaikeaa, koska se edellyttää erityyppisten vaikutusten arvottamista ja tarkastelee paljon pieniä yksittäisiä toimia, jotka täydentävät toisiaan, mutta ei ole hyvää tietoa kokonaisvaikutuksia.
KAISUssa yritys yhtenäistää toimien vaikutusarviointeja.
* Miten vaikutusarvioinnit informoidaan poliitikoille? Heitä kiinnostavat talousvaikutukset, työllisyys ja kilpailukyky, eivätkä pienhiukkaskuolemat tai hyvinvointivaikutukset.
 
* Vaikutusarvioijien (esim. KEIJU) pitää toimia tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän ja tiedon loppukäyttäjien kanssa.
Korjaus- ja uudisrakentaminen
* Syy-seurauskaavioita (esim. energiakaaviota pääsivulla) voisi käyttää työkaluna keskustelulle. Onko tiettyjen ruutujen sisällä suuria vaikutuksia joihin pitäisi puuttua?
- yksityiset henkilöt 70% asunnoissa
* Jos vaihtoehtoja karsitaan jo ennen poliitikoille esittelyä poliittisen elinkelpoisuuden perusteella, syntyykö kehäpäätelmiä prosessiin? Miten kehäpäätelmä estetään?
- raha ja motivaatio
* SOVA-arvioinnin teettäminen maksaa. Mistä saadaan jatkossa rahat, jos kaikki tutkimusrahoitus kanavoidaan VM:n TEAS-rahojen kautta? Osastojen oma tutkimusraha vähenee.
- asumisen hinta
* Tavoitteena on synnyttää hallinnonalojen yhteistyöhön pysyviä rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja. Tämä on myös PORAn (tämän prosessin) tavoite.
 
** Minkälaisella panostuksella STM:llä mahdollisuus osallistua jatkossa esim. strategioiden tai ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden hyvinvointi- ja terveysarviointeihin?
Useita (Meri)
** Pitäisi olla ydintiimi, jossa katsotaan keskeisiä prosesseja. Pilottien kautta syntyy toivottavasti yleinen malli. Pitää keskustella eri tahojen kanssa.
*Liikkumisen hinta
** SOVA on potentiaalisesti loistava työväline ja se sisältää monipuoliset analyysit. Millä tavalla luonnon monipuolisuutta tukeva tutkimus liittyy SOVAan?
*yksityisautoilu, ajoneuvot, polttoaine
** YVAsta tehty ohjekirjanen, joka tukee tämän prosessin kehittämistä.
*- julkisen liikenteen hinta, esim juna tai lentäminen
* Miten saada prosessit muokattua niin, että kaikki tulevat kuulluksi? Miten suljetaan ero hyvin suoraviivaisen mutta työlään ja hitaan mallinnuksen ja toisaalta nopean mutta rönsyilevän keskustelun välillä? Yhtäköyttä-hanke pyrkii vastaamaan tähän ja tarjoamaan toimintamalleja laadullisten ja pehmeiden asioiden kuvaamiseen ja systemaattiseen tarkasteluun.
*- pyöräily, kävely
* Voiko vaikutuksiin ”vaikuttaa”? {{comment|# |Tarkoitetaanko tällä että poliittinen tahto muokkaa tutkimustulosta mieleisekseen vai että tutkimus oikeasti pääsisi muokkaamaan poliittista päästöstä?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2016 kello 13.50 (UTC)}} Pyritään usein markkinaehtoisiin toimiin, jolloin "markkinat päättävät" mitä tapahtuu ja mitä vaikutuksia tulee.
*Sähkön kulutustottumukset ja ympäristöterveys
* Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
*Tuotteiden hinta
* Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.  
*Jätteet –YTE
Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.  
*Maataloustuottajien jaksaminen
* Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan. {{comment|# |Mitä tarkoittaa askeltava koneisto?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC)}}
*Työllisyysvaikutukset
*Sähköverkon putoamisen riski
*Sähkön hinta; energiawende ja Iso-Britanniassa, merkittävä eriarvoisuuskysymys/energiaköyhyys
 
Vaikutusten arviointi vs. vaihtoehtoisten toimien arviointi?
 
Saksan Energiewendellä on myös ollut vaikutuksia:
*- aurinkoenergian tuotanto on tullut halvemmaksi? energiamuodon saatavuus maailmanlaajuisesti on parantunut
*- energiewenden perusasioissa painaa kansallinen halu erkaantua ydinvoimasta, myös maksuhalukkuutta on
*- kaasun käyttö jne. eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pyritään valmistautumaan uusiutuvia ja erkaantumaan ydinvoimasta.
 
