Ero sivun ”Keskustelu:Eläkepolitiikka” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
:* työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä)
:* työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä)
:* taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.)
:* taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.)
::{{puolusta|1: |Esim. 80-luvulla, jolloin Suomen talous kasvoi kohisten, oli järkevää ohjata tuottavuuden parantumisesta johtuvaa voittoa eläkeläisten elintason parantumiseen. Nyt on ilmassa huoli kestävyysvajeesta ja eläkerahojen riittävyydestä. Viimeaikaiset eläkelakimuutokset ovat olleet sen suuntaisia, että ihminen voi itse vaikuttaa oman eläkkeensä tasoon (esim. valitsemalla, koska jää vanhuuseläkkeelle). Työeläkkeiden taso rupeaa olemaan ihan kohtuullinen, kun naisetkin tekevät työuran kartuttaen eläkkeitään.|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)}}
::{{puolusta|2: |Mikäli palkat kasvavat vain 1 % vuodessa ja kustannukset 3 % vuodessa, puoliväli-indeksi kasvattaisi eläkkeitä näiden keskiarvon verran (2 %), jolloin eläkkeet jäävät jälkeen kustannusten noususta.|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)}}
:::{{kommentti|3:|Olen samaa mieltä. Ostovoimahan on se joka arjessa tuntuu eikä niinkään eläkkeen määrä sinänsä. Toisaalta, onko ostovoima sellainen mittari, jonka ihmiset laajalti hyväksyvät käytettäväksi päätöksenteon perusteena?|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)}}
* Huomioita
* Huomioita
:* (Kts. Sailaksen kommentti yllä) Tärkeämpää kuin indeksin sitominen palkkaan on se, mikä kasvattaa ostovoimaa. Mikäli eläkeläisten ostovoimaa voidaan kasvattaa tehokkaammin esim. verotusta muuttamalla, tullee se kansantaloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kts. [[Verovähennyskortti]] ja [[Veropolitiikka_Suomessa]]
:* (Ks. Sailaksen kommentti yllä) Tärkeämpää kuin indeksin sitominen palkkaan on se, mikä kasvattaa ostovoimaa. Mikäli eläkeläisten ostovoimaa voidaan kasvattaa tehokkaammin esim. verotusta muuttamalla, tullee se kansantaloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kts. [[Verovähennyskortti]] ja [[Veropolitiikka_Suomessa]]
:* Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle.
:* Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle.
===Työttömyysputki===
:{{kommentti|1:|Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sijaan jokainen saa putkijaksolta kiinteän summan|ETLA}}
::{{vastusta|2: |Ajatus ei oikein hyvin istu yhteiskuntaan, jossa suuri osa etuuksista perustuu ansiotasoon|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)}}
:::{{kommentti|5:|Tekninen kommentti: Wikihallitusohjelma sisältää jopa keskenään ristiriitaisia väitteitä, eli konsensukseen ei ole pyritty kaikkien tavoitteiden muotoilussa. Vastakkaisen tavoitteen voi hyvin kirjata Eläkepolitiikka-sivulle tavoitelistan loppuun. Hyvä että väittelyä muodostuu tänne keskustelusivulle. Ihmiset voivat näitä lukemalla saada argumentteja omaan päätöksentekoonsa. Jos tavoitteen kirjaa etusivulle niin olisi hienoa jos siihen pystyy liittämään karkean hinta-arvion. |--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)}}
:{{kommentti|3:|Pienituloiset hyötyisivät tästä, mutta hyvätuloisille putki ei enää olisi niin houkutteleva|Määttänen/ETLA}}
::{{vastusta|4: |Onko oikeasti niin, että hyvätuloiset jäävät itsenäisesti/omaehtoisesti/vapaaehtoisesti työttömyysputkeen ja hyödyntävät sitä eläkkeelle jäämisen varhentamiseen? Minun käsitykseni on ollut, että pikemminkin työnantajat käyttävät putkea mahdollisuutena päästä eroon vanhoista työntekijöistä samalla, kun toisesta ovesta otetaan sisään opiskelijoita ja vastavalmistuneita.|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)}}
::: {{kommentti|6:|Voidaanko tätä kysymystä tutkia jollain yksinkertaisella taloudellisella tai muulla argumentilla?|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)}}
===Osa-aikaeläke===
:{{kommentti|1:|Osa-aikaeläke on hyvin houkutteleva hyvätuloiselle ja juuri he sitä käyttävätkin|Määttänen/ETLA}}
::{{puolusta|2: |Tässä ETLA on mielestäni oikella jäljillä siinä, että osa-aikaeläke on tosi hyvin tuettu etuus. ("Jos ei tajua siirtyä osa-aikaeläkkeelle, on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.")|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)}}
:{{kommentti|3:|Osa-aikaeläke vähennetään myöhemmin vanhuuseläkkeestä|ETLA}}
::{{vastusta|4: |Voitaisiinko pyrkiä siihen, että tällaiset vapaaehtoiset järjestelyt erotettaisiin kaikille pakollisesta sosiaalivakuutuksesta? Esim. osa-aikaeläkkeeseen, vuorotteluvapaaseen yms. liittyvät säännöt ja periaatteet kirjattaisiin lakiin (yhteen tai useampaan säädökseen), mutta niiden rahoitus hoidettaisiin erillään Kelasta ja työeläkerahoista. Rahoituksen voisi yhdistää työttömyysturvan tilimalliin (kohta 8 sivulla [[Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa#Tulos|Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa]]).|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)}}
:::{{kommentti|5:|Onko vaihtoehtoinen toteutustapa kuvattavissa niin että sille voisi laskea karkean kustannusarvion?|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)}}
===Eläkeiän alaraja===
:{{kommentti|1:|Varhais- ja vanhuuseläkeiät sidotaan elinajanodotteeseen|ETLA}}
::{{vastusta|2:|Elinaikakerroin sitoo jo elinajanodotteen eläkkeisiin. Se vain vaikuttaa eläkkeelle jäämiseen eläketason kautta. Mikäli elinajanodote kasvaa, pitää työskennellä pidempään ''saadakseen saman eläkkeen''. Tällainen kannustaminen ei välttämättä ole yhtä tehokas ohjauskeino kuin tiukkojen rajojen asettaminen, mutta toteutus on paljon helpompi. Elinajanodote muuttuu pikkuhiljaa. Pienetkin muutokset on suhteellisen helppo ottaa huomioon eläkkeen määrässä. Pitäisikö ne sitoa eläkeikään korottamalla eläkeiän alarajaa aina muutamilla päivillä vuosittain?|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.14 (EEST)}}
:::{{kommentti|3:|Vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta ajatukselta.|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)}}
===Vanhuspalvelulain hyväksymisen kustannukset===
{{kommentti|1:|Hinta koostuu kansanedustajien palkoista noin kuukauden ajalta.|}}
:{{vastusta|2:|Onko lakiesitys jo niin valmis, että valmistelevaa virkamiestyötä ei tarvita? Tarvitseeko jokaiselle kansanedustajalle maksaa kuukauden palkka yhden lain hyväksymisestä? Vai minkälaista kansanedustajien työtä tässä on ajateltu?|--[[Käyttäjä:Samuel|Samuel]] 13. heinäkuuta 2011 kello 09.59 (EEST)}}
::{{kommentti|3:|Kansanedustajien palkat on jo huomioitu budjetin kiinteissä kustannuksissa. Ideana taulukoiduissa hinnoissa on löytää ero nykyisiin kustannuksiin. Tämä täytyy korjata etusivulle. (Huomasin että sama ajatuskulku toistuu muutamassa muussakin taulukossa)|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)}}

