Puijon metsien käyttösuunnitelman päätöksenteko

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi3022
Moderaattori:Jaakko (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3022}}

Puijon metsähanke

Puijo on mäki ja luonnonsuojelualue Kuopion Puijonlaaksossa. Puijo ja sen laella sijaitseva Puijon torni ovat myös Kuopion tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Nykyisin suojeltua metsää on Puijolla 208 hehtaaria, josta suurin osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan.

Puijolle on aikaisemmin laadittu lukuisia erillisiä kehityssuunnitelmia, joista pääosa on jäänyt toteuttamatta. Viimeisimmässä kehityssuunnitelmatyössä (2008-2010) päättäjiä kiinnosti tavallisten kuopiolaisten, ns. hiljaisen enemmistön näkemykset. Tarkemmin sanottuna haluttiin tietää kuopiolaisten mielipiteet Puijon luonnonsuojelualueiden ulkopuolisista metsistä. Samalla kuopiolaiset saivat sanoa mielipiteensä myös muusta Puijon kehittämisestä. Palkattujen konsulttien, ohjausryhmän ja metsäntutkimuslaitoksen edustajien johdolla luotiin Puijon hoidolle vaihtoehtoisia suunnitelmia, joista kyselyillä koitettiin erottaa suosituimmat.

Tällä sivulla esitetään evaluointi kyseisestä päätös- ja päätösvalmisteluprosessista. Evaluoinnin ohjaajina ja suunnittelijoina ovat toimineet Jouni Tuomisto ja Mikko Pohjola. Aineiston keruu, analysointi ja tämän sivun kirjoittaminen on tapahtunut pääasiassa Jaakko Örmälän ja Pauli Ordénin toimesta. Käytäntöjen evaluoinnissa mukana on ollut myös Pasi Pohjola. Selvitys liittyy Tekaisu-hankkeeseen, jossa kehitetään menetelmiä, välineitä ja käytäntöjä olemassa ja saatavilla olevan tiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen kunnallisessa päätöksenteossa. Menetelmistä löytyy lisätietoa sivulta Tietoa hyödyntävä päätöksenteko.

Kysymys

Kuinka päätöksentekoprosessi Puijon metsien käyttösuunnitelmaa koskien rakentui? Miten asiaa koskevan tiedon (ml. aihetta koskevat mielipiteet) hankinta ja sen hyödyntäminen päätöksenteon tukena toteutui?

Vastaus

Puijon alueen käyttösuunnitelmaa koskevaa päätöksentekoa edelsi suunnittelu- ja valmisteluprosessi (vuosien 2008-2010 aikana), jonka eri vaiheissa kerättiin asiantuntijoiden näkemyksen lisäksi tietoa ja mielipiteitä sidosryhmiltä ja kansalaisilta. Alustavien suunnitelmien muodostamisen jälkeen toteutettiin 1. Puijo-foorumi ja käyttäjätutkimus Puijon alueen hoitoa ja käyttöä koskevien tavoitteiden kartoittamiseksi. Tämän pohjalta koostettiin Visio Puijosta, joka esiteltiin Puijo-seminaarissa. Puijolla vaikuttavat tahot pääsivät vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitään esiin seminaarissa, jonka pohjalta muotoiltuun erilaisia suunnitelmavaihtoehtoja. Tämän jälkeen toteutettiin täydentävä kyselytutkimus, jossa oli mahdollisuus ottaa kantaa eri vaihtoehtoihin. Nämä tulokset olivat esillä 2. Puijo-foorumissa, jonka pohjalta hankkeen ohjausryhmä päätyi kannattamaan ns. metsänhoidon kevyttä vaihtoehtoa. Tämän jälkeen sidosryhmiltä pyydettiin lausunnot, joihin vastattiin loppuraportissa. Lopulta kaupunginvaltuusto teki esityksen mukaisen päätöksen Puijon hoito- ja käyttösuunnitelmasta, jota toteutetaan päätöksen mukaisesti. Suunnittelu- ja valmisteluprosessia voidaan pitää monessa mielessä hyvänä esimerkkinä monia tahoja osallistavasta ja monia näkökulmia huomioivasta prosessista. Lausuntovaiheessa annettu kritiikki kuitenkin osoittaa, etteivät kaikki osallistuneet tahot olleet täysin tyytyväisiä lopputulemaan eivätkä kokeneet voineensa vaikuttaa riittävästi valmisteluun ja päätökseen. Jälkikäteen etenkin Puijon laella olevan golf-kentän laajennusaikeet ovat herättäneet vastustusta osassa Kuopiolaisia.

Päätöksentekoprosessin avoimuus oli varsin hyvä. Tutkimuksesta ilmoitettiin paikallisissa tiedotusvälineissä, tavallisia kansalaisia saatiin osallistettua, järjestettiin avoimia keskustelutilaisuuksia ja tutkimusten tulokset selvästi vaikuttivat päätöksentekoon. Kyselytutkimuksen osallistumisen tapa olisi kuitenkin voinut olla parempi, sekä kysymysten että vastausvaihtoehtojen asettelusta on esitetty kritiikkiä. Myös aikaa olisi voinut varata enemmän sekä kyselytutkimuksille että Puijo-foorumien keskusteluosuudelle.

Tiedon ja päätöksenteon yhteys oli melko hyvä. Sidosryhmiltä pyydettiin ennen päätöstä lausunto prosessista ja sen etenemisestä ja nämä lausunnot julkaistiin loppuraportissa. Käyttäjien kanssa ei toisaalta ollut varsinaista vuorovaikutusta kyselytutkimusten jälkeen.

Päätöksentekoprosessin tietosyötteiden vaikuttavuus oli kohtuullinen. Loppuraportti vastaa melko hyvin kaupunginvaltuuston kysymykseen siitä, millainen metsän hoito ja käyttö on hyväksi Puijon alueen historiallista ja luonnollista arvoa ajatellen samalla kunnioittaen kuopiolaisten mielipiteitä. Metsäasiantuntijoiden tekemät selvitykset Puijosta ja sen hoito- ja käyttösuunnitelmista ovat tarkkoja ja faktapitoisia. Raportin antama kuva kaupunkilaisten mielipiteistä ei tosin, ainakaan kyselytutkimuksia kritisoineiden sidosryhmien mielestä, ole hyvä. Loppuraportissa kritisoidaan luonnonsuojelusektorin toimintaa ja kaupunginvaltuusto irtaantui kokonaan tästä osasta raporttia, mikä vähentää sen hyväksyttävyyttä.