Voiko vaikutuksiin ”vaikuttaa”? Pyritään usein markkinaehtoisin toimin jolloin ”markkinat päättävät” mitä tapahtuu ja mitä vaik. tulee (vrt Inkoon voimalan alasajo).
 
Toimenpiteiden vaikutusketjut voisi miettiä.
 
Poliitikot ehkä enemmän kiinnostuneita KT-vaikutuksista kuin terveysvaikutuksista (unohtuuko ihminen?). Mistä päätetään on hyvä tietää.
 
Kannattaako öljyläm. unohtaa jos asunnon hinta on pieni ja syrjäseudulla? Talous sanelee mitä kannattaa tehdä.
 
Liikenteen osalta HYTE-vaikutukset
*Lähteet:
**- uudet puhtaat liikenteen käyttövoimat, hankintatuki – vähemmän päästöjä –parempi ilmanlaatu ja vähemmän melua
*Loppukulutus (liikkumistapojen muutokset):
**- kävelyn, pyöräilyn edistäminen –terveysvaikutuksia suoraan liikkujalle
***o henkilöautoilun tarpeen väheneminen (dieselin vähentäminen henkilöautoissa) –parempi ilmanlaatu, vähemmän melua, elinympäristön viihtyisyys
**- Joukkoliikenteen edistäminen
***o henkilöautoilun tarpeen väheneminen – ilmanlaatu, melu, viihtyvyys
**- Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kehittämishankkeet (jkl, raiteet, kävely& pyöräily)
**- Tiemaksut, asiakasmaksut
**- Liikennekaari
**- Digitalisaatio (esim. Maas) vaikutus??
**- Alueellinen eriarvoisuus
 
 
'''Keskustelu
 
Alkaa poistuvista VM:n ihmisistä:
 
Vaihtoehtoiset vaikutukset pitää tarkastella.
 
Positiiviset kaupunkirakenteen vaikutukset huomioitava.
 
Sovan toimintaa tukeva toiminta, arviointineuvosto, uudet rakennelmat eivät ratkaise, sova pitää ottaa vakavasti.
 
Arviointineuvoston laajentaminen välttämätöntä.
 
Kokonaisvaltaisuus koostuu osioita, analyysillä pitää olla otsikko ja tulos, mitä jää käteen, meillä on hyvä mekanismi (sova),  
 
Korjaus ja uudisrakentaminen 70pros omistaa vaikka ei motivaatiota korjata, asumisen hinta, pienituloisuus
 
Tiiviillä asutuksella mahdollisuus kevyen liikenteeseen, muualla bensan hinta, julkinen liikenne
 
Halvempaa lentää tai autolla ouluun kuin junalla, bussilla.
 
Maatalousihmisten jaksaminen, miten muutokset vaikuttavat.
 
Antti: Millä on oikeasti vaikutusta. Rakentamismääräyksillä marginaalinen vaikutus asumisen hintaan. Myös monet asiat tulee EUSta. Lämmityskustannusten muutokset niin marginaalisia, ettei kannata tutkia. Myös esteettömyyden kustannukset marginaalisia. Jos esteettömyyden vaatimuksista
 
Kahden tason arviointia:
*1) Sova ja koko paketti on toisella tavalla helpompaa.
*2) Haastavampaa yksittäisten toimien vaikutusten arviointi. Erityyppisten vaikutusten arvottaminen, paljon pieniä yksittäisiä toimia jotka täydentävät toisiaan ja ei tietoa kokonaisvaikutuksia.
 
Mikko
Olen lähettänyt artikkeleita:
*-Saksassa sähköntuotannon ulkopuolella paljon ihmisiä.
*-Iso-Britanniassa kylmissä talvina energiaköyhyys. Tämä on nyt unelmien tulevaisuus
 
Ilmastopaneelin sabluuna, esimerkki miten laskentakaava, yritys tehdä ongelmalle jotakin. kaisussa vmssä yritetty pyörittää.
 
Energialähde liikenne konkretiaa kaasun käytön vaikutukset, loppukulutuksessa terveysvaikutuksissa suuret.  
 
Jouni
Konkreettinen asia on helppo mallintaa, kokonaisvaltaisessa tarkastelussa vaikeaa laadulliset pehmeät asiat. Yhtäköyttä-hanke. Syksyllä olisi rauhallista.
 
