Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi3385
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistyminen: Raakile. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3385}}

Tietoa hyödyntävän päätöksenteon kuntapilotti on metodi, joka auttaa kuntia kehittämään päätöksentekoaan tehokkaammin saatavilla olevaa tietoa (asiantuntijatietoa, ns. paikallista tietoa ja mielipiteitä) hyödyntäväksi. Päähuomio on ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevassa tiedon hyödyntämisessä kunnallisessa päätöksenteossa, mm. alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristö-, vesi-, rakennus- ym. luvituksessa, mutta periaate on sovellettavissa myös muuhun tietoon ja muunlaisiin päätöksenteon tilanteisiin. Tietoa hyödyntävää päätöksentekoa edistävän Tekaisu-menetelmän mukaisesti päätöksentekoa kehitetään ensisijaisesti lisäämällä päätösprosessien läpinäkyvyyttä, seurattavuutta ja avoimuutta sekä päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden asianosaisten vuorovaikutusta erityisesti päätösvalmistelussa.

Tekaisu-hankkeen puitteissa menetelmää sovelletaan 3-5 kuntapilotissa, jossa kunnan kanssa yhteistyössä suunnitellaan, toteutetaan ja evaluoidaan johonkin päätökseen liittyvä valmistelutyö. Valmistelu sisältää mm. toimintatapakyselyn, tavoitteiden kartoituksen, terveysvaikutusten arvioinnin harkittavista päätösvaihtoehdoista ja avoimen osallistumisen järjestämisen päätösvalmisteluun.

Kysymys

Kuntapilotti tarkoittaa kunnassa toteutettavaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämishanketta. Mitä konkreettisia toimia pitäisi kuntapilotissa olla, jotta

• se edistäisi tietoa hyödyntävää päätöksentekoa, erityisesti ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomioon ottamista, kunnassa,
• se olisi sovellettavissa monenlaisiin kunnallisen päätöksenteon tapauksiin,
• se synnyttäisi kunnassa toimivia, pysyviä ja muihin tilanteisiin siirrettävissä olevia päätöksenteon käytäntöjä,
• se synnyttäisi pilottiin osallistuvien joukossa ns. yhteenvetämisen taitoa ja muita tietoa hyödyntävässä päätöksenteossa tarvittavia taitoja,
• se antaisi mahdollisuuden evaluoida sitä, saavuttaako pilotti tavoitteensa ja sitä, ovatko ns. Tekaisu-menetelmän osamenetelmät ja työkalut toimivia?

Vastaus

Kuva 1. Tekaisu-ajattelun keskeiset osat (sininen), menetelmät (vihreä) ja niiden ajallinen sijoittuminen päätöksentekoprosessissa (keltainen). Keskellä ja kaikkeen vaikuttavana on tahdonilmaisu (violetti) eli päättäjän ääneen lausumat tavoitteet päätöksenteon vaikutuksille. Muut menetelmät ja käytännöt (punainen) ovat muistuttamassa, että päätöksenteon ja toimeenpanon osalta on tarkoitus toimia pääosin entiseen tapaan. Päätösvalmistelussakin monet hyvät nykykäytännöt jatkuvat, mutta Tekaisu-menetelmän tuomat muutokset painottuvat juuri sinne.

Se mitä tietoa hyödyntävä päätöksenteko on, on esitetty kuvassa 1 ja selitetty tarkemmin asiaa esittelevällä sivulla. Tässä keskitytään niihin konkreettisiin toimiin, joita pilotissa toteutetaan. Pilotin tarkoituksena on parantaa

1. päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta päättäjien tavoitteiden julkistamisen keinoin,
2. päätösten valmistelua paremmin tavoitteita ja tiedon tarpeita palveleviksi vaikutusarvioinnin ja osallistavan suunnittelun keinoin sekä
3. päätösten sekä niiden valmistelun ja toimeenpanon vaikuttavuutta jatkuvan, koko päätösprosessia (valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano, vaikutukset) tavoitteisiin peilaavan, seurannan ja ohjauksen keinoin.

