Psykologikysely

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi3084
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3084}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Pääviesti
Kysymys: Millainen on nykyään lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien käsitys työn kuvasta, kuormittavuudesta, resursseista ja palveluketjujen selkeyttä? Vastaus: Piirrä kuvaajia tuloksista alla olevan laskentaohjelman avulla.

Ulla Hintikka, FT, psykoterapian erikoispsykologi, pj; Niina Rita, PsM, psykoterapeutti, varapj; Maarit Lassander, PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi; Terttu Jokinen, PsM; Kirsi Saarelainen, PsM.: Psykologi tunne-elämän asiantuntijana: Ammattikäytännön kysymyksiä.. Opasnet 2012. Viitattu 22.12.2024.

Kysymys

Kysely lapsi- ja nuorisopsykologeille toteutettiin joulukuussa 2011-tammikuussa 2012 (N=292) nettikyselynä. Lasten ja nuorten parissa kunta- ja yksityissektorilla työskentelevät psykologit arvioivat omasta näkökulmastaan lasten- ja nuorten tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen tämänhetkistä tilannetta.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien työn kuvaa, kuormittavuutta, resursseja ja palveluketjujen selkeyttä. Tavoitteena oli myös arvioida miten lasten- ja nuorten palvelut toteutuvat ja täyttyvätkö hoidon ja kuntoutuksen tarpeet eri puolilla Suomea.

Tuleeko lapsi ja nuori kohdatuksi ja saako hän pitkäjänteistä hoitoa ja kuntoutusta tarpeen mukaan, vai kiinnostavatko hoitotakuun toteutuminen sanktioiden pelossa? Ovatko projektit vain ohimeneviä hoitokokeiluja ilman pysyviä rakenteita? Mitä resurssipulaan vastaavat työkentältä psykologit? Voisivatko psykologit olla tunne-elämän asiantuntijoita vahvemmin lasten varhaiskasvatuksessa sekä perheneuvolassa että koulussa ja ammatillisten opintojen polulla? Näihin ja muihinkin käytännön kysymyksiin tutkimuksemme kartoitti vastauksia, jotka saattavat ratkoa myös lapsiperheiden hätää.

Vastaus

Valitse aihe, jonka vastaukset haluat nähdä. Valitse myös vastaajaan liittyvä selittävä tekijä, jonka perusteella vastaukset luokitellaan.

Mitä muuttujaa halutaan tarkastella: Kuormittavuus nykyisessä työssä Palkitsevuus nykyisessä työssä Haasteita nykyisessä työssä Keskimääräinen aika hoitoonpääsyyn Psykologin palvelut, josta puutetta Tilanteen muutos kahden vuoden aikana Hoito- ja palveluketjujen selkeys Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ryhmät Lasten ja nuorten palvelujen kehityshankkeet Aiheita neuvottelupäiville Minkä selittävän muuttujan suhteen halutaan tarkastella: Ikä Sukupuoli Työpaikka Kokemus Potilaiden ikäryhmä Pääsääntöinen työ

Tuloksia kvalitatiivisesta tarkastelusta:

• Tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä eroja eri hoitotahoilla, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, perheneuvola.
• Paikalliset erot suuria etenkin hoitoon pääsemisessä, esim. Kainuussa 10 virkaa täyttämättä.
• Porrastus koettiin toimimattomaksi aluekohtaisesti, ts lapsilla ja nuorilla jonotusta kolmeen paikkaan: perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, perheneuvola, ts jos perhe ei ole sitoutunut hakemaan hoitoa, niin uupuu jonottamaan.
• Erikoissairaanhoidon seula tiivistynyt tiivistymistään, ts. ei ole tarpeeksi sairas erikoissairaanhoitoon
• Yksityissektorille pääsee nopeasti ja jonottamatta paikkakuntakohtaisesti, ts. jos on yksityissektoripalvelua alueella niin rahalla sitä saa

Hoito- ja palveluketjujen selkeys:

• Pieni osa psykologeista koki ketjut selkeinä
• Kokemusta siitä, että viime vuosina selkeytyneet enemmän ja erilaiset yhteistyöhankkeet kehittäneet ketjuja
• Ongelmina lähinnä hoitoonohjaus paikkojen vähyys ja työntekijöiden puute
• Suurin osa koki että hoito- ja palveluketjut eivät ole toimivia ja ovat kehittämistä kaipaavia
• Erikoissairaanhoidon (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) ja perustason rajojen epäselvyys ja erikoissairaanhoidon sisäiset jaot: kenelle hoito kuuluu eli työnjaolliset tekijät, miten siirto tehdään, hoitoajattelu ei selkeää vaikka ketjut toimisivat eli yksilötutkimuksia tehdään mutta hoidollinen ymmärrys puuttuu, asiakkaiden pomputtelu
• Työntekijöiden, hoitopaikkojen ja tiedon puute
• Erityisesti siirtymävaiheet hoitopisteestä toiseen hankalia