Pirkko: Keskipitkällä maatalous, jätehuolto,
 
Antti: va on tärkeää päättäjän tietää mistä päättää, olisi hyvin tärkeää.
 
Pirkko: Sosiaalinen hyväksyttävyys.
 
Ohjelamatason sova, sektoritarkasteluja keskeisten toimia. Sampo Soimakallio SYKE,
 
Onko sähkön hinta
Energiaköyhyys, joudutaan arvaamaan mitä se on Pyrkimys saada pehmeät mukaan.


Markku
==== Arvioinnin haasteita ====
Suomessa riskejä on, mutta ei ole energiaköyhyyttä. Aina kysymys mihin raha menee. Ei voi hirveetä määrää olla ihmisiä, eikä saisi olla.


Energiaremontit oikeasti ongelma, ei maalämpöpumppua kannata ostaa. Yksittäisen henkilön valinta, jos on varaa, tuhlatkoon energiaa.
* Erityyppisten vaikutusten keskinäinen vertailu on vaikeaa.
* Yksittäisten toimien vaikutukset selvitettävä jollakin tasolla, mutta toimia on todella paljon, osa päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä.
** KAISUssa yritys yhtenäistää toimien vaikutusarviointeja.
* Vaikutusten arviointi vs. vaihtoehtoisten toimien arviointi?
* Vaikutusarviointia tehtäessä on tärkeää päättäjän tietää mistä ollaan päättämässä.


Jatko Pirkon suunnitelma, Markun strategia, yhteistä molemmille tarve sovan sisällön kehittämiselle ja tarve oman toiminnan tunnistamiselle.
Jatko: suunnitelma, strategia: yhteistä molemmille tarve sovan sisällön kehittämiselle ja tarve oman toiminnan tunnistamiselle.
Koko suunnitelma/strategia versus yksittäinen toimen arviointi versus usean pienen toimen yhteisvaikutus.
Koko suunnitelma/strategia versus yksittäinen toimen arviointi versus usean pienen toimen yhteisvaikutus.


Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset Mikä on:
=== Yhteistyötahoja ===
*Eriarvoisuusvaikutus
*Mikä on kohderyhmä
 
Energialähteet, energian tuotannossa, energian loppukulutuksessa
 
Pirkko
Ei välttämättä voi vaikuttaa
 
Suvi
Liikenne on suuri keskeinen keskittymiskohde, uusia toimia todella tarvitaan. Jos joku valitaan.
 
Markku
Selvitetään kaiken maailman arvoja ja hyvinvointiasioita ja pienhiukkasia. Miten poliitikoilla informoidaan ja kerrotaan? Onko kiinnostavinta työllisyys ja kilpailukykyä.
 
Juhlapuhearvo vrt konkreettinen arvo.
 
Selkeä ministereiden yhteinen huoli.
 
Nettikysely, olisi hyvä jos vaikuttaisi, tiedetään oikeastaan jo vaihtoehdot ja vaikutukset. Vaikutus on pieni, suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
 
Markku ja Pirkko
SOVA ei muuta, lisää tietoisuutta ja tieto on kumuloituvaa tietoa. Ensi kerralla tiedetään enemmän. Sova osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta.
 
Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
 
Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.
Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.
 
Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan. Ihan uutta teknologiaa ei voi ottaa esiin. Muutoksia tulossa; -Omakotirakennuskannassa ilmalämpöpumppu, mikä on sen rooli.
40% vaihtaa pois öljylämmityksestä remontin yhteydessä.
 
Kun autokanta uusiutuu, dieselit poistuvat....
 
Markku
Lähtökohtaisesti jos vahvistetaan nykyisiä toimia, auttaako se. Muita toimenpiteitä alle 10 joita voi ajatella. Tulee eri sektoreilta toimenpiteitä.
Tuulivoiman tuki ollaan poistamassa samaan aikaan. Olisiko tämä toimenpide? Kolme hallituspuoluetta sanoo, ettei missään tapauksessa. Haistellaan ministeriltä onko mahdollista tarjota toimenpiteeksi.
 
Suvi
Jos karsitaan toimenpiteitä ennenkuin esitellään ministerille. Kuka karsii? Lvm toivoo että kaikki toimenpiteet menisivät läpi. Hankintatuki sähköautoille tulee olemaan huomiota herättävä, mutta jos halutaan murrosta sähköautosta. kh-suhteista, jotka ei ota pehmeitä arvoja mukaan.
 