Kuntaosallistujan edellytykset

Kunta on soveltuva osallistuja pilottiin, jos

• se on aidosti kiinnostunut kehittämään päätöksentekokäytäntöjään tietoa paremmin hyödyntäviksi,
• se on valmis sitoutumaan päättäjien tavoitteiden julkistamiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen pilotissa,
• se on valmis sallimaan päätösvalmistelussa avoimen osallistumisen sekä avoimen tiedon jakamisen, keruun ja jäsentämisen paitsi päättäjien ja asiantuntijoiden, myös muiden asianosaisten kesken.
• se on valmis jakamaan päätösvalmistelussa tuotettua tietoa ja pilotissa saatuja oppeja myös muiden kuntien kanssa
• sillä on meneillään tai tulossa jokin konkreettinen päätöstapaus, jota varten uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaan kehittää ja jossa niitä voidaan kokeilla. Päätöstapaus saisi mielellään sisältää jonkin tärkeän ympäristöterveysnäkökulman ja
• sillä on mahdollisuus kohdentaa pilottiin riittävä määrä työtä ja työntekijöitä, jotta oppimista sekä uusien käytäntöjen kehittymistä ja vakiintumista voisi tapahtua.

Kuntapilottia ei siis lähdetä tekemään sellaisen tahon kanssa, joka ei lähtökohtaisesti pidä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tietoon perustumista tärkeänä. Tämä käytännössä edellyttää myös, että avoimuutta ja osallistumista pidetään tärkeinä, koska käytetyssä lähestymistavassa niitä käytetään keinoina läpinäkyvyyden ja tietoon perustamisen edistämiseksi. Niinpä alun pitäen voimakkaasti epäilevällä kannalla olevien kuntien ei kannata ainakaan ensimmäisten joukossa lähteä pilotteihin mukaan vaan ne voivat jäädä odottamaan piloteista saatavia näyttöjä lähestymistavan puolesta tai sitä vastaan ja tehdä johtopäätöksensä päätöksentekokäytäntöjen kehittämisestä niiden pohjalta myöhemmin.

Piloteissa sovelletavat menetelmät ovat erittäin yleiskäyttöisiä ja viitekehyksestä pitkälti riippumattomia. Siksi ei ole erityisen tärkeää, että ympäristöterveys olisi pilottiin otettavan päätöstapauksen keskiössä. Pilottien päätösvalmistelussa toteutettavat vaikutusarvioinnit tehdään kuitenkin ympäristöstä aiheutuvat terveysvaikutukset huomioiden. Suotavaa siten olisi, että ympäristö- ja terveysvaikutuksilla olisi ainakin jonkinlainen merkitys päätöstapauksessa tarkasteltavien vaihtoehtojen kannalta. Vaikutusarvioinnit toki tehdään monenlaisia vaikutuksia huomioiden sekä erilaisia win-win päätösvaihtoehtoja etsien. Pilotit pyrkivätkin edistämään hyviä päätöksenteon käytäntöjä yleisemmin kuin vain ympäristöterveyden aiheisiin liittyen.

Tavoitteena voidaan pitää sitä, että onnistuneen pilotin jälkeen kunnassa olisi valmius pilotissa kokeiltujen käytäntöjen soveltamiseen uusiin päätöstapauksiin ilman ulkopuolista apua, tai ainakin pilottihanketta huomattavasti vähäisemmällä ulkopuolisen avun tarpeella. Kunkin osallistuvan kunnan käytäntöjen ja osaamisen kehittämisen lisäksi pilottien toteuttamisella pyritään myös synnyttämään yleisempää ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen ja niiden kehittämisen suhteen. Tämä on kuitenkin ensisijaisesti Tekaisu-hankkeen, ei osallistuvan kunnan, tehtävä ja tavoite.

