Ero sivun ”Keskustelu:Hiilineutraali Helsinki 2035” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Ilmastomittarit tuovat ryhtiä poliittiseen keskusteluun == | |||
''Julkaistu Helsingin Sanomissa 31.10.2019. Teksti alunperin kirjoitettu [https://docs.google.com/document/d/1vLcFlnRSq9_UGW3Affn_mmBvpyWmwGZQ4TGgnzwSmrw/edit#heading=h.3slcyho6yxtg tänne]. | |||
:'''Jos valtio ottaisi Ilmastovahdin käyttöönsä, toimittajien ei tarvitsisi arvailla, mihin hallituksen toimet mahdollisesti riittävät ja onko hallitus tavoitteidensa takana. | |||
Piia Elonen (HS 26.10.) pohdiskeli ilmastopäästöjen mittaamisen tärkeyttä ja Jarno Hartikainen (HS 26.10.) hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien epäsuhtaa. | |||
Ilmastopolitiikassa tarvitaan järjestelmällistä tavoitteiden asettamista ja niitä tukevia toimenpiteitä. Sovittujen toimenpiteiden seuranta ja niiden vaikutusarviointi ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle. Hajanaisten tietojen takia asiasta on vaikea saada kokonaiskuvaa, eikä panoksia osata laittaa tehokkaimpiin toimenpiteisiin. | |||
Hallituksenkin kaipaama tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää, että mitataan sekä sovittujen ilmastotekojen etenemistä että päästöjen vähenemistä. Myös muita vaikutuksia, kuten kustannuksia tai terveyshyötyjä, on syytä mitata. | |||
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkastelee ilmastotoimien vaikutuksia terveyteen. Siirtyminen autoilusta kävelyyn tai kaupunkipyöriin paitsi vähentää ilmastopäästöjä myös lisää aktiivista liikkumista ja parantaa terveyttä. | |||
Helsingin tuore Ilmastovahti-seurantapalvelu sisältää 200 erilaista toiminnan, tuotosten ja ilmastopäästöjen mittaria. Niiden avulla pystytään sanomaan, etenevätkö toimenpiteet toivotusti ja onko niillä sellaisia vaikutuksia kuin arveltiin. Jos ilmastopäästöt eivät vähenekään, pystytään nopeasti arvioimaan, missä kohdissa asiat menevät pieleen ja mitä on muutettava. | |||
Mittarit raportoidaan vähintään neljä kertaa vuodessa, tai jos mahdollista, tiedot tuotetaan reaaliaikaisesti suoraan muista järjestelmistä. Tietojen avulla kootaan jatkuvasti päivittyvä raportti, joka on kaikkine yksityiskohtineen avoimesti verkossa kaikkien nähtävillä tietokiteen tapaan. | |||
Jos valtio ottaisi Ilmastovahdin käyttöönsä, toimittajien ei tarvitsisi arvailla, mihin hallituksen toimet mahdollisesti riittävät ja onko hallitus tavoitteidensa takana. Ilmastovahdista näkisi, mikä on kokonaistavoite ja mitkä ovat kunkin yksittäisen toimenpiteen tavoitteet. Mittarit kertoisivat, saavutetaanko välitavoitteita suunnitelman mukaisesti. | |||
Myös poliittinen keskustelu saisi ryhtiä, koska mittarien avulla voitaisiin määrällisesti ja avoimesti arvioida esimerkiksi sitä, mitä haittaverojen käyttöönotto tai niistä luopuminen tarkoittaisi ilmasto- ja muiden tavoitteiden kannalta. Yhteinen tietopohja selkeyttäisi sitä, milloin puhutaan arvoista ja milloin faktoista. | |||
Jos eri tahot näkevät toistensa arviot ja argumentit jäsennettyinä, niitä on helpompi kritisoida. Tällöin huonot ideat saadaan paremmin pysäytettyä ennen toteutusta. Tieteenkin edistys perustuu tehokkaaseen huonojen hypoteesien hylkäämiseen. | |||
Päätöksenteko tarvitsee mittarien lisäksi jäsentyneempää keskustelua, ja tällaisia toimintoja Ilmastovahtiin ollaan kehittämässä. | |||
:Sonja-Maria Ignatius | |||
:ympäristösuunnittelija,Helsingin kaupunki | |||
:Jouni Tuomisto | |||
:johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | |||