Perusskenaario Saara Jääskeläinen laskettu hintalappuja. Biopolttoaine olisi ratkaisu. Monipuolinen keinovalikoima pitäisi olla.
 
Pirkko
Sen alan asiantuntija ymmärtää lukemalla että asialla on vaikutuksia.
 
Ruokatalousstrategia tulossa MMMstä, hyte laajasti esillä, vähän kun kaivatte, näkyy selvästi vaikutuksia. Mikko: Luomun suosiminen koulussa johtaa ravitsemustason laskuun koska niin kallista.
 
Liikunnan ehdotuskori, mitä argumentteja nousee,
 
Jouni
Yhtäköyttä soveltaminen
 
Miten suljetaan ero hyvin suoraviivaisen mallinnuksen ja keskustelun välillä.
 
Sovellus LVMn toimintakoriin.
 
Saaralla tausta-aineisto Jounille
 
Sidosryhmäaamiainen peruttu. 31.8. sidosryhmäseminaari, jossa käydään läpi toimenpide-ehdotukset.


Sova keskustelevampi tällä kierroksella kuin aiemmin.
* Ilmastopaneeli. Paneelilla on laskentakaava ...
* VATT ja Juha Honkatukia (VTT): Talousvaikutusten arviointi ja
* Anu Tuominen (VTT) tutki viime talvena liikenteen vaihtoehtoisia vaikutuksia ja kansanterveydellisiä hyötyjä.


Kaisussa vttn laskelmia päästökaupan ulkopuolisista vaikutuksia, viimeinen taulukko ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, hiukkaset kohdistuu maaseudun ihmisiin. pirkolta Raportin lähdeviite.,
=== Katso myös ===


mitä tehdään:
* Saara Jääskeläisen raportti olisi kiinnostava ...
*liikenne Jouni
* http://www.energiajailmasto.fi
*sovan lisäpalikka
* Michael Kellyn raportti Isosta-Britanniasta

Nykyinen versio 8. syyskuuta 2016 kello 10.37

Energia ja ilmasto 23.8.2016

Muistiinpanoja STM:n kokoonkutsumasta kokouksesta (Jouni Tuomisto, Tapani Kauppinen)

Strategiatyön eteneminen

Kappale käsittelee tämän nimenomaisen strategiatyön rajausta ja käytännön etenemistä ja on siten avoimen arvioinnin termein osa arviointia.

Energia- ja ilmastostrategiaan liittyen on meneillään seuraavia toimenpiteitä:

  • Avoin kansalaiskysely oli avoinna 31.8.2016 asti sivulla http://www.energiajailmasto.fi. Kyselyssä tullut materiaali on koottu tänne: Energiajailmasto.
  • Marraskuun alussa valtioneuvosto päättää strategiaan tulevista toimenpiteistä.
  • Marraskuun aikana tehdään vaikutusarviointia valituista toimenpiteistä (valitettavasti resurssit eivät riitä kaikkien vaihtoehtojen tarkasteluun). Arvioinnista vastaa SYKE (?) ja Sampo Soimakallio.
    • Marraskuun vaikutusarvioinnit sisältävät SOVAn (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin) sekä tukevat keväällä valmistuvaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa KAISUa.
    • KAISUa varten VN-TEAS-hanke KEIJU tuottaa myös vaikutusarviointia vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tässä on THL mukana terveysvaikutusten osalta.
  • STM ja THL yhteistyössä tukevat energia- ja ilmastostrategian ja toisaalta KAISUn työtä tuottamalla lisätietoa tai arviointeja suunniteltujen toimenpiteiden terveysvaikutuksista.
    • Tässä on kyseessä SOVAn parantaminen. Vaikka tämä työ ei ehtisi vaikuttaa energia- ja ilmastostrategiaan, se parantaa edellytyksiä tehdä vaikutusarviointia tulevissa hankkeissa, eli työllä on myös yleisiä tavoitteita.
    • Olisi toivottavaa voida ottaa jokin olennainen vaa'ankielikysymys tarkasteluun terveyden ja muiden vaikutusten osalta.
      • Tehdään tietokooste valitusta aiheesta. Pienemmällä porukalla mietitään jatkoa ja tarjotaan tuotetta SOVA-ryhmälle. Eri kärkihankkeet kutsutaan myöhemmin keskustelemaan yhdessä.
      • Keskustelussa liikenne valikoitui sopivaksi teemaksi tarkempaan tarkasteluun. Tuotetaan tietopaketti terveys-, hyvinvointi- ja eriarvoisuusvaikutuksista ja siitä miten nämä liittyvät liikenteeseen.
  • Ihan uutta teknologiaa ei voi ottaa esiin. ----#: . Tarkoittaako tämä, että teknologian on oltava kypsää ja nopeasti toteutettavaa, jotta se voitaisiin nostaa strategiaan? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Mikä on eri toimenpidevaihtoehtojen sosiaalinen hyväksyttävyys? Tätäkin pitäisi tutkia.
  • Sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset tarkasteltava. Mikä on eriarvoisuusvaikutus? Mikä on kohderyhmä?
  • Työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä ja pitäisi arvioida myös.
  • Jos karsitaan toimenpiteitä ennen kuin esitellään ministerille, kuka karsii? Lvm toivoo että kaikki liikenneaiheiset toimenpiteet menisivät läpi.
  • Onko vaikutusarvioinnissa mahdollista verrata marraskuussa valittavia toimia niihin, jotka hylätään? Tämä olisi hyödyllistä vaikka päätös olisi jo tehty.
  • Mikä on Energiajailmasto-nettikyselyn vaikutus strategian lopputulokseen? Entä Sovan vaikutus lopputulokseen?
    • Oikeastaan jo tiedetään vaihtoehdot ja vaikutukset, joten kyselyn vaikutus on pieni. Suurin merkitys on osallistaa ihmisiä.
    • SOVA ei muuta päätöksentekoa, mutta lisää tietoisuutta ja kumuloituvaa tietoa terveys- ja hyvinvointiasioista. Ensi kerralla tiedetään enemmän.
    • SOVA osoitti niin pahaa, että vihreät lähtivät hallituksesta. ⇤--#: . Epäselvää mihin tämä liittyy. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • Miten strategian/toimintasuunnitelman tavoitteet valitaan/valikoituvat? Miten perustelut dokumentoidaan?
  • SOVA on keskustelevampi tällä kierroksella kuin aiemmin.

Substanssikysymyksiä

Kappale käsittelee aiheeseen liittyviä tosiasioita ja arvoja, jotka ovat avoimen arvioinnin termein muuttujia. Asiat voidaan kuvata joko tutkimuskysymyksinä ja niihin liittyvinä vastauksina tai tosiasioita ja arvoja koskevina väitteinä.

Yleistä

  • KAISUssa on VTT:n laskelmia päästökaupan ulkopuolisista vaikutuksista, viimeinen taulukko ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, hiukkaset kohdistuu maaseudun ihmisiin. Raportin lähdeviite...?
  • Perusskenaariossa (Saara Jääskeläinen tehnyt) on laskettu hintalappuja. Biopolttoaine olisi mahdollinen ratkaisu. Monipuolinen keinovalikoima pitäisi olla. ----#: . Koskeeko tämä liikennettä? Viite? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 08.30 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Lähtökohtaisesti jos vahvistetaan nykyisiä toimia, auttaako se? Muita toimenpiteitä alle 10 joita voi ajatella. Tulee eri sektoreilta toimenpiteitä.


Energiantuotanto

  • Tuulivoiman merkitys ja edistämispolitiikat: tämä jakaa mielipiteitä jyrkästi.
    • Tuulivoiman tuki ollaan poistamassa samaan aikaan. Olisiko tämä toimenpide? Kolme hallituspuoluetta sanoo, ettei missään tapauksessa. Haistellaan ministeriltä onko mahdollista tarjota toimenpiteeksi.
  • Huoltovarmuus erityisesti sähköntuotannossa.
    • Esimerkiksi Saksan energiewende aiheuttaa tuotantokapasiteetin häviämistä ja varavoima Skandinaviasta suuntautuu Keski-Eurooppaan.
    • Myös Inkoon hiilivoimaloiden sulkeminen aiheuttaa omia, suomalaisia haasteita.
    • Sähköverkon putoamisen riski on todellinen, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu pois isoista vakaista voimaloista.
  • Iso-Britannia tulee panostamaan pieniin modulaarisiin ydinvoimaloihin (luokkaa 100 MW). Pitäisikö Suomessakin miettiä?
  • Energiatukien lisäpanostus on olennainen asia. Mitä hyötyä ja haittaa niistä on?
  • Fossiilitalous on tähän asti mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Dekarbonaatio olisi valtava hyppäys tuntemattomaan merkittävine insinööritieteellisine haasteineen.
  • Saksan Energiewendellä on myös ollut vaikutuksia:
    • aurinkoenergian tuotanto on tullut halvemmaksi? energiamuodon saatavuus maailmanlaajuisesti on parantunut.
    • energiewenden perusasioissa painaa kansallinen halu erkaantua ydinvoimasta, myös maksuhalukkuutta on.
    • kaasun käyttö jne. eivät ole ristiriidassa sen kanssa, että pyritään valmistautumaan uusiutuvia ja erkaantumaan ydinvoimasta.


