Ero sivun ”Vaikutusten merkittävyyden arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(20 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{kaivos-YVA-opas}}
#REDIRECT [[Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi]]


== Vaikutusten merkittävyyden arviointi ==
== Vaikutusten merkittävyyden arviointi ==


Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytilanne
 
===Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytilanne===
 


Laajoissa hankkeissa on tyypillisesti suuri määrä arvioitavia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi auttaa tunnistamaan ne, jotka ovat olennaisia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa ja joihin haittojen lieventämistoimenpiteet tulisi kohdentaa. Merkittävien vaikutusten tunnistaminen tukee myös hankevaihtoehtojen vertailua sekä viestintää hankkeesta ja sen vaikutuksista sidosryhmille ja kansalaisille.  
Laajoissa hankkeissa on tyypillisesti suuri määrä arvioitavia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi auttaa tunnistamaan ne, jotka ovat olennaisia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa ja joihin haittojen lieventämistoimenpiteet tulisi kohdentaa. Merkittävien vaikutusten tunnistaminen tukee myös hankevaihtoehtojen vertailua sekä viestintää hankkeesta ja sen vaikutuksista sidosryhmille ja kansalaisille.  
Merkittävyyden arviointi perustuu ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten tuottaman aineiston analysointiin ja tiivistämiseen. Pyrkimyksenä on arvioida kutakin vaikutusta eri näkökulmista ja tämän perusteella muodostaa kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä. Tavoitteena on suhteuttaa ja kuvata eri vaikutuksia samalla mitta-asteikolla, mikä on usein haasteellista, sillä vaikutukset saattavat olla hyvinkin erityyyppisiä keskenään.
Merkittävyyden arviointi perustuu ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten tuottaman aineiston analysointiin ja tiivistämiseen. Pyrkimyksenä on arvioida kutakin vaikutusta eri näkökulmista ja tämän perusteella muodostaa kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä. Tavoitteena on suhteuttaa ja kuvata eri vaikutuksia samalla mitta-asteikolla, mikä on usein haasteellista, sillä vaikutukset saattavat olla hyvinkin erityyyppisiä keskenään.
Vaikka vaikutusten merkittävyyden arviointi on YVAssa keskeinen aihealue, se on usein huonosti ymmärretty ja puutteellisesti ohjeistettu. Nykyiset arviointikäytännöt ovat kirjavia ja terminologia hankalaa, koska samaa asiaa kuvataan eri yhteyksissä eri termeillä. Tarve järjestelmällisten menetelmien ja käytäntöjen kehittämiseen on tunnistettu YVA-yhteisössä niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämän myötä on alettu kehittää uusia lähestymistapoja ja useissa viimeaikaisissa suomalaisissa YVA-hankkeissa (mm. Hannukaisen kaivoshankkeen YVA) vaikutusten merkittävyyttä onkin jo arvioitu varsin erittelevästi ja järjestelmällisesti.
Vaikka vaikutusten merkittävyyden arviointi on YVAssa keskeinen aihealue, se on usein huonosti ymmärretty ja puutteellisesti ohjeistettu. Nykyiset arviointikäytännöt ovat kirjavia ja terminologia hankalaa, koska samaa asiaa kuvataan eri yhteyksissä eri termeillä. Tarve järjestelmällisten menetelmien ja käytäntöjen kehittämiseen on tunnistettu YVA-yhteisössä niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämän myötä on alettu kehittää uusia lähestymistapoja ja useissa viimeaikaisissa suomalaisissa YVA-hankkeissa (mm. Hannukaisen kaivoshankkeen YVA) vaikutusten merkittävyyttä onkin jo arvioitu varsin erittelevästi ja järjestelmällisesti.


=== Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko ===
===Erittelevä lähestymistapa vaikutusten merkittävyyden arviointiin===
 
Tässä luvussa kuvataan ARVI-lähestymistapa vaikutusten merkittävyyden arviointiin erilaisille hanketyypeille. Lähestymistapa perustuu konsulttien aloittamaan kehitystyöhön, jota on jatkettu SYKEn koordinoimassa EU-osarahoitteisessa IMPERIA-hankkeessa. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää vaikutusten merkittävyyden arvioinnin käytäntöjä ja kehittää työkalu arvioinnin tueksi. Lähestymistapaa tukeva ARVI-työkalu ohjeistoineen sekä selvitykset kansainvälisistä käytännöistä ovat saatavilla IMPERIA-hankkeen kotisivuilla http:/imperia.jyu.fi/.
Lähestymistavassa arvioidaan järjestelmällisesti ja erittelevästi hankkeen vaikutusalueen ja hankkeen aiheuttaman muutoksen ominaispiirteitä (esim. alueen herkkyys muutoksille sekä vaikutuksen kesto ja laajuus), ja näihin perustuen muodostetaan jäsennelty kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä. Lähestymistavan soveltaminen YVA-hankkeissa voi tuottaa muun muassa seuraavia hyötyjä:
*Vaikutusten arvioinnin yhdenmukaisuus, perusteltavuus ja havainnollisuus lisääntyvät, kun merkittävyys arvioidaan eritellysti vaikutusten ja kohdealueen ominaispiirteiden perusteella.
*Yhteinen arviointikehikko auttaa arvion tekijää huomioimaan vaikutuksen eri ulottuvuudet ja edistää erityyppisten vaikutuksen arviointia samojen periaatteiden mukaisesti.
*Kokonaisarvion pohjautuminen yleisesti hyväksyttyihin tekijöihin, asteikkoihin ja periaatteisiin auttaa eri osapuolia ymmärtämään, miten lopputulokseen on päädytty.
*Se auttaa myös suhteuttamaan hankkeiden paikallisia ja alueellisia vaikutuksia valtakunnallisessa mittakaavassa.
*Yhteinen arviointikehikko lisää eri hankkeissa tehtävien arvioiden yhdenmukaisuutta ja siten parantaa hankkeiden vertailtavuutta.
*Lähestymistapa tukee myös sidosryhmien näkemysten järjestelmällistä selvittämistä ja YVA-asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua.
Lähestymistavassa vaikutusten merkittävyyden arvioinnin päävaiheet ovat:
*Arvioitavien vaikutusten ja vaihtoehtojen määrittäminen sekä vaikutusalueen rajaus
*Vaikutuskohteen herkkyyden määrittäminen
*Muutoksen suuruuden arviointi
*Vaikutuksen merkittävyyden arviointi
*Epävarmuuksien ja riskien arviointi
*Vaikutusten lieventämismahdollisuuksien arviointi ja toimenpiteiden vaikutukset vaikutuksen merkittävyyteen
*Eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi
 
Arvioinnin aluksi päätetään, mitkä ovat arvioitavat vaikutukset, vaihtoehdot sekä tehdään vaikutusalueen rajaus. Lisäksi päätetään, onko tarpeen tarkastella erikseen hankkeen rakentamisen, toiminnanaikaisia ja käytöstä poiston vaikutuksia. Joissakin tapauksissa vaikutusalue on tarpeen jakaa osiin, jotta vaikutukset ja niiden merkittävyys saadaan kuvattua riittävän erittelevästi.
Varsinainen kokonaisarvio kunkin vaikutuksen (esim. melu, ilmasto, linnusto) merkittävyyden muodostetaan kahden päätekijän eli vaikutuskohteen herkkyyden ja hankkeen aiheuttamien muutosten suuruuden perusteella. Molemmat päätekijät on jaettu kolmeen osatekijään (kuva x).