Vaikutusarvioinnin vaikuttavuus oli kohtuullinen. Kuopion kaupunginvaltuusto teki päätöksensä loppuraportin pohjalta, sidosryhmät pääsivät vaikuttamaan keskustelutilaisuuksissa ja esittämällä lausuntonsa valmistellusta suunnitelmasta, mutta useiden ympäristöön ja sen suojeluun liittyvien sidosryhmien lausunnoissaan esittämä kritiikki ei lopulta vaikuttanut päätökseen. Laajasti osallistanut valmistelu- ja päätösprosessi sekä siihen liittyvä varsin runsas julkinen keskustelu lienee lisännyt ainakin useiden kansalaisten tietoisuutta Puijon hoitoon ja käyttöön liityyvistä asioista sekä täsmentänyt mm. kaupungin virkamiesten ja valtuuston näkemyksiä Puijon hoitoon ja käyttöön liittyvistä mielipiteistä. Suunnittelu- ja valmistelutyön sekä päätöksenteon taustalla olevia prosessista vastaavien tahojen tavoitteita ja päämääriä ei kuitenkaan ole kuvattu ja esitetty kovin selvästi missään vaiheessa koko prosessia. Näin ollen tavoitteiden toteutumisen arviointi on hankalaa ja prosessin onnistuminen tässä suhteessa näyttäytyykin varmasti hyvin erilaisena eri osallistujatahoille.

Käytäntöjen evaluoinnissa vedettiin yhteen yllä esitettyjä asioita, painottaen tiedon hankintaa ja hyödyntämistä päätöksenteossa sekä päätöksen ja sen toimeenpanon onnistumista. Vaikka prosessia voidaan monessa mielessä pitää onnistuneena, nousee kaksi tietoa hyödyntävään päätöksentekoon liittyvää seikkaa erityisesti esiin: 1) päättäjien ja prosessista vastaavien tavoitteiden ja päämäärien esittämisen epämääräisyys ja 2) osallistumisen vaikutusten jäljitettävyys. Edellinen seikka vaikeuttaa sekä päätösten evaluointia että päätösprosessin hallintaa koska ei ole selkeästi kuvattu mitä kohti prosessia tulee ohjata ja mihin päätöksen vaikutuksia pitäisi verrata. Toisaalta, selkeät tavoitteiden ja päämäärien ilmaukset kaikkien osallistujien taholta auttavat myös laajan keskustelun käymistä ja jäsentämistä vähentämällä väärintulkintoja ja ristiin puhumista. Jälkimmäinen seikka on keskeinen sekä prosessin että sen lopputuleman hyväksyttävyyden kannalta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kaikki osallistujat voisivat nähdä miten heidän kontribuutionsa on sisällytetty lopputulemaan tai miten sen pois jättäminen on perusteltu. Pitkälti näiden kahden seikan vuoksi sinänsä hyvän valmistelu- ja päätösprosessin lopputulemana on Puijon metsien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka kohtaa paitsi kannatusta myös varsin voimakasta vastustusta.

Perustelut

Vastauksien muodostamisessa pyrittiin tarkastelemaan mm. seuraavia seikkoja:

• prosessi(e)n kulku
• tietovirrat prosess(e)issa kysymysten asettelusta selvityksiin ja muuhun tiedon hankintaan sekä edelleen päätöksiin
• huomio erityisesti terveys- ja hyvinvointiasioiden käsittelyssä
• vaikutusarvioinnin (ja muun systemaattisen selvityksen) toteutunut hyödyntäminen sekä mahdollisuudet parempaan hyödyntämiseen
• prosessi(e)n avoimuus, selvitysten vaikuttavuus(potentiaali), tiedon hankinnan ja hyödyntämisen yhteydet sekä päätöksenkäytännöt

Yllä mainittujen asioiden selvittämisessä sovellettiin paitsi päätös- ja valmisteluprosessin yleistä kuvailua, myös viittä eri vaikutusarvioinnin ja sosiaali- ja terveysalan käytäntökehityksen aloilla kehitettyä evaluointinäkökulmaa (kts. alla ja Tietoa hyödyntävä päätöksenteko).

Lähdeaineistoina käytettiin Kuopion kaupungin internet-sivustolta saatuja aihetta koskevia raportteja, mm.:

• Puijon kehittämishanke Kuopion kaupungin nettisivuilla
• Puijon hoitosuunnitelma
• Puijo-portaali (mm. hoito- ja käyttösuunnitelman loppuraportti)
• Elämysten Puijo

Päätöksentekoprosessin kuvaus

Puijon metsäalueen suunnitteluprosessin tilaaminen, laadinta ja hyväksyminen

Hankkeen tilaajana toimi Kuopion kaupungin metsätoimisto. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat olivat laatineet Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman prosessikuvauksen soveltaen kuntametsien suunnittelusta saatuja käytännön kokemuksia ja alan tutkimustietoa. Kuntametsien suunnittelun tiekartta -hankkeessa tutkijat seurasivat vuosina 2006 ja 2007 kuuden kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Heinola, Hyvinkää ja Loviisa) metsäsuunnittelua ja analysoivat suunnitteluprosessien onnistuneisuutta. Kuopion kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta käsittelivät Metsäntutkimuslaitoksen laatiman suunnitelman Puijon vuorovaikutteisesta suunnittelusta, hyväksyivät sen 9.6.2008 ja sitoutuivat siihen.

Ohjausryhmän perustaminen

Kuopion kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta kokosivat Puijon alueella toimivien kaupungin eri hallinnonalojen (metsä-, puisto-, ympäristö-, liikunta-, kaavoitus- ja matkailuala) edustajista ohjausryhmän, jonka tuli sekä seurata että aktiivisesti ohjata metsäsuunnitelman tekoa sen eri vaiheissa. Virastot nimesivät omat edustajansa. Ohjausryhmään kutsuttiin lisäksi poliittisten päätöstentekijöiden edustajat Kuopion kaupunginhallituksesta ja teknisestä lautakunnasta sekä asiantuntija Metsäntutkimuslaitoksesta. Kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta hyväksyivät lopullisen ohjausryhmän kokoonpanon.

Metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin ja ryhmän valinta

Ohjausryhmä valitsi metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin. Metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin valinnassa kriteereinä olivat riittävä asiantuntemus ja kokemus sisällyttää eri tahojen preferenssit hoitosuunnitelmaan sekä huolehtia monipuolisesti suunnitelmavaihtoehtojen kokonaisvaltaisesta tarkastelusta eri tavoitteiden suhteen. Metsäsuunnittelun konsultti nimesi kaikki muut metsäsuunnitteluun osallistuvat henkilöt. Metsäsuunnittelun konsultti valmisteli Kuopion kaupungin metsätoimen kanssa yhteistyössä ja ohjauksessa asiat ohjausryhmän käsittelyyn ja päätettäväksi.