Kaupunkirakenne ja kaavoitus

  • Kaupunkirakenne ja kaavoitus ilmastotekona ja muiden synergiahyötyjen tuojana sisältää ainakin kaksi näkökulmaa. 1) Ilmastotavoitteita edistävä rakentaminen. 2)Kaupunkirakenne ja liikenne.


Ruoka

  • Ruoan ilmasto-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat aliedustettuna. Kuitenkin ruoka on tärkeä ilmastotekijä. ----#: . Kuuluuko toiseen kärkihankkeeseen? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Ruokatalousstrategia tulossa MMMstä, hyvinvointi ja terveys on laajasti esillä. Kun tähän perehtyy, näkyy selvästi vaikutuksia.
  • Toisaalta luomun suosiminen koulussa johtaa ravitsemustason laskuun koska se on niin kallista.


Kulutus

  • Sähkön hinta: Saksan energiewende ja muutokset Iso-Britanniassa nostavat sähkön hintaa merkittävästi.
    • Britanniassa energiaköyhyys lisääntyy, kun köyhillä ei ole varaa lämmittää kotejaan. Tämä on merkittävä eriarvoisuuskysymys. Onko sama vaarana Suomessa?[1]
  • Sähkön kulutustottumukset ja ympäristöterveys
  • Tuotteiden hinta ----#: . Aihe on, ajatus jäänyt kuvaamatta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Rakennukset ja lämmitys

  • Rakennusten energiaremontit ovat hankalia. Toimenpiteet hitaita ja kalliita, ja monilla alueilla asuntojen arvo laskee estäen tehokkaasti remonttien rahoittamisen.
  • Pitää ymmärtää, millä on oikeasti vaikutusta. Rakentamismääräyksillä on vain marginaalinen vaikutus asumisen hintaan. Myös monet asiat tulevat EU:sta. Lämmityskustannusten muutokset niin marginaalisia, ettei kannata tutkia motivaatiotekijänä. Myös esteettömyyden kustannukset marginaalisia. Jos esteettömyyden vaatimuksista luovutaan, meillä vanhukset jäävät ilman sopivia asuntoja lähivuosikymmeninä.
  • Energiaremontit oikeasti ongelma, ei maalämpöpumppua kannata ostaa. Yksittäisen henkilön valinta, jos on varaa, tuhlatkoon energiaa.
  • Muutoksia tulossa; Omakotirakennuskannassa ilmalämpöpumppu, mikä on sen rooli.
  • 40% vaihtaa pois öljylämmityksestä remontin yhteydessä.
  • Korjaus- ja uudisrakentamisessa: yksityiset henkilöt omistavat 70% asunnoissa. Mikä on rahoituslähde, motivaatio, ja asumisen hinta? Viime kädessä talous asettaa reunaehdot.


Maatalous ja jätehuolto

  • KAISUssa tärkeää on erityisesti maatalous ja jätehuolto.
  • Jätteet –YTE
  • Maataloustuottajien jaksaminen

Liikenteen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

  • Liikenteellä on merkittävä rooli monessa eri asiassa. Jos liikenneongelma ratkeaa, ratkeavat monet muutkin.
  • Liikkumisen hinta on suhteellisen suuri ja siksi hinta vaikuttaa toimintaan: yksityisautoilu, ajoneuvot, polttoaine. Julkisen liikenteen hinta, esim juna tai lentäminen. Pyöräily, kävely.
    • Bensan hinta ja julkisen liikenteen tarjonta olennaisia. Esim nykyään on halvempaa lentää tai autoilla Ouluun kuin mennä junalla tai bussilla.
  • Hyötyliikunnan ehdotuskori kaipaa tarkastelua. ----#: . Mitä argumentteja nousee tästä aiheesta? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Sovellus LVMn toimintakoriin.----#: . Mitä tarkoitetaan toimintakorilla? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Ovatko biopolttoaineet järkevä kehityssuunta Suomessa? Ehkä ei, koska kukaan muu ei ole menossa siihen suuntaan vaan pikemmin sähköautoihin. (liittyy myös energiantuotantoon)
  • Liikenne on suuri keskeinen keskittymiskohde, uusia toimia todella tarvitaan. Jos joku valitaan.
  • Sähköautojen potentiaali päästöjen vähentäjänä on suuri.