Hankkeen vaikutusten merkittävyyden arviointiin kehitetyn järjestelmällisen lähestymistavan Periaatteena on, vaikutuksittain (esim. melu, maisema, veden laatu) arvioidaan ensiksi kohteena olevan alueen tai asian arvo nykytilassaan ja sen jälkeen hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruus. Näiden perusteella muodostetaan kokonaisarvio kyseisen vaikutuksen merkittävyydestä. Sekä kohteen arvon että muutoksen suuruuden arviointi tehdään järjestelmällisesti näiden osatekijöitä tarkastelemalla (kuva Kehikko vaikutusten merkittävyyden arviointiin).
[[File:vaikutusten_merkittävyys_tekijät.png|thumb|300px|'''Kuva x. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa huomioonotettavat tekijät.]]


'''1. päätekijä: Vaikutuskohteen herkkyys''' kuvaa vaikutuksen kohteena olevan asian ominaispiirteitä hankkeen vaikutusalueella. Se muodostuu kolmesta osatekijästä, joita arvioitaessa tarkastellaan kohteen nykytilaa ottamatta vielä kantaa hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruuteen:


[[Tiedosto:vaikutuksen merkittavyys.png|Kehikko vaikutusten merkittävyyden arviointiin|500 px|center]]
A) Vaikutukseen liittyvä lainsäädännöllinen ohjaus kuvaa sitä, onko alueella sellaisia kohteita, joille lainsäädäntö asettaa selkeitä suojelumääräyksiä tai rajoituksia (esim. pohjavesien pilaamiskielto, Natura-alueet) tai suosituksia/ohjelmia, jotka lisäävät kohteen suojeluarvoa (esim. kansallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema). Seuraavia kysymyksiä voidaan hyödyntää arvioinnissa:
*Asettaako lainsäädäntö erityisvaatimuksia vaikutusalueelle tai arvioitavalle asialle (esim. liito-orava)?
*Onko hankkeen vaikutusalueella suojeltuja kohteita?
*Onko alueella tärkeäksi/arvokkaaksi luokiteltuja alueita?
*Onko alueella uhanalaisiksi/rauhoitetuiksi/ silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja?
*Kuuluuko alue/kohde kansalliseen tai kansainväliseen ohjelmaan?


B) Alueen tai asian yhteiskunnallinen merkitys voi vaikutustyypistä riippuen liittyä esimerkiksi taloudellisiin tekijöihin (tärkeä vedenottoalue), sosiaalisiin arvoihin (tärkeä maisema- tai virkistyskäyttöalue) tai tärkeisiin luontokohteisiin (esim. arvokas elinympäristö). Yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa on pyrittävä pohtimaan asian tärkeyttä yleisesti esimerkiksi yhteiskunnallisten arvostusten kannalta eikä niinkään yksittäisen haitan kokijan kannalta. Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa otetaan huomioon myös haitan/hyödyn kokijoiden määrä. Tässä osatekijässä voidaan myös ottaa huomioon sidosryhmien mahdollisesti kokema suuri huoli tarkasteltavasta asiasta (esim. vaikutukset vedenlaatuun). Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää merkityksen arvioinnissa:
*Kuinka tärkeänä tai arvokkaana alue tai asia koetaan yleisesti ottaen?
*Onko vaikutusalueella arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai historiallisia arvoja?
*Kuinka laajaa on alueen virkistys- tai muu käyttö?
*Onko vaikutusalueella arvokkaita luontokohteita tai esiintymiä?
*Mikä on vaikutuksen kokijoiden määrä?
*Kuinka alkuperäinen/ainutlaatuinen on alueen tila?
*Herättääkö hankkeen aiheuttama muutos tarkasteltavaan asiaan voimakkaita ristiriitoja tai laajaa huolta?


C) Vaikutuskohteen alttius muutoksille kuvaa sitä, kuinka herkästi kohde reagoi päästöihin tai muihin muutoksiin toimintaympäristössä. Esimerkiksi hiljainen alue on herkempi lisääntyvälle melulle kuin alue, jossa on jo teollisuuden aiheuttamaa taustamelua. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää arvioinnissa:
*Kuinka herkästi vaikutuskohteen tila muuttuu toimintaympäristön muuttuessa?
*Mikä on kohteen kyky sietää hankkeen vaikutusta ja sopeutumiskyky muutokselle?
*Onko alueella herkästi häiriytyviä kohteita (sairaalat, päiväkodit, koulut)?


Arviointikehikon kutakin osatekijää arvioidaan osatekijän suuruutta kuvaavalla asteikolla (esimerkiksi vähäinen – kohtalainen – suuri). Arvioitaessa vaikutuskohteen arvoa kokonaisuutena yleisperiaatteena on, että arvo määritetään sen suurimman osatekijän mukaan. Jos kohteen suojelusta on esimerkiksi tiukasti säädetty lainsäädännössä, on kohteen arvo tällöin suuri, vaikka kohteen herkkyys ja tärkeys olisivatkin vähäisempiä. Tosin mikäli osatekijöiden välillä on suuria eroja, voi olla tarpeen käyttää asiantuntija harkintaa. Tavoitteena on, että arvo kuvaisi kokonaisuutena hankealueen nykytilan olemusta kyseisen vaikutuksen suhteen.
Vaikutuskohteen herkkyys muodostuu asiantuntijan kokonaisarvioina edellä mainituista kolmesta osatekijästä. Yleisperiaatteena on, että herkkyys määritetään alustavasti sen mukaan, kumpi lainsäädännöllisestä ohjauksesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä on saanut korkeamman arvon. Tämän jälkeen herkkyysarviota voidaan nostaa, laskea tai pitää ennallaan riippuen kohteen alttiudesta muutokselle. Yleispätevää ohjetta kokonaisarvion määrittämiseen ei ole kuitenkaan mahdollista antaa.


Muutoksen suuruus on myös kokonaisvaltainen yhdistelmä sen osatekijöistä. Pääsääntöisesti suuruus voidaan arvioida samaksi kuin voimakkuus tapauksessa, jossa alueellinen laajuus on paikallinen tai alueellinen ja kesto toiminnanaikainen. Mikäli laajuus ja/tai kesto poikkeavat näistä, tulee arviota säätää tarpeen mukaan vastaamaan kokonaiskuvaa ja myös tässäkin vaikutuksen ominaisluonne on otettava huomioon arvioita tehtäessä.
{| {{prettytable}}
|+'''Taulukko x. Viitteellisiä esimerkkejä vaikutuskohteen herkkyysluokista.
|style="background: #888888"| Erittäin suuri
<nowiki>* * * *</nowiki>
| Kohteesta on erittäin tiukasti säädetty lainsäädännössä tai kohde on yhteiskunnallisesti korvaamaton ja lisäksi se on altis muutoksille. Alueella voi esimerkiksi olla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia lajeja. Ääritapauksessa hankkeen toteutuminen voi estyä, mikäli kohteen tila muuttuu hankkeen vaikutuksesta.
|---
|style="background: #aaaaaa"| Suuri
<nowiki>* * *</nowiki>
| Kohteesta on tiukasti säädetty lainsäädännössä tai kohteen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Lisäksi kohde on verrattain altis muutoksille. Alue voi esimerkiksi olla luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi tai sen virkistyskäyttö on runsasta
|---
|style="background: #cccccc"| Kohtalainen
<nowiki>* *</nowiki>
| Kohteen yhteiskunnallinen merkitys on kohtalainen, tai sillä voi olla lainsäädännössä ohjearvoja tai suosituksia ja se voi kuulua johonkin ohjelmaan. Alueella voi olla esimerkiksi silmälläpidettäviä lajeja tai alue koetaan muuten tärkeäksi
|---
|style="background: #eeeeee"| Vähäinen
<nowiki>*</nowiki>
| Kohteen yhteiskunnallinen merkitys on vähäinen eikä sillä ole lainsäädännöllistä asemaa. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin toimintaympäristön muutoksiin.
|}