Puijon alueeseen liittyvien aineistojen kokoaminen

Metsäsuunnittelun konsultti kokosi eri hallintokuntien avustuksella kaikki Puijon alueelta aiemmin kerätyt aineistot (kasvillisuuden ja eläimistön kartoitukset, puustoinventoinnit, kaavatiedot, kulttuuriperintökohteet, historia-analyysit, alueen käyttömuodot yms.) ja muokkasi ne laskenta- ja esityiskelpoiseen kuntoon. Näiden aineistojen pohjalta valmisteltiin konkreettiset kuviokohtaiset Puijon metsänhoitosuunnitelmat. Suunnitelmat ratkaistiin maisematyölupamenettelyssä; maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa on Kuopiossa ympäristöpäällikön ratkaisuvallassa. Lisäksi metsänhoitosuunnitelmista tehtiin metsälain mukainen hakkuuilmoitus Pohjois-Savon metsäkeskukseen.

Yleisöä varten laadittu kuvaaja päätöksentekoprosessin vaiheista.

1. Puijo-foorumi

Puijon hoidon ja käytön suunnittelun alkamisesta ja kansalaisfoorumin järjestämisestä tiedotettiin mahdollisimman laajasti ja näkyvästi paikallisissa tiedotusvälineissä. Avoin kutsu kansalaisfoorumin tapahtumaan lähetettiin kaupunkilaisille, Puijon alueella toimiville yrittäjille ja järjestöille sekä alueen suunnittelusta vastaaville kaupungin hallinnonaloille. Paikalle kutsuttiin myös toimittajia ja laadittiin tiedote, jossa ilmoitettiin suunnittelun toteuttamisesta ja Puijon alueen käyttäjien sekä muiden kiinnostuneiden mahdollisuudesta vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Konsultti yhdessä ohjausryhmän kanssa järjesti kaikille Puijon metsäsuunnittelusta kiinnostuneille kansalaisille suunnatun tilaisuuden - kansalaisfoorumin, jossa keskusteltiin Puijon hoidon ja käytön tavoitteista. Konsultti esitteli kerätyn aineiston, suunnitteluprosessin vaiheet ja aikataulun sekä ennen kaikkea tiedotti kaupunkilaisten ja Puijon alueella toimivien tahojen mahdollisuudesta vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ohjausryhmän poliitikkoedustaja.

Tilaisuuteen osallistujat saivat vastattavakseen lyhyen kyselyn, jolla kartoitettiin Puijon hoidon ja käytön kehittämisehdotuksia. Tämän alustavan kyselyn ja kansalaisfoorumissa käydyn keskustelun pohjalta laadittiin tilaisuuden jälkeen yksityiskohtaisempi postikysely (käyttäjätutkimus), jolla selvitettiin mm. hoidon ja käytön tavoitteita ja preferenssejä. Kansalaisfoorumissa tiedotettiin kaupunkilaisille koteihin lähetettävästä postikyselystä, järjestetystä nettikyselystä ja Puijon alueella toimiville tahoille perustettavista työryhmistä. Osallistujille kerrottiin kyselyn ja ryhmätöiden tavoitteista ja motivoitiin heitä osallistumaan.

Käyttäjätutkimus

Ensimmäiseen kyselytutkimukseen sisältyi Internet- ja postikyselyt, jotka toteutettiin 20.1. - 3.2.2009. Yhteensä vastauksia saatiin 1297 kappaletta, joista 1211 saatiin kuopiolaisilta. Kyselyjen tuloksia käsiteltiin ja työstettiin eteenpäin ryhmähaastatteluissa. Helmikuussa 2009 kutsuttiin edustajia virkamiehistä, yhdistyksistä ja yrityksistä neljän teeman mukaisiin keskustelutilaisuuksiin: luonto ja kulttuuri, matkailu ja yrittäjät, asukkaat ja erityisseurat, liikunta ja urheilu. Kukin toimijaryhmä sai tehtäväkseen määrittää Puijon metsäalueen hoidon ja käytön tavoitteita (esim. virkistysmahdollisuuksien, monimuotoisuuden ja matkailun edellytysten turvaaminen, maisema- ja kulttuuriarvot) oman toimialansa kannalta. Konsultti ohjasi työryhmien työskentelyä antamalla selkeitä ja konkreettisia tehtäviä.

Visio Puijosta

Arvotutkimuksen tulokset esiteltiin 26.2.2009 Puijo-seminaarissa. Paikalle oli kutsuttu kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot. Tilaisuudessa järjestettiin ryhmätyö, jossa pohdittiin Puijon menestystekijöitä erilaisissa tulevaisuudenkuvissa. Yhteenvedossa etsittiin useissa ryhmissä esiin tulleita seikkoja ja laadittiin yhteinen näkemys Puijon kehittämiseksi. Seminaarissa tehtiin suunnitelmat metsänhoidosta ja -käytöstä käyttäjätutkimuksen pohjalta. Keskustelutilaisuuksissa kuka tahansa sai esittää kritiikkiä tai ehdotuksia.

Suunnittelu

Seminaarissa Puijolla vaikuttavat tahot pääsivät mukaan vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitään Puijon metsänhoidon ja -käytön suunnitelmasta. Ensimmäisen käyttäjätutkimuksen jälkeen ohjausryhmä päätti teetättää toisen täydentävän palautekyselyn päätöksenteon tueksi. Toisella arvotutkimuksella tähdättiin hankkeen vuorovaikutteisuuden syventämiseen.

Palautekysely

Toinen kyselytutkimus toteutettiin 22.9.-11.10.2009 ja siihen saatiin yhteensä 390 vastausta, joista 372 kuopiolaisilta. Palautekyselyssä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä Puijon metsänhoidon ja -käytön suunnitelmavaihtoehdoista ja toimenpiteistä jotka valmisteltiin ensimmäisessä Puijo-seminaarissa. Puijon toiseen palautekyselyyn sisältyi posti- ja Internetkysely sekä ryhmähaastattelut samoille teemaryhmille kuin ensimmäisessä arvotutkimuksessa.

2. Puijo-foorumi

Toisen arvotutkimuksen tulokset esiteltiin Puijon majalla 15.10.2009 toisessa seminaarissa. Niiden ja ensimmäisen Puijo-seminaarin suunnitelmavaihtojen perusteella päädyttiin kevyeen metsänhoitoon. Puijo-seminaareissa tehtiin käyttäjätutkimusten pohjalta suunnitelmavaihtoehtoja. Osallistujia toisessa seminaarissa oli noin 30. Järjestettiin samankaltainen avoin keskustelutilaisuus kuin ensimmäisessäkin seminaarissa. Myöhemmin Puijon kehittämishankeen ohjausryhmä arvioi ehdotukset, joko olemalla suoraan kehittämisehdotuksen tai kehittämisehdotuksen jatkoselvittämisen kannalla.