Yhteenveto: Suurin osa koki että hoito- ja palveluketjut eivät ole toimivia kaipaavat kehittämistä Erikoissairaanhoidon (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) ja perustason rajojen epäselvyys ja erikoissairaanhoidon sisäiset jaot ovat ongelmallisia

Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ikä- tai muut ryhmät (yhteenveto)

• Yli 18-vuotiaat ja nuoret aikuiset (14 % vastaajista)
• Nuorisoikäiset, jotka syrjäytymisvaarassa; päihde- käytöshäiriöiset (12 % vastaajista)
• Siirtymävaiheessa olevat: erikoissairaanhoito ->perusterveydenhuolto ja siirrot erikoissairaanhoidon sisällä (9% vastaajista)
• Neuropsykologisesti tai -psykiatrisesti oireilevat (7% vastaajista)
• Moniongelmaiset perheet (6% vastaajista)
• Toisen asteen opiskelijat (10)

Pohdintaa

• Eritason tutkimus- ja hoito-organisaatioiden huonoa koordinaatiota on aluekohtaisesti painottuen
• Niukkuutta palvelujen suhteen paikkakuntakohtaisesti, ts. eriarvoisesti lapset, nuoret ja perheet saavat Suomessa eri paikkakunnilla palvelua lähellä kotia
• Lastenpsykoterapian saamisen heikkous lähes kokomaassa, toivotaan yksityissektorille mahdollisuuksia saada sitä, Kelatuen epätasa-arvo?
• Neuropsykologisen tutkimuksen huono koordinaatio ja pitkät matkat tutkimukseen
• Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen toteuttamisen puute tuotiin esille merkittävästi, kuntoutustiimien puute:neuropsykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykoterapeutti (luovat terapiamuodot). Esimerkkinä ADHD lasten ja nuorten psykoterapeuttinen kuntoutus
• Lastensuojelun alueellinen eriarvoisuus ja puutteellinen palvelu nähtiin puutteena uudesta lastensuojelulaista huolimatta
• Toivottiin aikaa ja resursseja enemmän perheiden kohtaamiseen ja kotiin suuntautuvia palvelumuotoja
• Rekrytointi ongelmallista
• Erilaisia hankkeita on ollut ja menossa, mutta ovatko ne olleet itsensä vuoksi, toki projekti on auttanut sitä yksittäistä tarvitsijaa mutta jatkuvuutta ei ole syntynyt, eikä lisäresursseja saatu

Ongelmana on, ettei toimintaan ole saatu paljonkaan resursseja: tarvittaisiin koordinoija, kouluttajia, työnohjaajia ja tunne-elämän asiantuntijoita, jotka paikanpäällä näkevät asiat, ulkopuoliset toimijat eivät välttämättä ole hyviä koordinoijia

Perustelut

Kyselylomake

Hyvä lasten ja nuorten parissa työskentelevä psykologi,

Haluamme kuulla ajatuksiasi ja kokemuksiasi lasten ja nuorten tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Toivomme että vastaisit tähän kyselyyn, jotta voimme ottaa näkemyksesi huomioon lapsi- ja nuoripsykologien toimikunnan työssä ja viedä juuri Sinulle tärkeitä asioita eteenpäin. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa vain muutama minuutti. Vastaukset mielellään marraskuun 2011 loppuun mennessä.

Yhteistyöterveisin,

Lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunta

Ulla, Niina, Marjo, Maija-Liisa ja Maarit

Kartoitus lapsi- ja nuorisopsykologien työstä Suomessa

Ikä

_________________

Sukupuoli

_________________

Oletko päätoimisesti töissä (monivalinta)

• 1. perusterveydenhuollossa
• 2. erikoissairaanhoidossa
• 3. perheneuvolassa
• 4. lastensuojelussa
• 5. päivähoidossa
• 6. koulussa tai oppilaitoksessa
• 7. yksityisellä sektorilla
• 8. muu, mikä

Kokemus psykologin työstä lasten ja nuorten parissa (vv,kk)?