Taulukossa 1 (Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin kriteerit) on lueteltuna eri osatekijöiden arviointia helpottavia kysymyksiä. Näiden avulla pyritään varmistamaan, että arvioinnissa tulee otettua huomioon kaikki mahdolliset näkökulmat asiaan ja asian eri ulottuvuudet.  
'''2. päätekijä: Muutoksen suuruus ja suunta''' kuvaa itse hankkeen aiheuttaman muutoksen ominaispiirteitä. Tässä erittelevässä lähestymistavassa muutoksen suuruus tulisi arvioida pelkästään hankkeen aiheuttaman muutoksen perusteella ottamatta tässä vaiheessa huomioon vaikutuskohteen ominaispiirteitä esimerkiksi kohteen alttiutta muutokselle. Muutoksen suuruus koostuu kolmesta osatekijästä:


{| class="wikitable"
A) Muutoksen voimakkuus ja suunta kuvaa hankkeen aiheuttaman muutoksen fyysistä ulottuvuutta. Suunta määrittää, onko vaikutus kielteinen vai myönteinen. Voimakkuuden mittaamiseen voidaan käyttää vaikutuksesta riippuen erilaisia fyysisiä mittareita ja ohjearvoja, esimerkiksi melun kohdalla äänenpainetasoa (dB). Toisaalta on myös olemassa vaikutuksia, joille ei löydy luontaista mittaria (esimerkiksi maisema), jolloin muutoksen voimakkuutta voidaan arvioida asiantuntija-arviona suhteessa sen aiheuttamaan häiriöön tai hyötyyn. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää arvioinnissa:
|-
*Kuinka paljon päästöjen määrä/kuormitus kasvaa?
! Arvioinnin osatekijä!! Osatekijän arviointia helpottavia kysymyksiä
*Aiheuttaako muutos raja-arvojen ylityksiä/alituksia?
|-
*Kuinka oleellisesti hanke muuttaa alueen tilaa ja kuinka paljon olosuhteet heikkenevät?
| Lainsäädäntö/
*Kuinka paljon hanke heikentää luontotyyppejä ja lajien elinmahdollisuuksia?
Suojelustatus
*Kuinka paljon hanke vaikuttaa alueen ominaispiirteisiin?
||
* Asettaako lainsäädäntö (esim. metsä/vesi/luonnon-suojelulaki) erityisvaatimuksia alueelle?
* Onko EU-direktiiveissä erityisvaatimuksia alueelle vaikutuksen osalta?
* Onko vaikutusalueella tärkeäksi luokiteltuja alueita?
* Onko vaikutusalueella suojeltuja alueita?
* Onko vaikutusalueella uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja?
* Kuuluuko vaikutusalue kansalliseen tai kansainväliseen suojeluohjelmaan?


|-
B) Alueellinen laajuus kuvaa muutoksen maantieteellistä ulottuvuutta eli sitä, kuinka laajalla alueella (esim. paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti) hankkeen aiheuttama muutos on havaittavissa. Periaatteessa laajuus voidaan ilmaista etäisyytenä kohteesta, mutta johtuen esimerkiksi alueen pinnanmuodoista tai kasvillisuudesta, vaikutusalueen laajuus voi vaihdella eri suuntiin. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää tämän osatekijän määrittelyssä:
| Yhteiskunnallinen arvo/
*Kuinka laajalla alueella muutos on havaittavissa?
Tärkeys/
*Kuinka suureen osaan kohteen elinympäristöstä hanke vaikuttaa?
Merkitys
||
* Onko alueella arvokkaita kohteita/kulttuuri-ympäristöjä/historiallisia arvoja?
* Kuinka laajaa on alueen virkistyskäyttö/muu käyttö?
* Onko alueella arvokkaita esiintymiä?
* Mikä on vaikutuksen kokijoiden määrä?
* Kuinka alkuperäinen/ainutlaatuinen on alueen tila?
* Kuinka paljon alue on jo ihmisen muokkaamaa?
* Kuinka luonnontilainen alue on?
* Herättääkö hanke ristiriitoja tai huolia? (Vain SVA:ssa)


|-
C) Kesto kuvaa hankkeen aiheuttaman muutoksen ajallista ulottuvuutta eli sitä, kuinka kauan muutos on havaittavissa. Keston arvioinnissa on tarpeen huomioida myös vaikutuksen ajoitus ja jaksotus. Esimerkiksi erittäin pitkäkestoinenkin vaikutus voidaan luokitella alempaan luokkaan, mihin se pelkän keston mukaan kuuluisi, mikäli se ei ole jatkuvaa ja se on esimerkiksi ajoitettu tai jaksotettu siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä.
| Tilan herkkyys/ Sopeutumiskyky/ Sietokyky||
Tarvittaessa voidaan arvioida myös muita tekijöitä, esimerkiksi keston kohdalla muutoksen toistuvuutta ja ajoittuvuutta.
* Kuinka herkästi vaikutusalueen/kohteen tila muuttuu toimintaympäristön muuttuessa?
Muutoksen suuruus muodostuu asiantuntijan kokonaisarvioina edellä mainituista kolmesta osatekijästä. Tapauksessa, jossa voimakkuus, laajuus ja kesto saavat saman arvon, voidaan suuruuden arvoksi arvioida pääsääntöisesti tämä arvo. Muussa tapauksessa voimakkuuden arvo voidaan ottaa arvion pohjaksi ja sitä säädetään laajuuden ja keston arvojen mukaan vastaamaan asiantuntijan näkemystä.
* Mikä on kohteen kyky sietää hankkeen vaikutusta?
* Onko alueella herkästi häiriytyviä kohteita (sairaalat, päiväkodit, koulut)?
* Mikä on vaikutusalueen sopeutumiskyky muutokselle?


|-
{| {{prettytable}}
| Muutoksen voimakkuus ja suunta||  
|+'''Taulukko x. Viitteellisiä esimerkkejä muutoksen suuruusluokista.
* Onko muutos myönteinen vai kielteinen?
|style="background: #9bbb59"|Erittäin suuri
* Onko muutoksen voimakkuudelle jotain ohjearvoja?
* Aiheuttaako muutos raja-arvojen ylityksiä/alituksia?
* Kuinka paljon päästöjen määrä kasvaa?
* Kuinka paljon kuormitus kasvaa?
* Kuinka vakavia ovat hankkeen aiheuttamat muutokset?
* Kuinka paljon hanke hävittää lajityyppejä?
* Kuinka paljon hanke vaikuttaa alueen ominaispiirteiden säilymiseen?
* Kuinka paljon olosuhteet heikkenevät?


|-
+ + + +
| Laajuus||
| Hanke aiheuttaa erittäin selvästi havaittavan myönteisen pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon hyvin laajalla alueella tai jopa valtakunnan mittakaavassa.
* Kuinka laajalla alueella muutos on havaittavissa
|---
|-
|style="background: #c2d69b"| Suuri
| Kesto||
* Kuinka pitkään muutos on havaittavissa?
* Kuinka palautuva muutos on?
* Kuinka säännöllistä/jaksottaista muutos on?
* Kuinka muutos tällöin ajoittuu?