Nykyinen versio 13. heinäkuuta 2011 kello 08.35

Kannanottoja

  • työuria pidennettävä (peruste: suomalaisten vanhuuseläkeiän reagoitava elinajan pitenemiseen pitkällä aikavälillä)
  • taitettua indeksiä ei palkkapainotteiseksi (peruste: kustannukset kasvavat pitkällä tähtäimellä kohtuuttomasti. Indeksimuutoksen maksumiehiksi joutuisivat tulevat sukupolvet.)
1: Esim. 80-luvulla, jolloin Suomen talous kasvoi kohisten, oli järkevää ohjata tuottavuuden parantumisesta johtuvaa voittoa eläkeläisten elintason parantumiseen. Nyt on ilmassa huoli kestävyysvajeesta ja eläkerahojen riittävyydestä. Viimeaikaiset eläkelakimuutokset ovat olleet sen suuntaisia, että ihminen voi itse vaikuttaa oman eläkkeensä tasoon (esim. valitsemalla, koska jää vanhuuseläkkeelle). Työeläkkeiden taso rupeaa olemaan ihan kohtuullinen, kun naisetkin tekevät työuran kartuttaen eläkkeitään. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)
2: Mikäli palkat kasvavat vain 1 % vuodessa ja kustannukset 3 % vuodessa, puoliväli-indeksi kasvattaisi eläkkeitä näiden keskiarvon verran (2 %), jolloin eläkkeet jäävät jälkeen kustannusten noususta. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.09 (EEST)
--3: Olen samaa mieltä. Ostovoimahan on se joka arjessa tuntuu eikä niinkään eläkkeen määrä sinänsä. Toisaalta, onko ostovoima sellainen mittari, jonka ihmiset laajalti hyväksyvät käytettäväksi päätöksenteon perusteena? --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)
  • Huomioita
  • (Ks. Sailaksen kommentti yllä) Tärkeämpää kuin indeksin sitominen palkkaan on se, mikä kasvattaa ostovoimaa. Mikäli eläkeläisten ostovoimaa voidaan kasvattaa tehokkaammin esim. verotusta muuttamalla, tullee se kansantaloudellisesti järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Kts. Verovähennyskortti ja Veropolitiikka_Suomessa
  • Eläkeleikkausten perustelu kv. talouskriisiin vedoten on selvitettävä perusteellisemmin, jotta on tarkemmin nähtävissä ne mekanismit, jotka siirtävät yksityisen puolen velkaa julkiselle.