______________________________

Mihin ikäryhmään asiakkaasi kuuluvat? (monivalinta, voi valita usemman)

• 1. 0-6 vuotiaat
• 2. 7-12 vuotiaat
• 3. 13-16 vuotiaat
• 4. yli 16-vuotiaat
• 5. muu, mikä

Teetkö pääsääntöisesti (useampi vaihtoehto mahdollinen)

• 1. akateemista tutkimustyötä
• 2. psykologinen tutkimus- ja arviointia
• 3. ohjanta- neuvontatyötä
• 4. kuntoutustyötä……tarkenna mitä ________________________________________________
• 5. psykoterapeuttista työtä
• 6. konsultaatioita
• 7. esimiestyötä
• 8. muu, mikä

Mitkä asiat koet erityisen palkitseviksi nykyisessä työssäsi? (avoin kysymys M)

Millaisia haasteita on nykyisessä työssäsi psykologina? (avoin kysymys N)

Ovatko nykyisessä työssäsi psykologin palvelut helposti saatavilla: mikä on keskimääräinen aika jossa asiakas voi odottaa saavansa ensimmäisen ajan tai pääsevänsä tutkimukseen/kuntoutukseen? (avoin kysymys O)

Mikäli asiakas tarvitsee lähetteen muihin psykologin/psykoterapeutin palveluihin:

• Onko näitä palveluja tarjolla riittävässä määrin omalla alueellasi?
• Mitä palveluja on tarjolla ja mistä on puutetta? (avoin kysymys Q)

Onko tilanne merkittävästi muuttunut viimeisten kahden vuoden aikana? (avoin kysymys S)

Kuinka kuormittavaa on nykyinen työsi asteikolla 1-5? (1= ei ollenkaan kuormittavaa, 5=erittäin kuormittavaa)

Ovatko lasten- ja nuorten hoitoketjut selkeitä alueellasi ja mihin toivoisit parannusta? (avoin kysymys T)

Onko alueellasi ikä- tai asiakasryhmiä jotka putoavat palveluiden ulkopuolelle? (avoin kysymys U)

Miten alueellasi on kehitetty lasten- ja nuorten palveluja (esim.hankkeet)? (avoin kysymys V)

Millaisia aiheita toivoisit lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunnan käsittelevän neuvottelupäivillä? (avoin kysymys W)

Millaisia terveisiä sinulla on lapsi- ja nuoripsykologien toimikunnalle?

Olisitko kiinnostunut osallistumaan lapsi- ja nuorisopsykologien osaamispiiriin? Voit jättää tähän yhteystietosi (s-posti) mikäli toivot yhteydenottoa asian tiimoilta. Tämä vastaus ei sido sinua mitenkään mutta saat lisää tietoa osaamispiirin toiminnasta.

Muuttujakuvaukset

Muuttujalistaus ja sarakkeiden numerot ovat alla ja saat ne esille klikkaamalla.