+ + +
| Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan myönteisen ja pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa alueellisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
|---
|style="background: #d6e3bc"| Kohtalainen
+ +
| Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan myönteisen muutoksen, joka vaikuttaa paikallisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
|---
|style="background: #eaf1dd"| Vähäinen
+
| Hankkeen aiheuttama myönteinen muutos on havaittavissa, mutta ei juuri aiheuta muutosta ihmisten päivittäisiin toimiin tai ympäröivään luontoon.
|---
| Ei vaikutusta
| Muutos on niin pientä, että se ei käytännössä ole havaittavissa eikä se aiheuta lainkaan haittaa tai hyötyä.
|---
|style="background: #fde1db"| Vähäinen
–
| Hankkeen aiheuttama kielteinen muutos on havaittavissa, mutta ei juuri aiheuta muutosta ihmisten päivittäisiin toimiin tai ympäröivään luontoon.
|---
|style="background: #fac1bb"| Kohtalainen
– –
| Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan kielteisen muutoksen, joka vaikuttaa paikallisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
|---
|style="background: #e5958e"| Suuri
– – –
| Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan kielteisen ja pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa alueellisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
|---
|style="background: #c55555"| Erittäin suuri
– – – –
| Hanke aiheuttaa erittäin selvästi havaittavan kielteisen pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon hyvin laajalla alueella tai jopa valtakunnan mittakaavassa.
|}
|}


Kokonaisuutena vaikutuksen merkittävyys arvioidaan siis vaikutuskohteen arvon ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruuden perusteella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää alla taulukkoa 2 (Vaikutusten merkittävyyden arviointi kohteen arvon ja muutoksen suuruuden perusteella), missä myönteiset vaikutukset ovat vihreällä ja kielteiset punaisella. Taulukko on ohjeellinen ja etenkin tapauksissa, joissa vaikutuksen suuruus ja kohteen tärkeys ovat asteikon eri päistä (esim. suuruus suuri ja tärkeys vähäinen), taulukon ehdottamaan arvoon kannattaa suhtautua varauksella.
Kehikkoa sovellettaessa on otettava huomioon, että sama arviointikehikko ei välttämättä sellaisenaan sovellu kaikille vaikutuksille, sillä vaikutukset saattavat olla hyvin erityyppisiä. Lisäksi kyseessä on asiantuntijoiden tai sidosryhmien edustajien arvio siitä,, kuinka merkittävänä kokonaisuudessaan pidetään ihmistoiminnasta aiheutuvaa vaikutusta.
Kehikossa käytössä oleva terminologia voi olla hankalaa, sillä käsitteet eivät välttämättä ole kaikilta osin yksiselitteisiä. Esimerkiksi termiä merkittävä käytetään eri yhteyksissä eri merkityksissä . Siksi kehikkoa käytettäessä on tärkeää kuvata termien sisältö.


Keskeinen kysymys on, minkälaisia johtopäätelmiä tarkastelusta tehdään. Tähän ei ole kuitenkaanyleispätevää ohjetta. On kuitenkin selvää, että jos hankkeella on useita vaikutuksia, jotka sijoittuvat kategoriaan merkittävyys on suuri, niin silloin on mietittävä, voidaanko hanke toteuttaa haitattomammalla tavalla tai onko muita vaihtoehtoja hyötyjen saavuttamiseksi. Kehikko voi auttaa myös haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden kohdentamisessa merkittävimpiin vaikutuksiin.
'''Kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä''' tehdään edellä kuvattujen vaikutuskohteen herkkyyttä ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruutta koskevien arvioiden perusteella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää taulukkoa x, missä myönteiset vaikutukset ovat vihreällä ja kielteiset punaisella. Taulukko on ohjeellinen ja etenkin tapauksissa, joissa vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys ovat asteikon eri päistä (esim. suuruus vähäinen ja herkkyys suuri), taulukon ehdottamaan arvoon kannattaa suhtautua varauksella.


Merkittävyyden arviointikehikon käytön hyötyjä on:  
{| {{prettytable}}
• Järjestelmällisyys: Vaikutuksen eri ulottuvuudet tulee huomioitua.
|+'''Taulukko x. Vaikutusten merkittävyyden arviointi herkkyyden ja muutoksen suuruuden perusteella.
• Yhdenmukaisuus: Eri vaikutukset tulee arvioitua samojen periaatteiden mukaisesti.
|rowspan="2" colspan="2"| '''Vaikutuksen merkittävyys ||colspan="9"| '''Muutoksen suuruus
• Perusteltavuus: Pystytään perustelemaan, millä perusteella ja mihin tekijöihin arvio muodostuu.
|---
• Havainnollisuus: Pystytään havainnollistamaan lukijalle päättelyketju, miten päädytään arvioon.
|style="background: #c55555"| '''Erittäin suuri ||style="background: #e5958e"| '''Suuri ||style="background: #fac1bb"| '''Kohtalainen ||style="background: #fde1db"| '''Vähäinen || '''Ei muutosta ||style="background: #eaf1dd"| '''Vähäinen ||style="background: #d6e3bc"| '''Kohtalainen ||style="background: #c2d69b"| '''Suuri ||style="background: #9bbb59"| '''Erittäin suuri
Lähestymistavan tavoitteena on siis parantaa arvioinnin läpinäkyvyyttä ja yhtenäistää eri asiantuntijoiden tekemiä arvioita. Lisäksi tavoitteena on edistää asiantuntijoiden ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua sekä edesauttaa asian ymmärtämistä ja vaikutusten ominaispiirteiden kuvaamista sidosryhmille.
|---
| rowspan="4"| '''Kohteen herkkyys ||style="background: #eeeeee"| '''Vähäinen ||style="background: #e5958e"| Suuri/ Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen/ Vähäinen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen || Ei vaikutusta ||style="background: #eaf1dd"| Vähäinen ||style="background: #eaf1dd"| Vähäinen ||style="background: #d6e3bc"| Kohtalainen/ Vähäinen ||style="background: #c2d69b"| Suuri/ Kohtalainen
|---
|style="background: #cccccc"| '''Kohtalainen ||style="background: #e5958e"| Suuri ||style="background: #e5958e"| Suuri/ Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen || Ei vaikutusta ||style="background: #eaf1dd"| Vähäinen ||style="background: #d6e3bc"| Kohtalainen ||style="background: #c2d69b"| Suuri/ Kohtalainen ||style="background: #c2d69b"| Suuri
|---
|style="background: #aaaaaa"| '''Suuri ||style="background: #c55555"| Erittäin suuri ||style="background: #e5958e"| Suuri ||style="background: #e5958e"| Suuri/ Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen/ Vähäinen || Ei vaikutusta ||style="background: #d6e3bd"| Kohtalainen/ Vähäinen ||style="background: #c2d69b"| Suuri/ Kohtalainen ||style="background: #c2d69b"| Suuri ||style="background: #9bbb59"| Erittäin suuri
|---
|style="background: #888888"| '''Erittäin suuri ||style="background: #c55555"| Erittäin suuri ||style="background: #c55555"| Erittäin suuri ||style="background: #e5958e"| Suuri ||style="background: #e5958e"| Suuri/ Kohtalainen || Ei vaikutusta ||style="background: #c2d69b"| Suuri/ Kohtalainen ||style="background: #c2d69b"| Suuri ||style="background: #9bbb59"| Erittäin suuri ||style="background: #9bbb59"| Erittäin suuri
|}
 
Hankkeen vaikutuksiin ja niiden arviointiin voi liittyä myös erityyppisiä epävarmuuksia ja riskejä. ARVI-lähestymistavassa voidaan kuvata myös vaikutuksen toteutumiseen liittyvää epävarmuutta, vaikutusarviointiin liittyvä epätarkkuutta ja hankkeeseen liittyviä riskejä kullekin arvioitavalle vaikutukselle. Lisäksi voidaan kuvata, minkälaisilla toimenpiteillä vaikutusta voidaan lieventää ja kuinka paljon sekä sitä, liittyykö vaikutukseen yhteisvaikutuksia jonkin toisen vaikutuksen tai hankkeen kanssa.
 