Työttömyysputki

--1: Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sijaan jokainen saa putkijaksolta kiinteän summan ETLA
2: Ajatus ei oikein hyvin istu yhteiskuntaan, jossa suuri osa etuuksista perustuu ansiotasoon --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)
--5: Tekninen kommentti: Wikihallitusohjelma sisältää jopa keskenään ristiriitaisia väitteitä, eli konsensukseen ei ole pyritty kaikkien tavoitteiden muotoilussa. Vastakkaisen tavoitteen voi hyvin kirjata Eläkepolitiikka-sivulle tavoitelistan loppuun. Hyvä että väittelyä muodostuu tänne keskustelusivulle. Ihmiset voivat näitä lukemalla saada argumentteja omaan päätöksentekoonsa. Jos tavoitteen kirjaa etusivulle niin olisi hienoa jos siihen pystyy liittämään karkean hinta-arvion. --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)
--3: Pienituloiset hyötyisivät tästä, mutta hyvätuloisille putki ei enää olisi niin houkutteleva Määttänen/ETLA
4: Onko oikeasti niin, että hyvätuloiset jäävät itsenäisesti/omaehtoisesti/vapaaehtoisesti työttömyysputkeen ja hyödyntävät sitä eläkkeelle jäämisen varhentamiseen? Minun käsitykseni on ollut, että pikemminkin työnantajat käyttävät putkea mahdollisuutena päästä eroon vanhoista työntekijöistä samalla, kun toisesta ovesta otetaan sisään opiskelijoita ja vastavalmistuneita. --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)
--6: Voidaanko tätä kysymystä tutkia jollain yksinkertaisella taloudellisella tai muulla argumentilla? --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

Osa-aikaeläke

--1: Osa-aikaeläke on hyvin houkutteleva hyvätuloiselle ja juuri he sitä käyttävätkin Määttänen/ETLA
2: Tässä ETLA on mielestäni oikella jäljillä siinä, että osa-aikaeläke on tosi hyvin tuettu etuus. ("Jos ei tajua siirtyä osa-aikaeläkkeelle, on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.") --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)
--3: Osa-aikaeläke vähennetään myöhemmin vanhuuseläkkeestä ETLA
4: Voitaisiinko pyrkiä siihen, että tällaiset vapaaehtoiset järjestelyt erotettaisiin kaikille pakollisesta sosiaalivakuutuksesta? Esim. osa-aikaeläkkeeseen, vuorotteluvapaaseen yms. liittyvät säännöt ja periaatteet kirjattaisiin lakiin (yhteen tai useampaan säädökseen), mutta niiden rahoitus hoidettaisiin erillään Kelasta ja työeläkerahoista. Rahoituksen voisi yhdistää työttömyysturvan tilimalliin (kohta 8 sivulla Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa). --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)
--5: Onko vaihtoehtoinen toteutustapa kuvattavissa niin että sille voisi laskea karkean kustannusarvion? --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

Eläkeiän alaraja

--1: Varhais- ja vanhuuseläkeiät sidotaan elinajanodotteeseen ETLA
2: Elinaikakerroin sitoo jo elinajanodotteen eläkkeisiin. Se vain vaikuttaa eläkkeelle jäämiseen eläketason kautta. Mikäli elinajanodote kasvaa, pitää työskennellä pidempään saadakseen saman eläkkeen. Tällainen kannustaminen ei välttämättä ole yhtä tehokas ohjauskeino kuin tiukkojen rajojen asettaminen, mutta toteutus on paljon helpompi. Elinajanodote muuttuu pikkuhiljaa. Pienetkin muutokset on suhteellisen helppo ottaa huomioon eläkkeen määrässä. Pitäisikö ne sitoa eläkeikään korottamalla eläkeiän alarajaa aina muutamilla päivillä vuosittain? --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.14 (EEST)
--3: Vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta ajatukselta. --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

Vanhuspalvelulain hyväksymisen kustannukset

--1: Hinta koostuu kansanedustajien palkoista noin kuukauden ajalta.

2: Onko lakiesitys jo niin valmis, että valmistelevaa virkamiestyötä ei tarvita? Tarvitseeko jokaiselle kansanedustajalle maksaa kuukauden palkka yhden lain hyväksymisestä? Vai minkälaista kansanedustajien työtä tässä on ajateltu? --Samuel 13. heinäkuuta 2011 kello 09.59 (EEST)
--3: Kansanedustajien palkat on jo huomioitu budjetin kiinteissä kustannuksissa. Ideana taulukoiduissa hinnoissa on löytää ero nykyisiin kustannuksiin. Tämä täytyy korjata etusivulle. (Huomasin että sama ajatuskulku toistuu muutamassa muussakin taulukossa) --Smxb 13. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)