Näytä yksityiskohdat

Ero sivun ”Psykologikysely” versioiden välillä(-) Obs Otsikko Kysymys Vastausvaihtoehto 1 Aloitettu 2 Lopetettu 3 Kesto minuutteina 4 Ikä5v Ikä (v) 5 Sp Sukupuoli 6 Sukupuoli Sukupuoli 7 Töissä1 Työpaikka 8 Töissä2 9 Oletko töissä 10 Kokemus kk Kokemus (v) 11 Kokemus v 12 Potilaiden ikäryhmä: 0-6 v Potilaiden ikäryhmä 0-6 v 13 7-12 v Potilaiden ikäryhmä 7-12 v 14 13-16 v Potilaiden ikäryhmä 13-16 v 15 Yli 16 v Potilaiden ikäryhmä yli 16 v 16 raskaus Potilaiden ikäryhmä raskausaika 17 Akateemista Pääsääntöinen työ Akateemista 18 Psykologista tutkimusta Pääsääntöinen työ Psykologista tutkimusta 19 Ohjausta Pääsääntöinen työ Ohjausta 20 Kuntoutusta Pääsääntöinen työ Kuntoutusta 21 Psykoterapeuttista Pääsääntöinen työ Psykoterapeuttista 22 Konsultaatiota Pääsääntöinen työ Konsultaatiota 23 Esimiestyötä Pääsääntöinen työ Esimiestyötä 24 Muuta Pääsääntöinen työ Kriisityötä 25 Teetkö pääsääntöisesti? 26 M_Str 27 Palkitsevuus nykyisessä työssä 28 N_Str 29 Haasteita nykyisessä työssäsi? 30 OO 31 Palveluja tarjolla riittävästi? 32 Mitä tarjolla mistä puutetta? 33 Muutosta viim. 2 vuoden aikana? Muutos 2 vuoden aikana 34 Nykyisen työn kuormittavuus? Kuormittavuus nykyisessä työssä 35 Hoitoketjujen selkeys? 36 Ikäryhmiä palveluiden ulkopuolella? 37 Kuinka on kehitetty? 38 aiheet toimikunnalle 39 Terveiset toimikunnalle 40 M01 Palkitsevuus nykyisessä työssä Asiakastyö 41 N02 Haasteita nykyisessä työssä Byrokratia 42 N03 Haasteita nykyisessä työssä Hoidon järjestämisen ongelmat 43 N04 Haasteita nykyisessä työssä Vähäiset resurssit 44 N05 Haasteita nykyisessä työssä Perheiden moninaiset ongelmat 45 N06 Haasteita nykyisessä työssä Vaikeat asiakastapaukset 46 N08 Haasteita nykyisessä työssä Tuen puute 47 O Keskimääräinen aika hoitoonpääsyyn 48 Q Psykologin palvelut, josta puutetta 49 S Tilanteen muutos kahden vuoden aikana 50 T Hoito- ja palveluketjujen selkeys 51 U Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ryhmät 52 V Lasten ja nuorten palvelujen kehityshankkeet 53 W Aiheita neuvottelupäiville 54 Asiakkaiden ikäryhmä? 55 N07 Haasteita nykyisessä työssä Oman osaamisen rajallisuus 56 M02 Palkitsevuus nykyisessä työssä Asiakkaan edistyminen 57 M03 Palkitsevuus nykyisessä työssä Tiimityö 58 N01 Haasteita nykyisessä työssä Kiire 59 Millaista kuntoutusta? 60 M05 Palkitsevuus nykyisessä työssä Työn monipuolisuus ja haasteellisuus 61 M06 Palkitsevuus nykyisessä työssä Hyvät koulutusmahdollisuudet 62 N09 Haasteita nykyisessä työssä Huonot edut 63 Mitä muuta? 64 M07 Palkitsevuus nykyisessä työssä Hyvä palkka 65 M04 Palkitsevuus nykyisessä työssä Työn itsenäisyys 66 M09 Palkitsevuus nykyisessä työssä Saatu arvostus 67 M08 Palkitsevuus nykyisessä työssä Joustavat työolosuhteet 68 N10 Haasteita nykyisessä työssä Uralla etenemättömyys 69 N12 Haasteita nykyisessä työssä Tutkimusmenetelmien puute 70 N11 Haasteita nykyisessä työssä Oman roolin epäselvyys 71 Kokemus Kokemus (v) 72 Ikaluokat Ikä (v)

Muuttujien ja niiden arvojen kuvaus:

Näytä yksityiskohdat

Ensin on kuvattu mielenkiinnon kohteena olevat muuttujat, sen jälkeen havaintoja selittävät. Selitettävät muuttujat Avoin kysymys M: Mitkä asiat koet erityisen palkitseviksi nykyisessä työssäsi? 1= Asiakastyö /hyvä yhteistyösuhde /hoidolliset suhteet 2= Asiakkaan edistyminen /asioiden selkiintyminen /kuntoutuminen 3= Tiimityö /verkostollinen yhteistyö 4= Työn itsenäisyys 5= Työn monipuolisuus, haasteellisuus ja mahdollisuus uuden oppimiseen 6= Hyvät koulutusmahdollisuudet / työnohjaus 7= Hyvä palkka 8= Joustavat työolosuhteet, johdon tuki 9= Asiakkailta ja työryhmältä saatu arvostus Avoin kysymys N: Millaisia haasteita on nykyisessä työssäsi psykologina? 1= Liian paljon asiakkaita /kiire 2= Organisaatiomuutokset /byrokratian lisääntyminen (kirjauskäytäntöjen raskaus) 3= Tutkimusten ja hoidon järjestämisen ongelmat /lähetekäytäntöjen epäselvyys/ ongelmat asiakkaiden siirtymisessä eri yksiköihin (perustaso/perheneuvola/erikoissairaanhoito) 4= Vähäiset resurssit /työntekijät /kuntoutuspaikkojen niukkuus /tutkimusvälineiden vähyys 5= Perheiden moninaistuvat ongelmat /lastensuojeluperheiden moniongelmaisuus 6= Vaikeat asiakastapaukset (neuropsykiatriset, maahanmuuttajat) 7= Oman osaamisen rajallisuus (esim. tunne-elämän arviointimenetelmien hallinta, neuropsykologiset tutkimukset) 8= Yksinäisyys, tuen puute 9= Huonot edut (palkka, koulutus, työnohjaus) 10= Uralla etenemisen heikot mahdollisuudet 11= Oman roolin epäselvyys /arvostuksen puute 12= Sopivien tutkimusmenetelmien olemattomuus Avoin kysymys O: Ovatko psykologin palvelut saatavilla ja mikä on keskimääräinen aika, jossa asiakas saa ajan tutkimukseen ja hoitoon. 0= ei lähetetä psykologille, ei ole psykologia resurssina 1= 1vk – 3vk. suhthelposti, hoitotakuu alle 4 vk 2= 1kk-2 kk, hoitotakuu 4 vk tai yli, kohtuullinen aika 3= yli 2 kk – 3 kk, hoitotakuu ylittyy, 4= yli 3 kk – 4 kk, heikko, kauan, vaihtelevat ajat, pitkä Avoin kysymys Q: Mistä psykologin palveluista on puutetta, mihin lähettäisit esim. jatkohoitoon. 0= palveluja on riittävästi, ei vastattu, tai ei osaa vastata 1= perusterveydenhoidossa puute psykologeista, esim virkoja ei ole laitettu auki tai ei ole hakijoita ja/tai psykologin eri palveluista 2= erikoissairaanhoidossa puute psykologeista (lasten- ja nuorisopsykiatriassa, neuropsykologipalveluissa, neuropsykiatriassa?) 3= PENE (perheneuvolapalveluista, lasten ja perheen kanssa tehtävästä työstä) puute tai psykologeista 4= Lastensuojelun psykologipalveluista 5= päivähoidon erityistyöntekijöistä, puheterapeuteista, sosiaalitoimen tukihenkilöistä ja tukitoimenpiteistä 6= koulupsykologeista 7= yksityisistä psykoterapiapalveluista (lasten ja nuortenpsykoterapeuteista, taidepsykoterapeuteista) 8= 13--22-vuotiaiden nuorten oppilasterveydenhoidosta puute 9= lasten ja nuorten kuntoutuspalveluista (psykologinen ja neurologinen kuntoutus laaja-alaisesti, esim. asperger lasten ja nuorten kuntoutus, ADHD nuorten kuntoutus) Avoin kysymys S: Onko tilanne muuttunut merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana? 0= en osaa sanoa 1= ei ole muuttunut 2= on parantunut 3= on huonontunut Avoin kysymys T: Ovatko hoito- ja palveluketjut selkeitä? 1= Toimivat/selkeät 2= Ei toimivat 3= Kehittämistä kaipaavat Avoin kysymys U: Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ryhmät 1= Yli 18- vuotiaat 2= Nuoret (erityisesti päihde- ja syrjäytymisvaarassa olevat, käytöshäiriöiset) 3= Siirtymävaiheessa olevat (perheneuvola-lastenpsykiatria, lastenpsykiatria-nuorisopsykiatria, nuorisopsykiatria-aikuispsykiatria, aikuispsykiatria-) 4= Neuropsykologisesti- ja neuropsykiatrisesti oireilevat ja todennetut, kehityksellinen viive, ei kehitysvammaa) 5= Perheet ja vanhemmuuden tukeminen (myös alle kouluikäisten perheet 6= Moniongelmaiset perheet (lastensuojelu..) 7= Maahanmuuttajat 8= Toisen asteen opiskelijat 9= Ei ongelmia 10= Muut pienemmät ryhmät (alueellinen eriarvoisuus, ennaltaehkäisevä toiminta, ruotsinkieliset vauvaperheet, ylipainoiset, lievästi oireilevat ja hiljaiset) ei tietoa= tyhjä Avoin kysymys V: Miten alueellasi on kehitetty lasten ja nuorten palveluja esimerkiksi hankkeet. 