Erityyppiset keinot ilmastopäästöjen vähentämiseen:

  • Päästöjen (päästökertoimien) pienentäminen: Uudet puhtaat liikenteen käyttövoimat (dieselin vähentäminen henkilöautoissa), hankintatuki → vähemmän päästöjä → parempi ilmanlaatu ja vähemmän melua.
  • Liikkumistapojen muutokset:
    • Kävelyn, pyöräilyn edistäminen → terveysvaikutuksia suoraan liikkujalle.
    • Joukkoliikenteen edistäminen
    • Kevyen ja joukkoliikenteen lisääntyminen → Henkilöautoilun tarpeen väheneminen → parempi ilmanlaatu, vähemmän melua, elinympäristön viihtyisyys.
  • Muut toimet (edellisten saavuttamiseksi):
    • Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kehittämishankkeet (jkl, raiteet, kävely& pyöräily) (katso myös kaupunkirakenne)
    • Tiiviillä asutuksella mahdollisuus edistää kevyttä liikennettä.
    • Tiemaksut←--#: . Ruuhkamaksu on erittäin tehokas mutta epäsuosittu toimi Helsingissä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence), asiakasmaksut
    • Liikennekaari
    • Digitalisaatio (esim. MaaS) ----#: . Mikä on tämän vaikutus? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
    • Alueellinen eriarvoisuus
    • Kun autokanta uusiutuu, dieselit poistuvat.
    • Hankintatuki sähköautoille tulee olemaan huomiota herättävä mutta tarpeellinen toimi, jos halutaan murrosta sähköautosta.
    • kh-suhteista, jotka ei ota pehmeitä arvoja mukaan.⇤--#: . Epäselvä kommentti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Prosessikysymyksiä