Lausunnot ja päätös

Kaikilta sidosryhmiltä pyydettiin tammikuussa 2010 lausunto päätöksentekoprosessista. Tämä oli viimeinen konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen päätökseen, lausuntoihin ja niissä esitettyyn kritiikkiin vastattiin loppuraportissa Kuopion kaupungin ja Finnish Consulting Groupin toimesta. Loppuraportin mukaan suunnitelmaa täydennettiin lausuntojen perusteella. Lopullisen päätöksen Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä teki kaupunginvaltuusto elokuussa 2010. Valtuusto hyväksyi suunnitelmassa ehdotetut esitykset mutta irtaantui raportin kohdassa 4.5. esitetystä kritiikistä luonnonsuojelusektoria kohtaan.

Päätöksen täytäntöönpano

17.12.2012 kaupunginvaltuuston kokouksessa oli esillä Puijon hoito- ja käyttösuunnitelma. Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman täytäntöönpanon hankkeiden jatkovalmistelun pohjaksi siten, että nykyistä golfkentän aluetta ei laajenneta. Tausta-aineistoja ja lisätietoja löytyy Kuopion kaupungin päätöksenteko-sivuilta.

Hankkeen osallistujat

Rooli	Osallistujat
Tilaaja	Kuopion kaupungin metsätoimisto
Päättäjä	Kuopion kaupunginvaltuusto
Ohjausryhmä	Kaupunginhallitus: Mauri Hiltunen, Katriina Kankkunen Tekninen lautakunta: Väinö Korhonen pj., Hetti Rytsy, Nina Hakokivi vpj. Kuopion Matkailupalvelu Oy: Heikki Kähärä Liikuntatoimi: Hannu Pöllä Puistotoimi: Erkki Oinonen Kaavoitusosasto: Pekka Mustonen Ympäristökeskus: Jouni Hoffren Metsä- ja kalatalousyksikkö: Seppo Jauhiainen, Jouko Räsänen Metsätutkimuslaitos: Mikko Kurttila, Irja Löfström
Käyttäjätutkimusten sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinta	Finnish Consulting Group: Heikki Lonka, Ulla Räihä, Iivo Vänskä, Taina Ollikainen, Asta Nupponen, Jari Kärkkäinen, Riikka Ger Kajanus Consulting: Miika Kajanus Pohjois-Savon metsäkeskus: Jouni Partanen Metsätutkimuslaitos: Mikko Kurttila, Irja Löfström Kuopion kaupungin metsätoimisto: Heidi Roivainen
Sidosryhmät	Pohjois-Savon Liikunta ry Kuopion kaupungin vapaa-ajan lautakunta Puijon Latu ry Kuopion kaupungin ympäristölautakunta Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry Lintuyhdistys Kuikka Kanta-Kuopion seura ry Päivärannan asukasyhdistys ry Inkilänmäen-Peipposenrinteen asukasyhdistys ry Länsi-Puijon asukasyhdistys ry Kuopion kauppakamari Kuopion Yrittäjät Lakeland Lines Oy / Kuopion Roll Risteilyt Kuopion kaupungin kaavoitusosasto Pohjois-Savon metsäkeskus Metsätutkimuslaitos Kuopion kulttuurilautakunta Kuopion Sosiaali- ja terveyskeskus
Käyttäjätutkimuksen osallistujat	1297 ensimmäiseen kyselyyn vastannutta 390 toiseen kyselyyn vastannutta

Päätöksentekoprosessin moninäkökulmainen evaluointi

Sovelletut evaluointinäkökulmat olivat:

• Päätöksentekoprosessin avoimuus (dimensions of openness)
• Tiedon ja päätöksen yhteydet
• Päätöksenteon tietosyötteiden vaikuttavuus (properties of good assessment)
• Vaikutusarvioinnin vaikuttavuus
• Käytäntöjen evaluointi (REA - relational evaluation approach)

Kukin evaluointinäkökulma on alunperin kehitetty erillään toisistaan tiettyä tarkoitusta varten. Siksi niissä on jonkin verran päällekäisyyksiä. Yhdessä käyetttynä ne kuitenkin auttavat muodostamaan kokonaisvaltaisen käsityksen siitä miten tietoa on kerätty, tuotettu ja käytetty päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa. Lisää tietoa evaluointinäkökulmista löytyy sivulta Tietoa hyödyntävä päätöksenteko#Evaluoinnin menetelmiä.

Päätöksentekoprosessin avoimuus

Osallistumisen avoimuus

...eli ketkä saavat osallistua prosessiin?

Osallistumisen avoimuuden kannalta päätöksentekoprosessi oli varsin onnistunut tavoitteissaan: tavallisia kuopiolaisia saatiin osallistettua mukaan prosessiin. Kyselytutkimuksiin sai osallistua periaatteessa kuka tahansa, mutta käytännössä otanta voisi olla vielä suurempi esimerkiksi paremman tiedottamisen kautta. Jokaisen kuopiolaisen periaatteellinen osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon on kuitenkin edistyksellinen seikka eikä sitä tule vähätellä. Puijon kanssa tekemisissä olevat tai siihen jollain tavalla liittyneet järjestöt saatiin myös seuraamaan ja kommentoimaan päätöksentekoa.

Tiedon saatavuus

...eli missä määrin osallistujat pääsevät käsiksi asiaa koskevaan tietoon?

Tiedon saatavuus läpi prosessin oli melko hyvä. Tutkimusten alkamisesta ilmoitettiin paikallisissa tiedotusvälineissä ja Puijosta mahdollisesti kiinnostuneita tahoja kutsuttiin avoimiin Puijo-foorumeihin, joissa oli ennen keskusteluosuutta tiedottavia puheenvuoroja, esim. metsäsuunnittelusta vastaavan konsultin pitämä infotilaisuus. Tulokset kyselytutkimuksista, metsänkartoituksesta, Puijo-foorumeiden keskusteluista jne. julkaistiin kaikkien nähtäväksi Kuopion kaupungin ylläpitämillä sivuilla. Tämä oli kuitenkin vasta prosessin loputtua, tiedon saatavuuden kannalta olisi parempi jos kaikki kaupungin teettämät tutkimukset olisivat päätyneet jotakuinkin reaaliajassa vapaaseen katseluun.

Osallistumisen ajoitus

...eli milloin osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa päätlkseen tai sen valmisteluun?

Osallistumisen ajoitus oli kohtuullinen. Molemmat kyselytutkimukset olivat vastattavissa noin kahden viikon ajan. Puijo-foorumien keskustelutilaisuudet olivat mahdollisuus monille järjestöille ja yksittäisille toimijoille esittää toiveita tai kritiikkiä mutta niille varattu aika oli liian lyhyt. Keskustelu jouduttiin ilmeisesti lopettamaan kesken. Sidosryhmiltä pyydettiin lausunto päätöksentekoprosessista sen ollessa päätöstä vaille valmis.

Osallistumisen kattavuus

...eli mihin päätöksen tai sen valmistelun osa-alueisiin osallistujat voivat vaikuttaa?