 
===ARVI-työkalu===
 
ARVI on Excel-pohjainen Visual Basic -laajennuksella toteutettu työkalu vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tukemiseen. Asiantuntijat kirjaavat ensin arvionsa kunkin vaikutuksen merkittävyydestä erilliselle Excel-lomakkeelle. Työkalun avulla arviot kootaan yhteen ja niiden pohjalta voidaan tuottaa erilaisia yhteenvetotaulukoita ja kuvaajia. Arviot voidaan myös syöttää suoraan työkaluun, jolloin Excel-lomakkeen täyttämistä ei tarvita. ARVI on tarkoitettu yhteiseksi työkaluksi, jota YVA-konsultin projektiryhmä käyttää projektipäällikön johdolla. Myös yhteisviranomainen voi hyödyntää työkalua. Työkalutiedosto voidaan julkaista YVA-selostuksen liitemateriaalina hankkeen verkkosivuilla.
 
{| {{prettytable}}
|+'''Taulukko x. Näkymä ARVI-työkalun ”Vaikutusarviot”-välilehdeltä. Välilehdellä on vaikutusmatriisi jokaiselle arvioitavalle vaihtoehdolle, kuvassa on kaksi vaihtoehtoa.
|style="background: #4f81bd" colspan="10"|VE1 & VE2 - Tuulivoimapuisto
|---
|rowspan="2"| Vaikutus ||style="background: #358dd5" colspan="3"| '''Vaikutuskohteen herkkyyden osatekijät ||style="background: #358dd5" rowspan="2"| HERKKYYS ||style="background: #bfbfbf" colspan="3"| '''Muutoksen suuruuden osatekijät ||style="background: #bfbfbf" rowspan="2"| SUURUUS ||style="background: #b1a0c7" rowspan="2"| MERKITTÄVYYS
|---
|style="background: #8db4e2"| Lainsäädännöllinen ohjaus ||style="background: #8db4e2"| Yhteiskunnallinen merkitys ||style="background: #8db4e2"| Alttius muutokselle ||style="background: #d9d9d9"| Voimakkuus ja suunta ||style="background: #d9d9d9"| Laajuus ||style="background: #d9d9d9"| Kesto
|---
| 1.1 Kasvillisuus ja luontotyypit ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #eeeeee"|  Vähäinen ||style="background: #888888"| Erittäin suuri ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen -
|---
| 1.2 Linnusto ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #eeeeee"|  Vähäinen ||style="background: #888888"| Erittäin suuri ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen -
|---
| 1.3 Muu eläimistö ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #eeeeee"|  Vähäinen ||style="background: #888888"| Erittäin suuri ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|---
| 1.4 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #eeeeee"|  Vähäinen ||style="background: #cccccc"| Kohtalainen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|---
| 1.5 Ilmasto ja ilmanlaatu ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #eaf1dd"| Vähäinen + ||style="background: #888888"| Erittäin suuri ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #eaf1dd"| Vähäinen + ||style="background: #eaf1dd"| Vähäinen +
|---
| 2.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #eeeeee"|  Vähäinen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|---
| 2.2 Maisema ja kulttuuriympäristö ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #cccccc"| Kohtalainen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen -
|---
| 2.3 Liikenne ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #cccccc"| Kohtalainen ||style="background: #eeeeee"|  Vähäinen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|---
| 2.4 Melu ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #eeeeee"| Vähäinen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen -
|---
| 2.5 Varjon vilkkuminen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #eeeeee"| Vähäinen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|---
| 2.6 Muinaisjäännökset ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #eeeeee"| Vähäinen ||style="background: #888888"| Erittäin suuri ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen -
|---
| 2.7 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #cccccc"| Kohtalainen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen - ||style="background: #fac1bb"| Kohtalainen -
|---
| 2.8 Virkistyskäyttö ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #95b3d7"| Suuri ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #cccccc"| Kohtalainen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|---
| 2.9 Aluetalous ja työllisyys ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #c2d69b"| Suuri + ||style="background: #cccccc"| Kohtalainen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #d6e3bc"| Kohtalainen + ||style="background: #d6e3bc"| Kohtalainen +
|---
| 2.10 Turvallisuus ||style="background: #b8cce4"| Kohtalainen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #dce6f1"| Vähäinen ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #eeeeee"| Vähäinen ||style="background: #aaaaaa"| Suuri ||style="background: #fde1db"| Vähäinen - ||style="background: #fde1db"| Vähäinen -
|}




Lisätietoja
===Haasteita merkittävyyden arvioinnissa===


IMPERIA-hankkeen kotisivut http://imperia.jyu.fi/
Vaikka merkittävyyden arviointia varten voidaan kehittää järjestelmällisiä lähestymistapoja ja soveltaa valtakunnallisesti yhtenäisiä periaatteita, kriteereitä ja asteikkoja, on merkittävyyden arviointi viime kädessä kuitenkin subjektiivista. Eri ihmiset arvostavat eri asioita ja kokevat vaikutukset eri tavalla. Esimerkiksi hankkeen vaikutuspiirissä oleva yhteisö voi pitää havaittavissa olevia vaikutuksia huomattavasti merkittävämpinä kuin vaikkapa asiantuntijat. Arviointiselostuksissa tulisikin kuvata myös mahdollisia asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyseroja ja niiden syitä. Arviointikehikkoa voidaan hyödyntää sidosryhmien näkemysten selvittämisessä esimerkiksi niin, että heiltä kysytään näkemystä asiantuntijoiden arvioista työpajassa jaettavalla lomakkeella.
Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan YVA-hankkeissa sekä arviointiohjelmavaiheessa että arviointiselostusta laadittaessa dokumentoitaessa selvitysten tuloksia. Nykyistä järjestelmällisempi ja läpinäkyvämpi vaikutusten merkittävyyden alustava arviointi jo arviointiohjelmavaiheessa edesauttaisi keskustelua siitä, mihin vaikutuksiin YVAssa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja mitkä vaikutukset voisivat jäädä vähemmälle huomiolle. ARVI-lähestymistavan kriteereitä ja periaatteita kannattaisi hyödyntää myös tässä YVA:n vaiheessa.  


Bevan, J. P. 2009. Determining significance in environmental impact assessment:
Tulkittaessa vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tuloksia on haasteena arvioida, mitä tulokset käytännössä tarkoittavat hankkeen kannalta. Jos arvioinnista saadaan esimerkiksi tulos, että osa kielteisistä vaikutuksista on merkittävyydeltään suuria tai erittäin suuria, tulisi selvittää, voidaanko näitä vaikutuksia vähentää hankevaihtoehtoa muuttamalla tai erilaisilla lieventämistoimenpiteillä. Sen sijaan yksiselitteisiä päätelmiä hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ei ole mahdollista tehdä, sillä päätelmät riippuvat vaikutuksesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.
a review of impacts upon the socio-economic and water environments.  School of Environmental Sciences, University of East Anglia.  http://www.uea.ac.uk/env/all/teaching/eiaams/pdf_dissertations/2009/Bevan_John.pdf

Nykyinen versio 13. toukokuuta 2016 kello 07.27

Ohjaus sivulle:

Vaikutusten merkittävyyden arviointi

Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytilanne

Laajoissa hankkeissa on tyypillisesti suuri määrä arvioitavia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi auttaa tunnistamaan ne, jotka ovat olennaisia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnissa ja joihin haittojen lieventämistoimenpiteet tulisi kohdentaa. Merkittävien vaikutusten tunnistaminen tukee myös hankevaihtoehtojen vertailua sekä viestintää hankkeesta ja sen vaikutuksista sidosryhmille ja kansalaisille.