Kappale käsittelee työn tekemiseen ja ohjeistamiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä (eli ei ainoastaan tähän nimenomaiseen strategiatyöhön liittyviä) eli avoimen arvioinnin termein metodeja.
  • Terveysvaikutusten arviointi pitäisi saada tiiviimmäksi osaksi nykyisiä prosesseja kuten SOVAa eikä kehitellä uusia prosesseja.
  • Poliittisen päätöksenteon aikataulu on liian kiivas, jotta kunnollista vaikutusarviointia voisi tehdä. Jopa KAISUn aikataulu ehkä on liian kiivas, vaikka aikaa on 6 kk enemmän.
    • Siksi pitää olla kevyempiä menetelmiä, joissa tingitään kvantitatiivisuudesta ja yksityiskohtaisuuden tasosta mutta ei johdonmukaisuudesta eikä kritiikinkestävyydestä.
  • Valtioneuvoston kansliaan on perustettu arviointineuvosto. Sen toimintaa tässä yhteydessä pitäisi miettiä. Nyt se tosin ilmeisesti keskittyy eniten kuntatalouskysymyksiin. Arviointineuvoston laajentaminen ----#: . aihepiirin laajentaminen? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) on välttämätöntä.
  • Valtiovarainministeriö kyllä katsoo talousvaikutuksia, mutta muut vaikutukset ovat heikommalla arvioinnilla. Kokonaisia ohjelmia voi kyllä arvioida kokonaisuutena mutta kaikien yksittäisten toimien arviointi on vaikeaa.
    • Yksityiskohtainen arviointi oin vaikeaa, koska se edellyttää erityyppisten vaikutusten arvottamista ja tarkastelee paljon pieniä yksittäisiä toimia, jotka täydentävät toisiaan, mutta ei ole hyvää tietoa kokonaisvaikutuksia.
  • Miten vaikutusarvioinnit informoidaan poliitikoille? Heitä kiinnostavat talousvaikutukset, työllisyys ja kilpailukyky, eivätkä pienhiukkaskuolemat tai hyvinvointivaikutukset.
  • Vaikutusarvioijien (esim. KEIJU) pitää toimia tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän ja tiedon loppukäyttäjien kanssa.
  • Syy-seurauskaavioita (esim. energiakaaviota pääsivulla) voisi käyttää työkaluna keskustelulle. Onko tiettyjen ruutujen sisällä suuria vaikutuksia joihin pitäisi puuttua?
  • Jos vaihtoehtoja karsitaan jo ennen poliitikoille esittelyä poliittisen elinkelpoisuuden perusteella, syntyykö kehäpäätelmiä prosessiin? Miten kehäpäätelmä estetään?
  • SOVA-arvioinnin teettäminen maksaa. Mistä saadaan jatkossa rahat, jos kaikki tutkimusrahoitus kanavoidaan VM:n TEAS-rahojen kautta? Osastojen oma tutkimusraha vähenee.
  • Tavoitteena on synnyttää hallinnonalojen yhteistyöhön pysyviä rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja. Tämä on myös PORAn (tämän prosessin) tavoite.
    • Minkälaisella panostuksella STM:llä mahdollisuus osallistua jatkossa esim. strategioiden tai ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden hyvinvointi- ja terveysarviointeihin?
    • Pitäisi olla ydintiimi, jossa katsotaan keskeisiä prosesseja. Pilottien kautta syntyy toivottavasti yleinen malli. Pitää keskustella eri tahojen kanssa.
    • SOVA on potentiaalisesti loistava työväline ja se sisältää monipuoliset analyysit. Millä tavalla luonnon monipuolisuutta tukeva tutkimus liittyy SOVAan?
    • YVAsta tehty ohjekirjanen, joka tukee tämän prosessin kehittämistä.
  • Miten saada prosessit muokattua niin, että kaikki tulevat kuulluksi? Miten suljetaan ero hyvin suoraviivaisen mutta työlään ja hitaan mallinnuksen ja toisaalta nopean mutta rönsyilevän keskustelun välillä? Yhtäköyttä-hanke pyrkii vastaamaan tähän ja tarjoamaan toimintamalleja laadullisten ja pehmeiden asioiden kuvaamiseen ja systemaattiseen tarkasteluun.
  • Voiko vaikutuksiin ”vaikuttaa”? ----#: . Tarkoitetaanko tällä että poliittinen tahto muokkaa tutkimustulosta mieleisekseen vai että tutkimus oikeasti pääsisi muokkaamaan poliittista päästöstä? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 7. syyskuuta 2016 kello 13.50 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Pyritään usein markkinaehtoisiin toimiin, jolloin "markkinat päättävät" mitä tapahtuu ja mitä vaikutuksia tulee.
  • Mitä tämä merkitsee jos valitaan. Alustavia tietoja. Pitää olla käytössä vanhat tiedot. Tietoa on paljon. Tietoa ei löydy, pitää olla konkreettiset laskelmat tms näkyvissä.
  • Yksi keino on ohjausryhmätyöskentely, jolla tietoa kerrytetään.

Tutkijoita pitää olla, jotka tilausputken ulkopuolelta. Vuorovaikutus tutkijoiden kanssa tärkeää.

  • Millä prosessilla valitaan lopulliset vaihtoehdot? Käytännössä vaihtoehdot on jo olemassa. Askeltava koneisto, joka muuttuu koko ajan. ----#: . Mitä tarkoittaa askeltava koneisto? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 10.37 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Arvioinnin haasteita

  • Erityyppisten vaikutusten keskinäinen vertailu on vaikeaa.
  • Yksittäisten toimien vaikutukset selvitettävä jollakin tasolla, mutta toimia on todella paljon, osa päällekkäisiä ja toisiaan täydentäviä.
    • KAISUssa yritys yhtenäistää toimien vaikutusarviointeja.
  • Vaikutusten arviointi vs. vaihtoehtoisten toimien arviointi?
  • Vaikutusarviointia tehtäessä on tärkeää päättäjän tietää mistä ollaan päättämässä.

Jatko: suunnitelma, strategia: yhteistä molemmille tarve sovan sisällön kehittämiselle ja tarve oman toiminnan tunnistamiselle. Koko suunnitelma/strategia versus yksittäinen toimen arviointi versus usean pienen toimen yhteisvaikutus.

Yhteistyötahoja

  • Ilmastopaneeli. Paneelilla on laskentakaava ...
  • VATT ja Juha Honkatukia (VTT): Talousvaikutusten arviointi ja
  • Anu Tuominen (VTT) tutki viime talvena liikenteen vaihtoehtoisia vaikutuksia ja kansanterveydellisiä hyötyjä.

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Keskipitkän_aikavälin_ilmastopolitiikan_suunnitelma&oldid=32872”