Osallistumisen kattavuus oli asianomistajilla ja prosessiin nimetyillä asiantuntijatahoilla erittäin hyvä, mutta kansalaisten ja sidosryhmäjärjestöjen osallistumisen kattavuus pikemminkin kohtuullinen, koska kyselyssä saattoi valita vain jonkin valmiiksi asetetuista vaihtoehdoista. Sekä kysymysten että vastausvaihtoehtojen asettelusta on esitetty kritiikkiä.

Kyselytutkimuksia kritisoivat lausunnot

Pohjois-Savon Metsäkeskus: "Kyselytutkimuksissa kysymysten asettelulla on vaikutusta saatuihin vastauksiin. Esimerkiksi sivulla 14 olevassa graafissa kysymykset kaksi (20-40 m aukot/kaistat) ja kolme (uudistaminen avohakkuin) ovat todellisuudessa lähellä toisiaan vaikkakin vastaajien näkemykset poikkeavat merkittävästi toisistaan. -- Kysymyksessä kolme vastaajat ovat ilmeisesti ymmärtäneet kysymyksen siten, että alueella tehdään laajoja, useiden hehtaarien avohakkuita. Termi raskas metsänhoito antaa myös käytännön todellisuutta huonomman kuvan sen soveltuvuudesta uudistamismenetelmäksi ja siitä on helppo olla eri mieltä." Kuopion kaupungin ympäristölautakunta: "Kyselyjen tulokset ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, mitä kysymyksiä kyselyyn sisällytetään ja kuinka kysymykset asetetaan. Esimerkiksi kyselyn metsänhoitoa koskevat vaihtoehdot ovat varsin kategorisia eikä niissä ole lainkaan luonnon monimuotoisuudeen lisäämiseen perustuvaa vaihtoehtoa tai kysymystä siitä, minkä ikäistä puustoa Puijolle halutaan. Myös suunnitelmassa käytetty talousmetsille tyypillinen terminologia ohjaa vastaajia, mikä näkyy vaikkapa 'hoidetun' ja 'hoitamattoman' metsän kuvailuissa." Lintuyhdistys Kuikka: "Loppuraportissa esitetään virheellisesti, että metsänhakkuu vaikuttaa suotuisasti luonnon monimuotoisuuteen. Tällainen yleistys ei ole perusteltu, vaan luonnon monimuotoisuuteen Puijolla vaikuttavat ennen kaikkea elinympäristöjen luonnontilaisuus ja lahopuun määrä. 'Kevyt metsänhoito' -vaihtoehto ei vaikuta loppuraportin perusteella toimenpiteiltään sellaiselta, että se tähtäisi luontoarvojen lisäämiseen. Epäselväksi jäi myös se, mitä tarkoitettiin loppuraportissa toistuvalla termillä 'huonokuntoiset metsät'. Metsätalouden näkökulmasta huonokuntoinen metsä ei välttämättä ole huono eliöstön tai virkistyksellisten arvojen kannalta. Kaiken kaikkiaan pidimme kysymysten asettelua yksipuolisesti ja osittain tavoitehakuisesti toteutettuna. Esimerkiksi kysymyksestä 'Mikä metsänhoidon vaihtoehdoista soveltuu Puijon alueelle mielestänne parhaiten?' (s. 31) puuttuu kokonaan metsänhakkuun (eli 'hoidon') ulkopuoliset luonnonhoitoon tähtäävät vaihtoehdot. Puijon metsien käytöstä päätöksiä tehtäessä olisi perusteltua tietää, kuinka suuri osa vastaajista olisi luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävien hoitovaihtoehtojen kannalla." Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry. "Kävijätutkimuksen toteutus ei ole ollut kaikilta osin onnistunut. Kysymysten epätarkan muotoilun, vaihtoehtojen puutteellisuuden sekä johdattelevan rakenteen vuoksi vastauksien tulkinta on paikoin hankalaa. Tästä huolimatta kuitenkin suunnitelmaehdotuksessa on jätetty selkeitäkin kävijätutkimuksen näkemyksiä huomioimatta. -- Kävijätutkimuksessa on metsänhoidon vaihtoehtojen asettelu epäonnistunut luonnonsuojelun kannalta, eikä kyselyssä näin ollen ole saatu selkeitä vastauksia kuopiolaisten näkemyksistä Puijon metsäluonnon hoitoon ja erityisesti sen luonnonarvojen säilyttämiseen. Kysymykset on laadittu metsätaloudellisesta näkökulmasta johdatteleviksi sekä metsätalouden termistöä käyttäen, mikä hämärtää vastausten tulkintaa. Tämä on harmillista, varsinkin kun tavoitteena oli ns. 'hiljaisen enemmistön' mielipiteen selvittäminen."

Osallistumisen vaikutus

...eli kuinka paljon osallistujat voivat vaikuttaa lopulliseen päätökseen ja sen perustana olevaan tietoon?

Osallistumisen vaikutus oli kohtuullinen. Puijon virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin kuopiolaisten ja Puijon alueella aktiivisesti toimivien kehitysehdotusten ja mielipiteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuuston tekemä päätös ei ollut ristiriidassa minkään kaupunkilaisten tai Puijon sidosryhmien konsensuksen kanssa: kaikki suosituimmat vaihtoehdot pantiin käytäntöön. Jotkin sidosryhmät (Pohjois-Savon metsäkeskus, ympäristölautakunta, ympäristöjärjestöt) eivät saaneet omaa perusteltua näkemystään läpi neljää metsänhoidon vaihtoehtoa laatiessa. Näiden sidosryhmien lausunnot löytyvät kohdasta osallistumisen kattavuus. Heidän mielestään kyselytutkimuksiin vastanneille ei annettu realistista mahdollisuutta äänestää luonnon monimuotoisuuden lisäämisen puolesta. Kritiikkiin vastattiin Kuopion kaupungin vastineissa ja loppuraportin mukaan suunnitelmaa täydennettiin lausuntojen perusteella. Todellisuudessa näin ei tässä tapauksessa käynyt, vaan ehdotettu metsänhoitosuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston toimesta. Palautteeseen sen sijaan vastattiin kritisoimalla luonnonsuojelusektorin toimintatapoja.

Tiedon ja päätöksen yhteydet

Vaikutukset

...eli mitä vaikutuksia selvitystyössä huomioidaan?

Arvioinnissa käsitellään päätöksen maisemallisia, taloudellisia, virkistyksellisiä ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Tärkeimpiä vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä vaikutusten painoarvo riippuu täysin mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Kaikkia vaikutuksia voidaan pitää relevantteina sillä arvioinnin tavoitteena oli löytää suuremman joukon yhteisymmärrys.

Aiheuttajat

...eli mistä toimista vaikutukset johtuvat?