Merkittävyyden arviointi perustuu ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten tuottaman aineiston analysointiin ja tiivistämiseen. Pyrkimyksenä on arvioida kutakin vaikutusta eri näkökulmista ja tämän perusteella muodostaa kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä. Tavoitteena on suhteuttaa ja kuvata eri vaikutuksia samalla mitta-asteikolla, mikä on usein haasteellista, sillä vaikutukset saattavat olla hyvinkin erityyyppisiä keskenään.

Vaikka vaikutusten merkittävyyden arviointi on YVAssa keskeinen aihealue, se on usein huonosti ymmärretty ja puutteellisesti ohjeistettu. Nykyiset arviointikäytännöt ovat kirjavia ja terminologia hankalaa, koska samaa asiaa kuvataan eri yhteyksissä eri termeillä. Tarve järjestelmällisten menetelmien ja käytäntöjen kehittämiseen on tunnistettu YVA-yhteisössä niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämän myötä on alettu kehittää uusia lähestymistapoja ja useissa viimeaikaisissa suomalaisissa YVA-hankkeissa (mm. Hannukaisen kaivoshankkeen YVA) vaikutusten merkittävyyttä onkin jo arvioitu varsin erittelevästi ja järjestelmällisesti.

Erittelevä lähestymistapa vaikutusten merkittävyyden arviointiin

Tässä luvussa kuvataan ARVI-lähestymistapa vaikutusten merkittävyyden arviointiin erilaisille hanketyypeille. Lähestymistapa perustuu konsulttien aloittamaan kehitystyöhön, jota on jatkettu SYKEn koordinoimassa EU-osarahoitteisessa IMPERIA-hankkeessa. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää vaikutusten merkittävyyden arvioinnin käytäntöjä ja kehittää työkalu arvioinnin tueksi. Lähestymistapaa tukeva ARVI-työkalu ohjeistoineen sekä selvitykset kansainvälisistä käytännöistä ovat saatavilla IMPERIA-hankkeen kotisivuilla http:/imperia.jyu.fi/. Lähestymistavassa arvioidaan järjestelmällisesti ja erittelevästi hankkeen vaikutusalueen ja hankkeen aiheuttaman muutoksen ominaispiirteitä (esim. alueen herkkyys muutoksille sekä vaikutuksen kesto ja laajuus), ja näihin perustuen muodostetaan jäsennelty kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä. Lähestymistavan soveltaminen YVA-hankkeissa voi tuottaa muun muassa seuraavia hyötyjä:

  • Vaikutusten arvioinnin yhdenmukaisuus, perusteltavuus ja havainnollisuus lisääntyvät, kun merkittävyys arvioidaan eritellysti vaikutusten ja kohdealueen ominaispiirteiden perusteella.
  • Yhteinen arviointikehikko auttaa arvion tekijää huomioimaan vaikutuksen eri ulottuvuudet ja edistää erityyppisten vaikutuksen arviointia samojen periaatteiden mukaisesti.
  • Kokonaisarvion pohjautuminen yleisesti hyväksyttyihin tekijöihin, asteikkoihin ja periaatteisiin auttaa eri osapuolia ymmärtämään, miten lopputulokseen on päädytty.
  • Se auttaa myös suhteuttamaan hankkeiden paikallisia ja alueellisia vaikutuksia valtakunnallisessa mittakaavassa.
  • Yhteinen arviointikehikko lisää eri hankkeissa tehtävien arvioiden yhdenmukaisuutta ja siten parantaa hankkeiden vertailtavuutta.
  • Lähestymistapa tukee myös sidosryhmien näkemysten järjestelmällistä selvittämistä ja YVA-asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua.

Lähestymistavassa vaikutusten merkittävyyden arvioinnin päävaiheet ovat:

  • Arvioitavien vaikutusten ja vaihtoehtojen määrittäminen sekä vaikutusalueen rajaus
  • Vaikutuskohteen herkkyyden määrittäminen
  • Muutoksen suuruuden arviointi
  • Vaikutuksen merkittävyyden arviointi
  • Epävarmuuksien ja riskien arviointi
  • Vaikutusten lieventämismahdollisuuksien arviointi ja toimenpiteiden vaikutukset vaikutuksen merkittävyyteen
  • Eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi

Arvioinnin aluksi päätetään, mitkä ovat arvioitavat vaikutukset, vaihtoehdot sekä tehdään vaikutusalueen rajaus. Lisäksi päätetään, onko tarpeen tarkastella erikseen hankkeen rakentamisen, toiminnanaikaisia ja käytöstä poiston vaikutuksia. Joissakin tapauksissa vaikutusalue on tarpeen jakaa osiin, jotta vaikutukset ja niiden merkittävyys saadaan kuvattua riittävän erittelevästi. Varsinainen kokonaisarvio kunkin vaikutuksen (esim. melu, ilmasto, linnusto) merkittävyyden muodostetaan kahden päätekijän eli vaikutuskohteen herkkyyden ja hankkeen aiheuttamien muutosten suuruuden perusteella. Molemmat päätekijät on jaettu kolmeen osatekijään (kuva x).

Kuva x. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa huomioonotettavat tekijät.

1. päätekijä: Vaikutuskohteen herkkyys kuvaa vaikutuksen kohteena olevan asian ominaispiirteitä hankkeen vaikutusalueella. Se muodostuu kolmesta osatekijästä, joita arvioitaessa tarkastellaan kohteen nykytilaa ottamatta vielä kantaa hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruuteen:

A) Vaikutukseen liittyvä lainsäädännöllinen ohjaus kuvaa sitä, onko alueella sellaisia kohteita, joille lainsäädäntö asettaa selkeitä suojelumääräyksiä tai rajoituksia (esim. pohjavesien pilaamiskielto, Natura-alueet) tai suosituksia/ohjelmia, jotka lisäävät kohteen suojeluarvoa (esim. kansallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema). Seuraavia kysymyksiä voidaan hyödyntää arvioinnissa:

  • Asettaako lainsäädäntö erityisvaatimuksia vaikutusalueelle tai arvioitavalle asialle (esim. liito-orava)?
  • Onko hankkeen vaikutusalueella suojeltuja kohteita?
  • Onko alueella tärkeäksi/arvokkaaksi luokiteltuja alueita?
  • Onko alueella uhanalaisiksi/rauhoitetuiksi/ silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja?
  • Kuuluuko alue/kohde kansalliseen tai kansainväliseen ohjelmaan?

B) Alueen tai asian yhteiskunnallinen merkitys voi vaikutustyypistä riippuen liittyä esimerkiksi taloudellisiin tekijöihin (tärkeä vedenottoalue), sosiaalisiin arvoihin (tärkeä maisema- tai virkistyskäyttöalue) tai tärkeisiin luontokohteisiin (esim. arvokas elinympäristö). Yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa on pyrittävä pohtimaan asian tärkeyttä yleisesti esimerkiksi yhteiskunnallisten arvostusten kannalta eikä niinkään yksittäisen haitan kokijan kannalta. Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa otetaan huomioon myös haitan/hyödyn kokijoiden määrä. Tässä osatekijässä voidaan myös ottaa huomioon sidosryhmien mahdollisesti kokema suuri huoli tarkasteltavasta asiasta (esim. vaikutukset vedenlaatuun). Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää merkityksen arvioinnissa:

  • Kuinka tärkeänä tai arvokkaana alue tai asia koetaan yleisesti ottaen?
  • Onko vaikutusalueella arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai historiallisia arvoja?
  • Kuinka laajaa on alueen virkistys- tai muu käyttö?
  • Onko vaikutusalueella arvokkaita luontokohteita tai esiintymiä?
  • Mikä on vaikutuksen kokijoiden määrä?
  • Kuinka alkuperäinen/ainutlaatuinen on alueen tila?
  • Herättääkö hankkeen aiheuttama muutos tarkasteltavaan asiaan voimakkaita ristiriitoja tai laajaa huolta?