== Polttomoottoriautojen valmistuskielto == | == Polttomoottoriautojen valmistuskielto == | ||
Keskustelun argumentit löytyvät [https://yle.fi/uutiset/3-10795510 Ylen eurovaalien 2019 vaalikoneen vastauksista]. | Keskustelun argumentit löytyvät [https://yle.fi/uutiset/3-10795510 Ylen eurovaalien 2019 vaalikoneen vastauksista]. | ||
* {{#l:eurovaalit_2019_vastausdata.csv.zip}} | |||
{{discussion | {{discussion | ||
|id=disc2131 | |id=disc2131 | ||
| | |tyyppi=arvo | ||
|väittämät=Uudet polttomoottoriautot on kiellettävä 2030 mennessä. | |väittämät=Uudet polttomoottoriautot on kiellettävä 2030 mennessä. | ||
|ratkaisu=Keskustelussa on useita epäselvyyksiä, joista tärkeimmät ovat: a) koskisiko kielto raskasta liikennettä, b) koskisiko kielto hybridejä, biokaasuautoja ja muita vähäpäästöisiä polttomoottoriautoja, c) liittyisikö päätökseen muita toimenpiteitä kuten joidenkin ehdottamia polttoaineverotuksen tai autoverotuksen muutoksia tai kaupunkiautoilun kieltoja. Kieltämiseen liittyy lukuisia varauksia. On selvästi nykyistä parempia polttomoottoripohjaisia ratkaisuja kuten hybridit ja biokaasuautot. Lisäksi kiellon tehokkuutta epäillää verrattuna verotukseen tai uusien teknologioiden kehittämiseen tukemiseen. Myös eriarvoisuuskysymykset (uusien kulkuneuvojen kallistuminen) nousee esille. Toisaalta kieltämistä pidetään tärkeänä ilmastotoimien nopeuttamiseksi ja selkeyden lisäämiseksi autoteollisuuteen. | |ratkaisu=Keskustelussa on useita epäselvyyksiä, joista tärkeimmät ovat: a) koskisiko kielto raskasta liikennettä, b) koskisiko kielto hybridejä, biokaasuautoja ja muita vähäpäästöisiä polttomoottoriautoja, c) liittyisikö päätökseen muita toimenpiteitä kuten joidenkin ehdottamia polttoaineverotuksen tai autoverotuksen muutoksia tai kaupunkiautoilun kieltoja. Kieltämiseen liittyy lukuisia varauksia. On selvästi nykyistä parempia polttomoottoripohjaisia ratkaisuja kuten hybridit ja biokaasuautot. Lisäksi kiellon tehokkuutta epäillää verrattuna verotukseen tai uusien teknologioiden kehittämiseen tukemiseen. Myös eriarvoisuuskysymykset (uusien kulkuneuvojen kallistuminen) nousee esille. Toisaalta kieltämistä pidetään tärkeänä ilmastotoimien nopeuttamiseksi ja selkeyden lisäämiseksi autoteollisuuteen. | ||
Nykyinen versio 10. marraskuuta 2019 kello 18.24
Ilmastomittarit tuovat ryhtiä poliittiseen keskusteluun
Julkaistu Helsingin Sanomissa 31.10.2019. Teksti alunperin kirjoitettu tänne.
- Jos valtio ottaisi Ilmastovahdin käyttöönsä, toimittajien ei tarvitsisi arvailla, mihin hallituksen toimet mahdollisesti riittävät ja onko hallitus tavoitteidensa takana.
Piia Elonen (HS 26.10.) pohdiskeli ilmastopäästöjen mittaamisen tärkeyttä ja Jarno Hartikainen (HS 26.10.) hallituksen ilmastotavoitteiden ja -toimien epäsuhtaa.
Ilmastopolitiikassa tarvitaan järjestelmällistä tavoitteiden asettamista ja niitä tukevia toimenpiteitä. Sovittujen toimenpiteiden seuranta ja niiden vaikutusarviointi ovat kuitenkin jääneet liian vähälle huomiolle. Hajanaisten tietojen takia asiasta on vaikea saada kokonaiskuvaa, eikä panoksia osata laittaa tehokkaimpiin toimenpiteisiin.
Hallituksenkin kaipaama tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää, että mitataan sekä sovittujen ilmastotekojen etenemistä että päästöjen vähenemistä. Myös muita vaikutuksia, kuten kustannuksia tai terveyshyötyjä, on syytä mitata.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkastelee ilmastotoimien vaikutuksia terveyteen. Siirtyminen autoilusta kävelyyn tai kaupunkipyöriin paitsi vähentää ilmastopäästöjä myös lisää aktiivista liikkumista ja parantaa terveyttä.