Arviointi käsittelee metsänhoitoa ja metsänkäytön asettamia vaatimuksia. Molempia aiheuttajia voidaan pitää tärkeänä ja relevanttina.

Asianomaiset

...eli keitä asia koskettaa tavalla tai toisella?

Tämän arvioinnin tarkoitus oli pyrkiä mahdollisimman avoimeen päätöksentekoon. Projektin tavoitteena oli aktivoida mahdollisimman suuri joukko vaikuttamaan Puijon metsän hoito- ja käyttösuunnitelmaan. Mukana arviointia tekemässä oli Kuopion kaupunginvaltuusto, ohjausryhmä, Kuopion kaupungin metsätoimisto, konsulttiryhmä, sidosryhmät ja käyttäjätutkimukseen osallistuneet. Arvioinnin kokoamisen loppuraportiksi suoritti konsulttiryhmä. Konsulttiryhmällä ja ohjausryhmällä olisi valtaa muuttaa tuloksia halutessaan. Konsulttiryhmä voisi suorittaa käyttäjätutkimusten kyselyt johdattelevasti ja lopulta koota päättäjille varten tehty loppuraportti omien ehtojen mukaisesti. Ohjausryhmä pystyi vaikuttamaan läpi prosessin projektin erivaiheissa ohjaamalla prosessia, ohjausryhmä valitsi myös projektiin palkattavan konsultti joukon. Ohjausryhmän lopullisen kokoonpanon valitsi ja hyväksyi Kuopion kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta. Arviointia varten tehdyt käyttäjätutkimukset vaikuttavat käyttäjien vastauksiin ja käyttäjätutkimuksen tulokset lopulta vaikuttavat päättäjiin.

Kohde

...eli keitä varten selvitystyön tulokset on tarkoitettu?

Arviointi on suunniteltu pääasiassa kahdenlaisille käyttäjille: Kuopion kaupunginvaltuustolle ja tavallisille kuopiolaisille. Kaupunginvaltuusto teki päätöksensä Puijon hoito- ja käyttösuunnitelmasta loppuraportin pohjalta. Raportti on samalla myös tiedote prosessista kokonaisuutena, näyte kaupunkilaisille heidän osallistumisensa vaikutuksesta.

Vuorovaikutus

...eli miten selvitys liittyi päättäjien ja muiden toimijoiden toimintaan

Vuorovaikutukseen pyrittiin arviointia tehdessä lähinnä sidosryhmien, virkamiesten ja asiantuntijoiden välillä. Lisäksi arvioinnin tulosten pohjalta muotoiltiin esitys kaupunginvaltuustolle. Arviointia tehdessä pyrittiin avoimuuteen, pidettiin avoimia Puijo foorumeita sekä teetettiin käyttäjätutkimuksia jotka olivat kaikille avoimia. Vaikka päätöksenteon tueksi tehty materiaali tehtiin avoimuutta vaalien, se ei kuitenkaan situnut kaupunginvaltuustoa. Lopulta valtuuston päätös kuitenkin mukaili arvioinnin pohjalta annettua esitystä.

Päätöksenteon tietosyötteiden vaikuttavuus

Sisällön laatu

Totuudenkaltaisuus: Loppuraportin tiedon spesifisyys on hyvä. Esimerkiksi yleisön ja asiantuntijoiden mielipiteen perusteella valitusta kevyestä metsänhoidosta on tarkka kuvaus eri aikavaiheissa. Monet tulokset ovat myös oletettavasti lähellä todellisuutta, kyselytutkimuksen otanta oli tarpeeksi suuri vastatakseen esimerkiksi ehdotukseen "taukopaikkojen lisääminen liikuntareittien varrelle". Toisaalta, joitain kysymyksiä on väitetty johdatteleviksi ja vaihtoehtoja puutteellisiksi, joten näiden vastausten totuudenmukaisuus on heikko vaikka ovatkin spesifisiä.

Koherenssi: Loppuraportin koherenssi oli keskinkertainen. Loppuraportti antoi hyvän kuvauksen eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista niin taloudellisesta kuin virkistysmahdollisuuksienkin ja maisemallisuuden näkökulmasta. Kuten loppuraportiin kohdistuvasta kritiiikistä käy ilmi loppuraportissa ei käsitelty eri vaihtoehtojen vaikutuksista luonnonsuojelunäkökulmasta kuin suppeasti, esimerkiksi lahopuiden poistamisen seuraukset Puijon metsän lajistoon jätettiin huomiomatta, joka laskee loppuraportin koherenssia. Loppuraportissa mainitaan että valittuun kevyeen metsänhoitoon liittyy lahopuun poistamista metsästä, mutta poistamiseen liittyvät seuraukset lajistoon jätetään mainitsematta. Myös loppuraportissa esitettyjen lausuntojen perusteella kyselytutkimusten toteutuksessa olisi tosin ollut parantamisen varaa. Osaa kysymyksistä pidettiin johdattelevina ja vastausvaihtoehtoja puutteellisina, joka vaikuttaa koherenssiin myös laskevasti. Raportissa käydään läpi suunnitteluprosessia, mutta kaikki prosessin vaiheet eivät ole selkeästi esiteltynä, mitä voidaan pitää olennaisena päätöksenteon kannalta. Loppuraportissa käydään lyhyesti läpi Puijon luonnonpiirteitä ja historiaa, vaikka tällä ei ole olennaista merkitystä käyttö- ja hoitosuunnitelman kannalta, osio on lyhyt joten se ei vaikuta koherenssiin. Raportti onkin ilmeisesti samaan aikaan valmisteltu päättäjien lisäksi myös yleisöä varten.

Soveltuvuus

Relevanssi: Loppuraportin relevanssi on erinomainen, sillä sen käydyt asiat antoivat kattavan tuen kaupunginvaltuuston päätöksenteolle metsänhoidon linjauksesta. Loppuraportissa käy hyvin ilmi kyselytutkimusten tulokset, joten se tukee kaupunginvaltuuston päätöstä esittämällä selkeän jakauman vastanneiden kuopiolaisten mielipiteistä. Loppuraportissa käytiin läpi Puijon eri hoito- ja käyttösuunnitelmat joita oli ehdotettu prosessin aikana. Sen ansiosta Kuopion kaupunginvaltuuston valitseman Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman voi sanoa olevan perusteltu ja suuren yleisön toivoma.