C) Vaikutuskohteen alttius muutoksille kuvaa sitä, kuinka herkästi kohde reagoi päästöihin tai muihin muutoksiin toimintaympäristössä. Esimerkiksi hiljainen alue on herkempi lisääntyvälle melulle kuin alue, jossa on jo teollisuuden aiheuttamaa taustamelua. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää arvioinnissa:

  • Kuinka herkästi vaikutuskohteen tila muuttuu toimintaympäristön muuttuessa?
  • Mikä on kohteen kyky sietää hankkeen vaikutusta ja sopeutumiskyky muutokselle?
  • Onko alueella herkästi häiriytyviä kohteita (sairaalat, päiväkodit, koulut)?

Vaikutuskohteen herkkyys muodostuu asiantuntijan kokonaisarvioina edellä mainituista kolmesta osatekijästä. Yleisperiaatteena on, että herkkyys määritetään alustavasti sen mukaan, kumpi lainsäädännöllisestä ohjauksesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä on saanut korkeamman arvon. Tämän jälkeen herkkyysarviota voidaan nostaa, laskea tai pitää ennallaan riippuen kohteen alttiudesta muutokselle. Yleispätevää ohjetta kokonaisarvion määrittämiseen ei ole kuitenkaan mahdollista antaa.

Taulukko x. Viitteellisiä esimerkkejä vaikutuskohteen herkkyysluokista.
Erittäin suuri

* * * *

Kohteesta on erittäin tiukasti säädetty lainsäädännössä tai kohde on yhteiskunnallisesti korvaamaton ja lisäksi se on altis muutoksille. Alueella voi esimerkiksi olla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia lajeja. Ääritapauksessa hankkeen toteutuminen voi estyä, mikäli kohteen tila muuttuu hankkeen vaikutuksesta.
Suuri

* * *

Kohteesta on tiukasti säädetty lainsäädännössä tai kohteen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Lisäksi kohde on verrattain altis muutoksille. Alue voi esimerkiksi olla luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi tai sen virkistyskäyttö on runsasta
Kohtalainen

* *

Kohteen yhteiskunnallinen merkitys on kohtalainen, tai sillä voi olla lainsäädännössä ohjearvoja tai suosituksia ja se voi kuulua johonkin ohjelmaan. Alueella voi olla esimerkiksi silmälläpidettäviä lajeja tai alue koetaan muuten tärkeäksi
Vähäinen

*

Kohteen yhteiskunnallinen merkitys on vähäinen eikä sillä ole lainsäädännöllistä asemaa. Lisäksi kohde sopeutuu hyvin toimintaympäristön muutoksiin.

2. päätekijä: Muutoksen suuruus ja suunta kuvaa itse hankkeen aiheuttaman muutoksen ominaispiirteitä. Tässä erittelevässä lähestymistavassa muutoksen suuruus tulisi arvioida pelkästään hankkeen aiheuttaman muutoksen perusteella ottamatta tässä vaiheessa huomioon vaikutuskohteen ominaispiirteitä esimerkiksi kohteen alttiutta muutokselle. Muutoksen suuruus koostuu kolmesta osatekijästä:

A) Muutoksen voimakkuus ja suunta kuvaa hankkeen aiheuttaman muutoksen fyysistä ulottuvuutta. Suunta määrittää, onko vaikutus kielteinen vai myönteinen. Voimakkuuden mittaamiseen voidaan käyttää vaikutuksesta riippuen erilaisia fyysisiä mittareita ja ohjearvoja, esimerkiksi melun kohdalla äänenpainetasoa (dB). Toisaalta on myös olemassa vaikutuksia, joille ei löydy luontaista mittaria (esimerkiksi maisema), jolloin muutoksen voimakkuutta voidaan arvioida asiantuntija-arviona suhteessa sen aiheuttamaan häiriöön tai hyötyyn. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää arvioinnissa:

  • Kuinka paljon päästöjen määrä/kuormitus kasvaa?
  • Aiheuttaako muutos raja-arvojen ylityksiä/alituksia?
  • Kuinka oleellisesti hanke muuttaa alueen tilaa ja kuinka paljon olosuhteet heikkenevät?
  • Kuinka paljon hanke heikentää luontotyyppejä ja lajien elinmahdollisuuksia?
  • Kuinka paljon hanke vaikuttaa alueen ominaispiirteisiin?

B) Alueellinen laajuus kuvaa muutoksen maantieteellistä ulottuvuutta eli sitä, kuinka laajalla alueella (esim. paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti) hankkeen aiheuttama muutos on havaittavissa. Periaatteessa laajuus voidaan ilmaista etäisyytenä kohteesta, mutta johtuen esimerkiksi alueen pinnanmuodoista tai kasvillisuudesta, vaikutusalueen laajuus voi vaihdella eri suuntiin. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää tämän osatekijän määrittelyssä:

  • Kuinka laajalla alueella muutos on havaittavissa?
  • Kuinka suureen osaan kohteen elinympäristöstä hanke vaikuttaa?

C) Kesto kuvaa hankkeen aiheuttaman muutoksen ajallista ulottuvuutta eli sitä, kuinka kauan muutos on havaittavissa. Keston arvioinnissa on tarpeen huomioida myös vaikutuksen ajoitus ja jaksotus. Esimerkiksi erittäin pitkäkestoinenkin vaikutus voidaan luokitella alempaan luokkaan, mihin se pelkän keston mukaan kuuluisi, mikäli se ei ole jatkuvaa ja se on esimerkiksi ajoitettu tai jaksotettu siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä. Tarvittaessa voidaan arvioida myös muita tekijöitä, esimerkiksi keston kohdalla muutoksen toistuvuutta ja ajoittuvuutta. Muutoksen suuruus muodostuu asiantuntijan kokonaisarvioina edellä mainituista kolmesta osatekijästä. Tapauksessa, jossa voimakkuus, laajuus ja kesto saavat saman arvon, voidaan suuruuden arvoksi arvioida pääsääntöisesti tämä arvo. Muussa tapauksessa voimakkuuden arvo voidaan ottaa arvion pohjaksi ja sitä säädetään laajuuden ja keston arvojen mukaan vastaamaan asiantuntijan näkemystä.

Taulukko x. Viitteellisiä esimerkkejä muutoksen suuruusluokista.
Erittäin suuri

+ + + +

Hanke aiheuttaa erittäin selvästi havaittavan myönteisen pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon hyvin laajalla alueella tai jopa valtakunnan mittakaavassa.
Suuri

+ + +

Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan myönteisen ja pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa alueellisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
Kohtalainen

+ +

Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan myönteisen muutoksen, joka vaikuttaa paikallisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
Vähäinen

+

Hankkeen aiheuttama myönteinen muutos on havaittavissa, mutta ei juuri aiheuta muutosta ihmisten päivittäisiin toimiin tai ympäröivään luontoon.
Ei vaikutusta Muutos on niin pientä, että se ei käytännössä ole havaittavissa eikä se aiheuta lainkaan haittaa tai hyötyä.
Vähäinen

–

Hankkeen aiheuttama kielteinen muutos on havaittavissa, mutta ei juuri aiheuta muutosta ihmisten päivittäisiin toimiin tai ympäröivään luontoon.
Kohtalainen

– –

Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan kielteisen muutoksen, joka vaikuttaa paikallisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
Suuri

– – –

Hanke aiheuttaa selvästi havaittavan kielteisen ja pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa alueellisesti ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon.
Erittäin suuri

– – – –

Hanke aiheuttaa erittäin selvästi havaittavan kielteisen pitkäaikaisen muutoksen, joka vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään tai ympäröivään luontoon hyvin laajalla alueella tai jopa valtakunnan mittakaavassa.