1= Vakiintuneet nuorten hoidon kehittämisen toimet ja hankkeet, joista on jatkuvaa hyötyä; masentuneen nuoren hoitopolku, neuropsykiatrinen työ, akuuttityöryhmä, nuorten psykoterapiakuntoutushankkeet 2= Vakiintuneet lasten hoidon kehittämisen toimet ja hankkeet, joista on jatkuvaa hyötyä; jalkautuva työote, perhe- ja verkostotyöhanke, psykoterapiaklinikka 3= Koulutyöskentelyn pitkäikäiseen parantamiseen liittyvät hankkeet; esiopetuksen oppilashuollon ja yläkoulun kehittämishankkeet 4= Kunnan/sosiaalitoimen organisoimat pitkäikäiset hankkeet; neuvolatoiminnan, nuorisoaseman avaaminen, lastensuojelun hanke, (Haavi, Lapset puheeksi –hanke) 5= Tilapäinen/Lyhytikäinen hanke, josta ei varsinaisesti hyötyä; 6= Välillisesti lapsiin ja nuoriin vaikuttava toiminta; Lasten ja nuorten sektorin työntekijöille konsultaatio- ja koulutushanke, ennaltaehkäisevä? 7= Linkittyvät hankkeet; perhetyön ja hoidon eri sektoreille ja psykoterapian välittäminen yksityissektorille 8= Ei tietoa hankkeita tai kehittämisestä ei tietoa Yhteenvetoa kysymyksestä V: hankkeita on ollut ja menossa, mutta ovatko itsensä vuoksi, toki projekti on auttanut sitä yksittäistä tarvitsijaa mutta jatkuvuutta ei ole ongelmana on, ettei toimintaan ole saatu paljonkaan resursseja: tarvittaisiin ko-ordinoija, kouluttaja työnohjaaja, tunne-elämän asiantuntija Avoin kysymys W: Millaisia aiheita toivoisit lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunnan käsittelevän neuvottelupäivillä? 1= Ajankohtaiset asiat lapsi- ja nuorisopsykiatrian yhdistyminen kasvamisen haasteet sosiaalisen median ja median kasvuympäristössä 2= Psykologin substanssiosaaminen ja sen hyödyntämisen käsittely psykologin substanssiosaaminen vastaamaan statusta ja palkkaa—statuksen nostaminen psykologin substanssiosaamisen hyödyntäminen---psykologin rooli moniammatillisessa työyhteisössä, esim. koulupsykologintyönkuva ei olisi pelkkää tutkimuslähetteitä valmistava psykologin substanssiosaamisen hyödyntäminen-psykologin työnkuva eri organisaatioissa olevassa moniammatillisessa työryhmässä, esim. perheneuvolassa 3= Psykologien riittävyys ja alueellinen eriarvoisuus miten saadaan lisää resursseja, esim. peruspalvelujen psykologien riittävyys alueellinen eriarvoisuus lasten ja nuorten hoidossa — psykologivaje, esim. koulupsykologien ja ammattioppilaitosten psykologien sekä Lapin psykologien ja psykoterapeuttien uusia hoitoinnovaatioita resurssien vähyyden vuoksi 4= Psykologin ammattitiedon ja – taidon päivityskoulutukset ja keskustelu saman alan psykologien kanssa lasten ja nuorten tunne-elämän tutkimusmenetelmien koulutus ja kehittämistyö uusien testimenetelmien opetus lasten ja nuorten psykologisen arvioinnin käytänteet, esim. tutkimuksen kulku, yhteydenottoon vastaaminen, psykologin rooli tutkimus- ja hoitoprosessissa moniammatillisessa tiimissä lasten ja nuorten projektiivisten menetelmien koulutus, esim. tulkinnan ominaispiirteet tietoa toimivista hoitoketjuista, lasten ja nuorten hoitoketjujen selkeyttäminen: lastenneurologian kanssa neurologian ja psykiatrian välillä perheneuvolatyön ja perhekeskustyön avaaminen—mikä toimivaa ja mikä – ei toimivaa lapsen hoidon ja vanhemmuuden taitojen opettaminen, vanhemmuus perheolosuhteet laajemmin lapsella ja nuorella — nykytila ja mahdollisuudet auttaa psykoterapioiden saatavuus lainsäädännöllinen ja alueellinen lapsilla ja niiden jatkuvuus 13 vuodesta ylöspäin lääkitseminen osana psyykkisen ja neurologisen puolen ongelmia monipuolisempaa lasten psykoterapiakoulutusta, vrt. Ruotsi Erica Stiftelsen koulutus lastensuojelun haasteet, esim. huoltajuuden arviointi nuoruusikäisten oireilu ja päihdekäyttö lasten ja nuorten monimuotoisten ongelmien arviointi ja heidän tukeminen eri tahojen yhteistyönä, esim. oppimisvaikeudet yhdessä käytöshäiriöiden ja tunne-elämän ongelmien kanssa lapsi- ja nuorisopsykologien perhetyö integratiivinen tutkimus- ja hoito-ote lasten ja nuorten hoidossa (teoria, tutkimusmenetelmät, tekniikka, sovellutukset) 18 vuotta täyttäneiden nuorten työkykyarviot ja hoitomahdollisuudet julkisella sektorilla neuropsykiatriset hoitomuodot ja –ketjut eri alakohtaista koulutusta ja esille ottamista: trauman hoidon psykoterapian oikeuspsykoterapian kysymykset käytöshäiriöisen lapsen kanssa jaksaminen luonto- ja liikunta