Saatavuus: Saatavuus oli kohtuullinen käyttäjien osalta ja erinomainen päättäjien ja suunnittelijoiden osalta. Osallistuneet tahot voidaan jakaa käyttäjiin, päättäjiin ja suunnittelijoihin. Käyttäjiksi lasketaan kaikki käyttäjätutkimukseen osallistuneet sekä eri sidosryhmät. Päättäjinä toimivat Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenet. Suunnittelijoihin kuuluivat kaupungin selvityksien tekoon palkkaamat asiantuntijat ja ohjausryhmä (katso hankkeeseen osallistuneet tahot). Käyttäjillä oli kyselytutkimuksiin vastatessaan mahdollisuus tarkastella joitain selvityksiä Puijon nykytilasta Kuopion kaupungin sivuilla. Monimutkaisemmissa kysymyksissä oli asiantuntijoiden laatimaa taustatietoa valintaa helpottamassa, esimerkiksi jokaisesta metsänhoidon vaihtoehdosta oli selkeyttävä aikajana siitä, mitä vaikutuksia kullakin hoitovaihtoehdolla Puijoon olisi. Päättäjien päätöksen tueksi tuotiin yhteenveto koko prosessin etenemisestä: Puijon metsän taustaselvitykset, käyttäjätutkimusten tulokset, sekä sidosryhmien näkökulmat. Tieto esitettiin päättäjille ennen päätöksentekoa joten tieto oli oikeaan aikaan päättäjien tarkasteltavissa. Suunnittelijoilla oli käytössään kaikki Kuopion Kaupungin ja muiden tahojen aiemmin tehdyt Puijon taustaselvitykset sekä prosessin aikana syntyneet selvitykset.

Aihetta käsitellään myös kohdassa tiedon saatavuus.

Käytettävyys: Loppuraportin käytettävyys on melko hyvä. Kaupunginvaltuusto teki päätöksensä loppuraportissa esitettyjen tietojen perusteella. Loppuraportissa on esitetty suunnitteluprosessin aikana ehdotettujen toteuttamissuunnitelmien vaihtoehdot sekä konkreettisia tuloksia kyselytutkimuksista, joiden perusteella kaupunginvaltuustolla oli nähtävänään kaupunkilaisten mielipiteet. Kaupunginvaltuusto näkee kyselytutkimusten perusteella, että ehdotettu suunnitelma on tehty kunnioittaen kaupunkilaisten mielipiteitä. Suunnitelmasta eriävät mielipiteet on kirjattu raportin lausunto-osuuteen, joten kaupunginvaltuustolla on laaja näkemys kaikista mielipiteistä jotka on esitetty, myös niistä jotka ovat suunnitelmaa vastaan. Loppuraportin toissijainen tarkoitus oli tiedottaa kansalaisille kuinka lopulta päätettyyn metsänkäyttö ja -hoito suunnitelmaan lopulta päädyttiin ja millä perustein. Kansalaisten vaikuttamisen kannalta tällä ei ole merkitystä, sillä vaikuttamisen mahdollisuudet olivat jo päättyneet kun loppuraportti julkaistiin, mutta loppuraportin tarkoitus olikin luultavasti vain tuoda prosessiinkuvausta avoimeen tarkasteluun kaikille.

Hyväksyttävyys: Loppuraportin hyväksyttävyys on kohtuullinen. Loppuraportissa on lausunto-osuus, jossa projektissa mukana olleet osapuolet ovat saaneet antaa kritiikkiä projektin toteutuksesta. Lausunnoissa on ilmoitettu osan kyselytutkimuksen kysymyksistä olleen joko johdattelevia tai väärällä tavalla esitettyjä, ja tämä tieto on ollut kaupunginvaltuuston tiedossa heidän tehdessään päätöstä. Projektin hyväksyttävyys oli tämän takia erityisen matala ympäristösektorin näkökulmasta. Kuopion kaupunginvaltuusto myös irtaantui raportin kohdassa 4.5. esitetystä kritiikistä luonnonsuojelusektoria kohtaan.

Tehokkuus

Sisäinen tehokkuus: Koko valmistelu- ja päätösprosessiin on käytetty varsin paljon aikaa ja sen eteen on kaikkiaan tehty varsin paljon työtä niin virkamiesten, asiantuntijoiden kuin sidosryhmien ja kanslaistenkin toimesta. Loppuraportti ja sen sisältämä suunnitelma onkin yksityiskohtainen ja huolellisesti kuvattu. Toisaalta kaiken valmistelu- ja suunnitteluprosessissa tehdyn työn jälkeen ilmoille jäänyt luontoarvojen huomioimista koskeva ristiriita ja siitä nousevat kysymykset hyväksytyn suunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta saavat prosessin tehokkuuden näyttämään vasin heikolta.

Ulkoinen tehokkuus: Vamistelu- ja suunnitteluprosessin kulku ja sen tuotokset on varsin hyvin dokumentoitu ja avoimesti saatavilla esim. tulevia Puijon hoidon ja käytön suunnitelmia tai muita vastaavia selvitys- ja päätösprosesseja ajatellen. Loppuraportissa ja muussa dokumentaatiossa ei tosin tarkastella läpikäydyn prosessin heikkouksia kovin laajasti ja kriittisesti, joka hieman heikentää ulkoista tehokkuutta. Tämä arviointi tosin paikkaa tätä puutetta.

Arvioinnin vaikuttavuus

Arviointiin osallistumisen tavoitteet ja niiden saavuttaminen

Sidosryhmien osallistumisen tavoitteet toteutuivat kohtuullisesti, tavallisten kuopiolaisten hyvin. Sidosryhmät pääsivät esittämään mielipiteitään erilaisissa keskustelutilaisuuksissa. Lausunto-osuudessa sidosryhmät pystyivät vielä erikseen antamaan kritiikkiä niistä suunnitelman eri osa-alueista, joissa heidän mukaansa olisi vielä parantelemisen varaa. Erityisesti ympäristösektorin mielipiteet erkanivat raportin linjasta. Lopullisessa päätöksessä ei ilmeisesti kuitenkaan otettu huomioon kritiikeissä ilmituotuja epäkohtia, ja päätös tehtiin loppuraportin pohjalta muutoksia tekemättä. Tavallisten kuopiolaisten ehkä ainoa yhteinen tavoite oli kotikaupunkinsa päätöksentekoon vaikuttaminen. Tämän tavoitteen voi sanoa onnistuneen hyvin, sillä kaupunkilaisten mielipiteet otettiin selvästi huomioon ja kaikki suosituimmat suunnitelmavaihtoehdot hyväksyttiin.

Suunnittelu- ja valmistelutyön sekä päätöksenteon taustalla olevia prosessista vastaavien tahojen tavoitteita ja päämääriä ei kuitenkaan ole kuvattu ja esitetty kovin selvästi missään vaiheessa koko prosessia. Näin ollen näiden tavoitteiden toteutumisen arviointi on hankalaa ja prosessin onnistuminen tässä suhteessa näyttäytyykin varmasti hyvin erilaisena eri osallistujatahoille.