Helsingin tuore Ilmastovahti-seurantapalvelu sisältää 200 erilaista toiminnan, tuotosten ja ilmastopäästöjen mittaria. Niiden avulla pystytään sanomaan, etenevätkö toimenpiteet toivotusti ja onko niillä sellaisia vaikutuksia kuin arveltiin. Jos ilmastopäästöt eivät vähenekään, pystytään nopeasti arvioimaan, missä kohdissa asiat menevät pieleen ja mitä on muutettava.
Mittarit raportoidaan vähintään neljä kertaa vuodessa, tai jos mahdollista, tiedot tuotetaan reaaliaikaisesti suoraan muista järjestelmistä. Tietojen avulla kootaan jatkuvasti päivittyvä raportti, joka on kaikkine yksityiskohtineen avoimesti verkossa kaikkien nähtävillä tietokiteen tapaan.
Jos valtio ottaisi Ilmastovahdin käyttöönsä, toimittajien ei tarvitsisi arvailla, mihin hallituksen toimet mahdollisesti riittävät ja onko hallitus tavoitteidensa takana. Ilmastovahdista näkisi, mikä on kokonaistavoite ja mitkä ovat kunkin yksittäisen toimenpiteen tavoitteet. Mittarit kertoisivat, saavutetaanko välitavoitteita suunnitelman mukaisesti.
Myös poliittinen keskustelu saisi ryhtiä, koska mittarien avulla voitaisiin määrällisesti ja avoimesti arvioida esimerkiksi sitä, mitä haittaverojen käyttöönotto tai niistä luopuminen tarkoittaisi ilmasto- ja muiden tavoitteiden kannalta. Yhteinen tietopohja selkeyttäisi sitä, milloin puhutaan arvoista ja milloin faktoista.
Jos eri tahot näkevät toistensa arviot ja argumentit jäsennettyinä, niitä on helpompi kritisoida. Tällöin huonot ideat saadaan paremmin pysäytettyä ennen toteutusta. Tieteenkin edistys perustuu tehokkaaseen huonojen hypoteesien hylkäämiseen.
Päätöksenteko tarvitsee mittarien lisäksi jäsentyneempää keskustelua, ja tällaisia toimintoja Ilmastovahtiin ollaan kehittämässä.
- Sonja-Maria Ignatius
- ympäristösuunnittelija,Helsingin kaupunki
- Jouni Tuomisto
- johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Polttomoottoriautojen valmistuskielto
Keskustelun argumentit löytyvät Ylen eurovaalien 2019 vaalikoneen vastauksista.
Miten keskusteluja luetaan ja käydään
| Arvokeskustelu: Uusien polttomoottoriautojen kieltäminen ongelmallista (disc2131) |
|---|
| Väittämät: Uudet polttomoottoriautot on kiellettävä 2030 mennessä.
Ratkaisu: Keskustelussa on useita epäselvyyksiä, joista tärkeimmät ovat: a) koskisiko kielto raskasta liikennettä, b) koskisiko kielto hybridejä, biokaasuautoja ja muita vähäpäästöisiä polttomoottoriautoja, c) liittyisikö päätökseen muita toimenpiteitä kuten joidenkin ehdottamia polttoaineverotuksen tai autoverotuksen muutoksia tai kaupunkiautoilun kieltoja. Kieltämiseen liittyy lukuisia varauksia. On selvästi nykyistä parempia polttomoottoripohjaisia ratkaisuja kuten hybridit ja biokaasuautot. Lisäksi kiellon tehokkuutta epäillää verrattuna verotukseen tai uusien teknologioiden kehittämiseen tukemiseen. Myös eriarvoisuuskysymykset (uusien kulkuneuvojen kallistuminen) nousee esille. Toisaalta kieltämistä pidetään tärkeänä ilmastotoimien nopeuttamiseksi ja selkeyden lisäämiseksi autoteollisuuteen. (Ratkaisu, kunhan se löydetään, pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.) |
Argumentaatio:
|
Kirje arvoprofiiliporukalle 8.12.2017
Hei!
Hiilineutraaliin Helsinkiin liittyen olen kehitellyt toimintamallia, jonka avulla voitaisiin kytkeä järkevästi yhteen a) lukuisat raportit ja tietoaineistot ilmastotoimenpiteistä; b) asiantuntijatieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta; c) kaupunkiorganisaation eri osat; ja d) kaupungin virallinen päätöksenteko.