Kokonaisarvio vaikutuksen merkittävyydestä tehdään edellä kuvattujen vaikutuskohteen herkkyyttä ja hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruutta koskevien arvioiden perusteella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää taulukkoa x, missä myönteiset vaikutukset ovat vihreällä ja kielteiset punaisella. Taulukko on ohjeellinen ja etenkin tapauksissa, joissa vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys ovat asteikon eri päistä (esim. suuruus vähäinen ja herkkyys suuri), taulukon ehdottamaan arvoon kannattaa suhtautua varauksella.

Taulukko x. Vaikutusten merkittävyyden arviointi herkkyyden ja muutoksen suuruuden perusteella.
Vaikutuksen merkittävyys Muutoksen suuruus
Erittäin suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei muutosta Vähäinen Kohtalainen Suuri Erittäin suuri
Kohteen herkkyys Vähäinen Suuri/ Kohtalainen Kohtalainen/ Vähäinen Vähäinen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen/ Vähäinen Suuri/ Kohtalainen
Kohtalainen Suuri Suuri/ Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri/ Kohtalainen Suuri
Suuri Erittäin suuri Suuri Suuri/ Kohtalainen Kohtalainen/ Vähäinen Ei vaikutusta Kohtalainen/ Vähäinen Suuri/ Kohtalainen Suuri Erittäin suuri
Erittäin suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Suuri Suuri/ Kohtalainen Ei vaikutusta Suuri/ Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Erittäin suuri

Hankkeen vaikutuksiin ja niiden arviointiin voi liittyä myös erityyppisiä epävarmuuksia ja riskejä. ARVI-lähestymistavassa voidaan kuvata myös vaikutuksen toteutumiseen liittyvää epävarmuutta, vaikutusarviointiin liittyvä epätarkkuutta ja hankkeeseen liittyviä riskejä kullekin arvioitavalle vaikutukselle. Lisäksi voidaan kuvata, minkälaisilla toimenpiteillä vaikutusta voidaan lieventää ja kuinka paljon sekä sitä, liittyykö vaikutukseen yhteisvaikutuksia jonkin toisen vaikutuksen tai hankkeen kanssa.


ARVI-työkalu

ARVI on Excel-pohjainen Visual Basic -laajennuksella toteutettu työkalu vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tukemiseen. Asiantuntijat kirjaavat ensin arvionsa kunkin vaikutuksen merkittävyydestä erilliselle Excel-lomakkeelle. Työkalun avulla arviot kootaan yhteen ja niiden pohjalta voidaan tuottaa erilaisia yhteenvetotaulukoita ja kuvaajia. Arviot voidaan myös syöttää suoraan työkaluun, jolloin Excel-lomakkeen täyttämistä ei tarvita. ARVI on tarkoitettu yhteiseksi työkaluksi, jota YVA-konsultin projektiryhmä käyttää projektipäällikön johdolla. Myös yhteisviranomainen voi hyödyntää työkalua. Työkalutiedosto voidaan julkaista YVA-selostuksen liitemateriaalina hankkeen verkkosivuilla.

Taulukko x. Näkymä ARVI-työkalun ”Vaikutusarviot”-välilehdeltä. Välilehdellä on vaikutusmatriisi jokaiselle arvioitavalle vaihtoehdolle, kuvassa on kaksi vaihtoehtoa.
VE1 & VE2 - Tuulivoimapuisto
Vaikutus Vaikutuskohteen herkkyyden osatekijät HERKKYYS Muutoksen suuruuden osatekijät SUURUUS MERKITTÄVYYS
Lainsäädännöllinen ohjaus Yhteiskunnallinen merkitys Alttius muutokselle Voimakkuus ja suunta Laajuus Kesto
1.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Suuri Suuri Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen - Vähäinen Erittäin suuri Kohtalainen - Kohtalainen -
1.2 Linnusto Suuri Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen - Vähäinen Erittäin suuri Kohtalainen - Kohtalainen -
1.3 Muu eläimistö Suuri Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen - Vähäinen Erittäin suuri Vähäinen - Vähäinen -
1.4 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Suuri Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen - Vähäinen Kohtalainen Vähäinen - Vähäinen -
1.5 Ilmasto ja ilmanlaatu Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen + Erittäin suuri Suuri Vähäinen + Vähäinen +
2.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen - Vähäinen Suuri Vähäinen - Vähäinen -
2.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Kohtalainen - Kohtalainen Suuri Kohtalainen - Kohtalainen -
2.3 Liikenne Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen - Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen - Vähäinen -
2.4 Melu Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Kohtalainen - Vähäinen Suuri Kohtalainen - Kohtalainen -
2.5 Varjon vilkkuminen Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Vähäinen - Vähäinen Suuri Vähäinen - Vähäinen -
2.6 Muinaisjäännökset Suuri Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen - Vähäinen Erittäin suuri Kohtalainen - Kohtalainen -
2.7 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vähäinen Vähäinen Suuri Kohtalainen Kohtalainen - Kohtalainen Suuri Kohtalainen - Kohtalainen -
2.8 Virkistyskäyttö Kohtalainen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen - Kohtalainen Suuri Vähäinen - Vähäinen -
2.9 Aluetalous ja työllisyys Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Kohtalainen Suuri + Kohtalainen Suuri Kohtalainen + Kohtalainen +
2.10 Turvallisuus Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Vähäinen Vähäinen - Vähäinen Suuri Vähäinen - Vähäinen -


Haasteita merkittävyyden arvioinnissa

Vaikka merkittävyyden arviointia varten voidaan kehittää järjestelmällisiä lähestymistapoja ja soveltaa valtakunnallisesti yhtenäisiä periaatteita, kriteereitä ja asteikkoja, on merkittävyyden arviointi viime kädessä kuitenkin subjektiivista. Eri ihmiset arvostavat eri asioita ja kokevat vaikutukset eri tavalla. Esimerkiksi hankkeen vaikutuspiirissä oleva yhteisö voi pitää havaittavissa olevia vaikutuksia huomattavasti merkittävämpinä kuin vaikkapa asiantuntijat. Arviointiselostuksissa tulisikin kuvata myös mahdollisia asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyseroja ja niiden syitä. Arviointikehikkoa voidaan hyödyntää sidosryhmien näkemysten selvittämisessä esimerkiksi niin, että heiltä kysytään näkemystä asiantuntijoiden arvioista työpajassa jaettavalla lomakkeella. Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan YVA-hankkeissa sekä arviointiohjelmavaiheessa että arviointiselostusta laadittaessa dokumentoitaessa selvitysten tuloksia. Nykyistä järjestelmällisempi ja läpinäkyvämpi vaikutusten merkittävyyden alustava arviointi jo arviointiohjelmavaiheessa edesauttaisi keskustelua siitä, mihin vaikutuksiin YVAssa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja mitkä vaikutukset voisivat jäädä vähemmälle huomiolle. ARVI-lähestymistavan kriteereitä ja periaatteita kannattaisi hyödyntää myös tässä YVA:n vaiheessa.

Tulkittaessa vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tuloksia on haasteena arvioida, mitä tulokset käytännössä tarkoittavat hankkeen kannalta. Jos arvioinnista saadaan esimerkiksi tulos, että osa kielteisistä vaikutuksista on merkittävyydeltään suuria tai erittäin suuria, tulisi selvittää, voidaanko näitä vaikutuksia vähentää hankevaihtoehtoa muuttamalla tai erilaisilla lieventämistoimenpiteillä. Sen sijaan yksiselitteisiä päätelmiä hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ei ole mahdollista tehdä, sillä päätelmät riippuvat vaikutuksesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Vaikutusten_merkittävyyden_arviointi&oldid=32274”