Ohjelman, suunnitelman tai projektin suunnittelu ja päätöstenteko

Kuopion kaupunginvaltuusto teki päätöksensä loppuraportin pohjalta, sidosryhmät pääsivät vaikuttamaan keskustelutilaisuuksissa ja esittämällä lausuntonsa valmistellusta suunnitelmasta, mutta useiden ympäristöön ja sen suojeluun liittyvien sidosryhmien lausunnoissaan esittämä kritiikki ei lopulta vaikuttanut päätökseen.

Oppiminen ja mielipiteiden muuttaminen

Laajasti osallistanut valmistelu- ja päätösprosessi sekä siihen liittyvä varsin runsas julkinen keskustelu lienee lisännyt ainakin useiden kansalaisten tietoisuutta Puijon hoitoon ja käyttöön liityyvistä asioista sekä täsmentänyt mm. kaupungin virkamiesten ja valtuuston näkemyksiä Puijon hoitoon ja käyttöön liittyvistä mielipiteistä.

Käytäntöjen evaluointi

Päätöksentekokäytännön evaluoimisessa on hyödynnetty Innokylän Kehittämisympäristöä [1], joka on verkossa toimiva käytäntöjen kehittämisen ja arvioinnin väline. Päätöksenteon käytännön evaluointi on toteutettu ennen-aikana-jälkeen asetelmalla painottaen tiedon hankintaa ja hyödyntämistä päätöksenteossa sekä päätöksen ja sen toimeenpanon onnistumista.. Tilanteessa ennen päätöksentekoa tarkastellaan valmisteluprosessia, aikana tarkastellaan itse päätöksentekoa ja jälkeen tarkastellaan tilannetta päätöksenteon jälkeen. Evaluoinnissa arviointikysymykset on kytketty tarpeisiin ja tavoitteisiin. Itse evaluoinnissa on tarkasteltu, miten nämä ovat toteutuneet.

Tarpeet ja tavoitteet

Keskeisenä tarpeena päätöksenteolle on nostettu esille toimivan hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen. Alkutilan analyysin pohjalta on todettu, että aikaisemmat suunnitelmat alueen käyttöä koskien ovat useasti jääneet toteutumatta. Keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu kuopiolaisten, erityisesti hiljaisen enemmistön, mielipiteet alueesta sekä toimivan hoitosuunnitelman aikaansaaminen.

Päätösvalmistelu

Tämä kohta on evaluoitu yksityiskohtaisesti yllä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kansalaiset ja sidosyhmät pääsivät vaikuttamaan hyvin tai vähintään kohtalaisesti suunnitelman tekoon. Lisäksi loppuraportissa, jonka pohjalta kunnanvaltuusto teki päätöksensä, on hyvin huomioitu käyttäjäkyselyiden mielipiteet. Lisäksi loppuraportin liitteenä ovat olleet myös suunnitelmaa kohtaan kriittiset lausunnot, joista kunnanvaltuusto on ollut tietoinen.

Päätöksenteko

Kunnanvaltuusto teki päätöksen pitkälti loppuraportissa esitetyn pohjalta, joskin irtautuen kohdan 4.5. luonnonsuojelutahon kritiikistä. Lisäksi päätöstä tehdessään kunnanvaltuusto on ollut tietoinen kritiikistä, joka oli kohdistettu kansalaismielipiteitä keränneeseen kyselyyn. Kritiikin mukaan kysymykset olivat rajoittavia ja osin johdattelevia. Kritiikkinä esitettiin, että se rajoitti osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin.

Tilanne päätöksenteon jälkeen

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen suunnitelman toteuttamisesta on noussut kansalaiskeskustelua ja erilaisia kannanottoja, jotka suhtautuvat osin kriittisesti päätöksessä esitettyihin toteuttamissuunnitelmiin. Osa kannanotoista liittyvät luonnonsuojelullisiin asioihin, mutta myös muita näkökulmia keskusteluissa on noussut esiin. Kannanotot esimerkiksi Savon sanomissa ja sen mielipidepalstalla ovat olleet sekä suunnitelman puolesta että vastaan. Keskeiset keskustelunaiheet ovat liittyneet suunnitelman metsänhoidon luonnonsuojelulliseen puoleen sekä golfkentän laajennussuunnitelmaan. Osittain ja erityisesti luonnonsuojelun näkökulmasta keskustelut jatkavat samoista asioista mitä loppuraportin kriittiset kannanotot esittivät.

Johtopäätökset ja yhteenveto

Päätöksentekoprosessi on ollut poikkeuksellinen ja sinänsä onnistui tavoitteissaan. Päätöksenteon toteutuksen jäkeinen keskustelu on osin yhteneväinen jo valmistelunaikaiseen kritiikkiin. Loppuraportissa luonnonsuojelullinen näkökulma ei ollut huomioituna laajasti ja kannanottoja on esitetty luonnonsuojelullisista näkökulmista. Myös kritiikki osallistavaa menetelmää kohtaan saattaa liittyä kansalaisten keskusteluun, joka on syntynyt päätöksenteon jälkeen.

Vaikka prosessia voidaan monessa mielessä pitää onnistuneena, nousee kaksi tietoa hyödyntävään päätöksentekoon liittyvää seikkaa erityisesti esiin: 1) päättäjien ja prosessista vastaavien tavoitteiden ja päämäärien esittämisen epämääräisyys ja 2) osallistumisen vaikutusten jäljitettävyys. Edellinen seikka vaikeuttaa sekä päätösten evaluointia että päätösprosessin hallintaa koska ei ole selkeästi kuvattu mitä kohti prosessia tulee ohjata ja mihin päätöksen vaikutuksia pitäisi verrata. Toisaalta, selkeät tavoitteiden ja päämäärien ilmaukset kaikkien osallistujien taholta auttavat myös laajan keskustelun käymistä ja jäsentämistä vähentämällä väärintulkintoja ja ristiin puhumista. Jälkimmäinen seikka on keskeinen sekä prosessin että sen lopputuleman hyväksyttävyyden kannalta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kaikki osallistujat voisivat nähdä miten heidän kontribuutionsa on sisällytetty lopputulemaan tai miten sen pois jättäminen on perusteltu. Pitkälti näiden kahden seikan vuoksi sinänsä hyvän valmistelu- ja päätösprosessin lopputulemana on Puijon metsien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka kohtaa paitsi kannatusta myös varsin voimakasta vastustusta.

Avainsanat

Kunnallinen päätöksenteko, politiikka, avoin data

Katso myös

• Tietoa hyödyntävä päätöksenteko
• Tietoa hyödyntävän päätöksenteon kuntapilotti
• Tekaisu
• Tekaisu-menetelmä Innokylän kehittämisympäristössä
• Heikkilä Juuso Markus. Puijon hoito- ja käyttösuunnitelma – Analyysi osallistamisen onnistumisesta metsäsuunnittelun päätöksenteon näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, lokakuu 2012. [2]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Tiedosto:Puijo-loppuraportti.pdf