ADHD – lapsen kuntoutuksessa kiintymyssuhdehäiriön käypähoito 5= Ennaltaehkäisevän psykologisen työn käsittely konsultoiva työote lastentarhoihin, mitä se pitää sisällään varhaisen toteamisen arvioinnin koulutus ja miten toimia ennaltaehkäisevästi lapsi näkyväksi eri –organisaatioissa kunnissa erikoissairaanhoidon eri sektoreilla yksityissektorilla ehkäisevä mielenterveystyö syrjäytymisen uhka jo ala-asteella – miten tarttua koulupudokkaisiin moniongelmaiset perheet raskaus- ja vauvavaiheen vaikeudet ja tuki äidille ja perheelle asiakaslähtöiset hoitoketjut vs organisaatolähteiset hoitoketjut 6= Ammattistatuksen käsittely, psykologin rooli mielekkäät työnkuvat psykologeille eri aloilla, psykologin rooli esim. koulussa ja yhteistyö eri sektoreilla työskentelevien psykologien yhteistyö psykologisen työn suojaaminen, esim. arviointikäytännöt tutkimusjakson kulku ja psykologin osuus siinä sekä psykologisten tutkimusten tekeminen portaittain etenevän kuntoutuksen etenemisen koordinointi nuorten hoidossa psykoterapiasaatavuuden kokonaisvaltainen suunnittelu Selittävät muuttujat Oletko päätoimisesti töissä --#: Jouni koonnut datasta? --Jouni Tuomisto 17. elokuuta 2012 kello 16.41 (EEST) 1= "perusterveydenhuollossa","neuvolassa" 2="erikoissairaanhoidossa","oikeuspsykologia" 3= "perheneuvolassa", 4= "lastensuojelussa" "järjestö" "Turvakodissa" "yksityisenä", "psykososiaalinen sektori" "sosiaali- ja terveyspalvelut", 5="päivähoidossa" 6= "koulussa tai oppilaitoksessa", 7= "yksityisellä sektorilla", "oma vastaanotto", "yksityinen ammatinharjoittaja""yrittäjä" "ammatinharjoittaja" "yksityissektorilla" " psykoterapeutti ja työnohjaaja" 8= "Perhe- ja mielenterveyskeskus" Mihin ikäryhmään asiakkaasi kuuluvat --#: Jouni koonnut datasta? --Jouni Tuomisto 17. elokuuta 2012 kello 16.41 (EEST) 1= 13-22 vuotiaat = ("13-16 vuotiaat" "yli 16-vuotiaat""16-28v." "13-23""13-21" "13-22" "Nyt 15-25" "13-18" ) 2= nuoret aikuiset = ("18-24 v" "yliopisto-opiskelijat" "aikuiset" "nuoret aikuiset" " lapsia on vähän") 3= 0-6 vuotiaat= ("0-6 vuotiaat") 4= "7-12 vuotiaat =("7-12 vuotiaat") 5= raskausaika= ("raskausaika" " "perheet""raskaanaolevat" "lasten vanhemmat") 6= 0-23 v= ( "0-23 v) 7= "en tee enää asiakastyötä" Teetkö pääsääntöisesti: katso muuttujataulukko ylempänä sarakkeiden selityksistä. Kohta "Muu" on uudelleenluokiteltu olemassaolevaan kahdeksaan luokkaan seuraavasti: Havaintorivi Sarakkeen 25 (Teetkö pääsääntöisesti?) sisältö Ullan luokitus aiempiin luokkiin R-koodi, jolla korjataan sarakkeita 17-24 6 opetusta 1 opetusta data[6, 16 + 1] <- 1 7 terapeuttisluotoisia tukikäyntejä 4 terapeuttisluotoisia tukikäyntejä data[7, 16 + 4] <- 1 23 theraplay 5 theraplay data[23, 16 + 5] <- 1 40 työnohjausta 6 työnohjausta data[40, 16 + 6] <- 1 50 moniammatillista työryhmätyöskentelyä 2 moniammatillista työryhmätyöskentelyä data[50, 16 + 2] <- 1 52 tukikäynnit, verkostotyö, perhetyö 4 tukikäynnit, verkostotyö, perhetyö data[52, 16 + 4] <- 1 53 koulutus 1 koulutus data[53, 16 + 1] <- 1 95 jalkautuva nuorisopsykiatrinen arviointi ja kuntou 4 jalkautuva nuorisopsykiatrinen arviointi ja kuntoutus data[95, 16 + 4] <- 1 96 kriisi- ja traumatyö 8 kriisi- ja traumatyö data[96, 16 + 8] <- 1 114 kriisitukea 8 kriisitukea data[114, 16 + 8] <- 1 126 perheterapiaa 5 perheterapiaa data[126, 16 + 5] <- 1 141 uksilökäyntejä 5 yksilökäyntejä data[141, 16 + 5] <- 1 152 asiantuntija miniammatillisessa tiimissä 6 asiantuntija miniammatillisessa tiimissä data[152, 16 + 6] <- 1 169 suppotrio, theraplay 5 theraplay data[169, 16 + 5] <- 1 175 vedän vanhempien ryhmiä 3 vedän vanhempien ryhmiä data[175, 16 + 3] <- 1 191 vuorovaikutushoito 4 vuorovaikutushoito data[191, 16 + 4] <- 1 203 perhe ja verkostotyötä 4 perhe ja verkostotyötä data[203, 16 + 4] <- 1 213 opetusta, kouluttamista 1 opetusta, kouluttamista data[213, 16 + 1] <- 1 218 koulutus 1 koulutus data[218, 16 + 1] <- 1 226 koulutusta 1 koulutusta data[226, 16 + 1] <- 1 242 supportiivista terapiatyötä 5 supportiivista terapiatyötä data[242, 16 + 5] <- 1 257 tukikäynnit 5 tukikäynnit data[257, 16 + 5] <- 1 260 tukikeskusteluja 5 tukikeskusteluja data[260, 16 + 5] <- 1 289 verkostointia 4 verkostointia data[289, 16 + 4] <- 1