Ratkaisu on lyhyesti se, että otetaan käyttöön nettityökalu, johon kaikkien mainittujen asioiden metatiedot voidaan kerätä ja linkata toisiinsa järkevällä tavalla avoimena linkattuna datana. Tämä uusi nettityökalu olisi RDF-tietokanta, joka toimii Wikibasella; kohdan a) tiedot kerätään nykyisistä julkaisutietokannoista, b-asiat kootaan asiantuntijajärjestelmään kuten Opasnettiin, c-osan toteuttaminen vaatinee lähinnä koulutusta, kokeiluja ja sitouttamista, ja d-osa on nykyään jo kattavasti kuvattu Ahjossa. Ideani näiden asioiden kytkemisestä ja käytännön toteutusta kuvataan sivulla http://fi.opasnet.org/fi/Hiilineutraali_Helsinki_2035
Se mikä tästä ratkaisusta puuttuu on arvotiedon kerääminen ja sen tarvitsemat työkalut. Eli arvoprofiilityö minusta kytkeytyy tähän saumattomasti ja sen tarve on ilmeinen.
Miltä idea näyttää teidän silmiinne?
Jouni
Pohdintaa ovariablejen käytöstä 13.8.2018
Muuttujan vastaus tarvitsee tämmöisiä ominaisuuksia. Domain eli mahdollisten vastausten joukko eli määrittelyjoukko. Tieto onko määrittelyjoukko reaalilukujen joukko vai järjestysasteikollinen vai luokkamuuttuja. Jos mahdollista annetaan rajat jonka ulkopuoliset arvot voi jättää huomiotta käytännössä mahdottomina. Priori eri määrittelyjoukon arvoille. Oletuksena on tasajakauma jatkuville ja 0.001 diskreeteille. Jälkimmäisen ajatus on välttää ankkurointiharhaa ja jättää riittävästi tilaa vaihtoehdolle jokin muu mikä. Kannattaako tämä toteuttaa niin että jatkuville määritetään minimi ja maksimi ja luokkamuuttujille domain on ehdotettujen arvojen lista + jokin muu. Eri vaihtoehtoja voi äänestää ylös tai alas. Mutta tämä ei tarkoita että vaihtoehto valittaisiin äänestykseen perusteella vaan että suunnasta riippumatta paljon ääniä saavat pitää ottaa tarkasteluun herkemmin ja yrittää kumota. Vain itseisarvoisesti merkittävät hyvät tai pahat asiat ehkä arvotetaan näiden äänestysten perusteella. Tosin silloinkin edustava tutkimus on parempi kuin itseohjautuva äänestys. Onko graafifunktiossa toiminnallisuus jossa dependencies slottiin voi antaa sarakkeen Relation jolloin relaatio vanhempiin ei olekaan causal vaan jotain muuta. Jos is.na niin korvataan is affected by. Tämä on helppo lisätä kohtaan add all ovariables funktiossa odag sivulla extended causal diagram.
Miten kannattaa toteuttaa standardimuotoinen ovariable joka ottaa vakiomuotoisesta taulukosta urlin perusteella tiedot ja laskee siitä vastauksen? Jotta toimisi opasnetissä vaatisi oman funktion joka hakee ei-sallittuja urleja. Tämä taas voitaneen kiertää sillä että poikkeuksellisesti sallitut urlit on listattu taulukossa ja vain tässä taulukossa olevia voi hakea. Opasnetutilsiin voisi ehkä tehdä erillisen funktion jota ei laiteta cran versioon. Paitsi on se laitettava jotta yhteentoimivuus säilyy.
Onko ongelmana se jos opasnettiin ladataan paketteja jotka sallivat urlihaut? Nehän käyttävät eitoivottuja funktioita kuten readhtml. Jospa ne lisäisi kiellettyjen funktioiden listalle ja käyttäisi vain sallittuja wrappereitä. Ehkä helpointa olisi laittaa paketin nimi kielletyksi niin sitä ei voisi kutsua muualta kuin Opasnetutilsin omista funktioista. Pyydä Teemua korjaamaan.
Listan urleista voi laittaa opasnetin sivulle mutta sivu pitää suojata jotta sitä eivät voi ulkopuoliset muutella.
Ovariablet nimetään tp001 jne. Dependencieseissä on table jossa toimenpidetiedot urleineen ja rivinumeoineen. Kannattaako urlifunktioita laittaa ovariableen vai luoda ensin data ja käyttää sitä? En tiedä onko väliä koska ei niitä käyttäjä ehkä opiskele. Ehkä voisi olla eduksi että urlifunktiot eivät yleensä toimi ja siksi ne ajetaan erikseen.