Kuntapilotissa toteutettavat toimet ovat seuraavat

1. Pilotin suunnittelu
   • Kunta päättää ryhtyä pilotin toteutukseen.
   • Kunta valitsee pilotille päätöstapauksen, jota varten uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaan kehittää ja jossa niitä voidaan kokeilla
   • Tekaisu-hanke toteuttaa kyselyn päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville päätöksenteon käytäntöjen nykytilanteen selvittämiseksi
   • Kunta ja Tekaisu-hanke yhdessä suunnittelevat pilotissa sovellettavat tietoa hyödyntävän päätöksenteon periaatteiden mukaiset käytännöt
   • Riittävät resurssit (aika, työvoima, raha, …) hankitaan ja kohdennetaan, sekä kunnan että Tekaisu-hankkeen puolelta, pilotin toteuttamiseen
   • Pilotti aikataulutetaan ja tehtävät suunnitellaan vastaamaan tavoitteisiin
   • Päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville koulutetaan tietoa hyödyntävän päätöksenteon perusteet
2. Pilotin toteutus
   • Päätökseen osallistuvat määrittelevät ja julkaisevat päätösprosessin tavoitteet
   • Käynnistetään päätösprosessin seuranta ja ohjaus, joka jatkuu koko pilotin ajan
   • Päätösvalmistelu toteutetaan uusien käytäntöjen avulla
     • Tekaisu-hanke toteuttaa valmistelun osana avoimen terveysvaikutusarvioinnin tavoitteiden mukaisen kysymyksenasettelun mukaisesti
     • Päätösvalmistelu toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa kaikesta tiedosta jaetaan heti internetissä palautetta jatkuvasti keräten. Tämä on kalenteriajallisesti suurin osa pilottia.
   • Kunta tekee päätöksen pilotin päätöstapaukseen liittyen tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
   • Kunta panee tehdyn päätöksen toimeksi tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
   • Kunta seuraa toimeenpanoa ja sen vaikutuksia tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
   • Päätösprosessin onnistumista kaikissa vaiheissaan (valmistelusta vaikutuksiin) tarkastellaan seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta
3. Pilotin evaluointi
   • Lopussa Tekaisu-hanke toteuttaa uuden kyselyn, jossa selvitetään osallistujien näkemyksiä pilotin onnistumisesta sekä sovellettujen käytäntöjen, menetelmien ja työkalujen toimivuudesta.
   • Kyselyiden sekä seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta vedetään johtopäätöksiä pilottien onnistumisesta ja annetaan palautetta osallistuneille
   • Pilottien onnistumista seurataan myös jälkikäteen tarkastelemalla pilottiin osallistuneissa kunnissa piloteissa kokeiltujen uusien käytäntöjen soveltamista toisiin päätöstilanteisiin ja/tai ulkopuolisen avun tarvetta niiden soveltamisessa esim. kyselyllä.
   • Useammasta pilotista/kunnasta/tapauksesta saatujen tulosten pohjalta Tekaisu-hanke vetää yleisempiä johtopäätöksiä lähestymistavan ja sen pohjalta kehitettyjen käytäntöjen toimivuudesta sekä muotoillaan ehdotuksia kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämisestä yleisesti.

Kuntapilottisuunnitelman pohjalta luotu päätöksenteon ja päätösvalmistelun käytäntöjen kehittämisen toimintamalli on kuvattu myös Innokylän kehittämisympäristössä, josta se on otettavissa käyttöön piloteista kiinnostuneissa kunnissa. Kuntapilotti-mallia ja Innokylän ja kehittämisympäristöä voidaan käyttää apuna pilottien suunnittelussa, päätösprosessien seurannassa ja ohjauksessa sekä pilottien evaluoinnissa. Myös tietoa hyödyntävän päätöksenteon menetelmät löytyvät Innokylän kehittämisympäristöstä. Päätösvalmistelun toteutuksen pääasiallinen työkalu on Opasnet.

Perustelut

• Tietoa hyödyntävä päätöksenteko

Katso myös

• Tietoa hyödyntävä päätöksenteko
• Tekaisu-menetelmä Innokylässä
• Kuntapilottimalli Innokylässä

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>