Aineiston käsittely

|} Alkuperäisestä SPSS-tiedostosta (v. 9.7.2012) poistettiin mahdollinen yhteystieto, vastaajan ikä pyöristettiin lähimpään viiteen vuoteen, ja data tallennettiin M-filesiin Excel-muodossa. Ensimmäiseen sarakkeeseen laitettiin juokseva numero ja se nimettiin Obs:ksi. Ensimmäiselle havaintoriville tyhjiin kohtiin kirjoitettiin "ei tietoa", jotta data latautuisi kokonaisuudessaan. Tämä muokattu Excel ladattiin Opasnet-kantaan siten, että sarakkeet määriteltiin havainnoiksi ja nimettiin V1..V51. Selitesarakkeiksi nimettiin Obs ja Observation.

Seuraava versio (17.7.2012) sisälsi lisää sanallisten kysymysten koodausta. Nämä uudet sarakkeet otettiin Ecxeliin ja ladattiin Opasnet-kantaan samalla tavalla kuin 9.7. versiokin. Näiden latausta series-id:t ovat nyt 6194 ja 6209, ja molemmat ladataan erikseen analyysia varten ja yhdistetään sitten yhdeksi data.frameksi.

Versio 14.8.2012 yhdistettiin aiempiin tiedostoihin, joska jotkin tekstikentät olivat korruptoituneet uudessa versiossa. Lisäksi sarakkeet otsikoitiin napakasti. Tässä versiossa ovat kaikki avoimet kysymykset koodattuina. Tämä versio ladattiin Opasnet-kantaan versionumerolla series_id = 6433. Sitä on käytetty laskennassa ainakin Turun psykologipäiviin 22.-24.8.2012 asti.

Kaikki kuvaajissa esitetyt luvut ovat lukumääriä, eivät prosentteja. Tämä aiheutti minulle päänvaivaa, mutta lopulta päädyin siihen, että pitää esittää vain lukumääriä, prosentit ovat harhaanjohtavia. Syy on tässä:

• Selittävät muuttujat, mm. teetkö pääsääntöisesti voi sisältää yhdellä vastaajalla useita vaihtoehtoja kuten akateeminen tutkimus ja ohjanta.
• Tällainen vastaaja voi mainita myös selitettävään muuttujaan useita vaihtoehtoja esim. työn palkitseviksi puoliksi asiakastyön ja monipuolisuuden.
• Miten tämä kuvataan? Ainoa mielestäni selkeä tapa on se, että tämä vastaaja ajatellaan ikään kuin kahteen eri rooliin, ensin tutkimuksen ja sitten ohjannan edustajaksi. Kummassakin roolissa hän antaa kaksi palkitsevaa työn piirrettä, eli loppujen lopuksi kuvaajassa hän antaa äänensä neljään eri pylvääseen eli
  • tutkimus+asiakastyö
  • tutkimus+monipuolisuus
  • ohjanta+asiakastyö
  • ohjanta+monipuolisuus
• Tällä tavalla ajateltuna ei ole järkevää laskea prosentteja vastaajien määrän suhteen, koska rooleja on enemmän kuin vastaajia. Myöskään roolien suhteen ei kannata laskea vastauksia prosentteina, koska ne eivät summaudu sataan vaan menevät yli. Ihmiset prosenteista luonnostaan ajattelevat, että yhteensä niiden täytyy olla sata jotenkinpäin laskettuna, ja tässä niin ei ole.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

• Tiedosto:LNYkysely 9 7 2012.xls
• Tiedosto:LNYkysely 17.7.2012b.xls
• Tiedosto:LNYkysely14 8 yhdistetty.xls
• Tiedosto:Luokituksia V.docx
• Tiedosto:Ullan luokittelemat O ja Q ja S Ovatko psykologin palvelut saatavilla ja mikä on keskimääräinen aika.docx