Ero sivun ”Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti” versioiden välillä

Nykyinen versio 26. syyskuuta 2013 kello 12.25

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi3385
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistyminen: Raakile. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3385}}

Tietoa hyödyntävän päätöksenteon kuntapilotti on metodi, joka auttaa kuntia kehittämään päätöksentekoaan tehokkaammin saatavilla olevaa tietoa (asiantuntijatietoa, ns. paikallista tietoa ja mielipiteitä) hyödyntäväksi. Päähuomio on ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevassa tiedon hyödyntämisessä kunnallisessa päätöksenteossa, mm. alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristö-, vesi-, rakennus- ym. luvituksessa, mutta periaate on sovellettavissa myös muuhun tietoon ja muunlaisiin päätöksenteon tilanteisiin. Tietoa hyödyntävää päätöksentekoa edistävän Tekaisu-menetelmän mukaisesti päätöksentekoa kehitetään ensisijaisesti lisäämällä päätösprosessien läpinäkyvyyttä, seurattavuutta ja avoimuutta sekä päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden asianosaisten vuorovaikutusta erityisesti päätösvalmistelussa.

Tekaisu-hankkeen puitteissa menetelmää sovelletaan 3-5 kuntapilotissa, jossa kunnan kanssa yhteistyössä suunnitellaan, toteutetaan ja evaluoidaan johonkin päätökseen liittyvä valmistelutyö. Valmistelu sisältää mm. toimintatapakyselyn, tavoitteiden kartoituksen, terveysvaikutusten arvioinnin harkittavista päätösvaihtoehdoista ja avoimen osallistumisen järjestämisen päätösvalmisteluun.

Kysymys

Kuntapilotti tarkoittaa kunnassa toteutettavaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämishanketta. Mitä konkreettisia toimia pitäisi kuntapilotissa olla, jotta

se edistäisi tietoa hyödyntävää päätöksentekoa, erityisesti ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomioon ottamista, kunnassa,
se olisi sovellettavissa monenlaisiin kunnallisen päätöksenteon tapauksiin,
se synnyttäisi kunnassa toimivia, pysyviä ja muihin tilanteisiin siirrettävissä olevia päätöksenteon käytäntöjä,
se synnyttäisi pilottiin osallistuvien joukossa ns. yhteenvetämisen taitoa ja muita tietoa hyödyntävässä päätöksenteossa tarvittavia taitoja,
se antaisi mahdollisuuden evaluoida sitä, saavuttaako pilotti tavoitteensa ja sitä, ovatko ns. Tekaisu-menetelmän osamenetelmät ja työkalut toimivia?

Vastaus

Kuva 1. Tekaisu-ajattelun keskeiset osat (sininen), menetelmät (vihreä) ja niiden ajallinen sijoittuminen päätöksentekoprosessissa (keltainen). Keskellä ja kaikkeen vaikuttavana on tahdonilmaisu (violetti) eli päättäjän ääneen lausumat tavoitteet päätöksenteon vaikutuksille. Muut menetelmät ja käytännöt (punainen) ovat muistuttamassa, että päätöksenteon ja toimeenpanon osalta on tarkoitus toimia pääosin entiseen tapaan. Päätösvalmistelussakin monet hyvät nykykäytännöt jatkuvat, mutta Tekaisu-menetelmän tuomat muutokset painottuvat juuri sinne.

Se mitä tietoa hyödyntävä päätöksenteko on, on esitetty kuvassa 1 ja selitetty tarkemmin asiaa esittelevällä sivulla. Tässä keskitytään niihin konkreettisiin toimiin, joita pilotissa toteutetaan. Pilotin tarkoituksena on parantaa

päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta päättäjien tavoitteiden julkistamisen keinoin,
päätösten valmistelua paremmin tavoitteita ja tiedon tarpeita palveleviksi vaikutusarvioinnin ja osallistavan suunnittelun keinoin sekä
päätösten sekä niiden valmistelun ja toimeenpanon vaikuttavuutta jatkuvan, koko päätösprosessia (valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano, vaikutukset) tavoitteisiin peilaavan, seurannan ja ohjauksen keinoin.

Kuntaosallistujan edellytykset

Kunta on soveltuva osallistuja pilottiin, jos

se on aidosti kiinnostunut kehittämään päätöksentekokäytäntöjään tietoa paremmin hyödyntäviksi,
se on valmis sitoutumaan päättäjien tavoitteiden julkistamiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen pilotissa,
se on valmis sallimaan päätösvalmistelussa avoimen osallistumisen sekä avoimen tiedon jakamisen, keruun ja jäsentämisen paitsi päättäjien ja asiantuntijoiden, myös muiden asianosaisten kesken.
se on valmis jakamaan päätösvalmistelussa tuotettua tietoa ja pilotissa saatuja oppeja myös muiden kuntien kanssa
sillä on meneillään tai tulossa jokin konkreettinen päätöstapaus, jota varten uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaan kehittää ja jossa niitä voidaan kokeilla. Päätöstapaus saisi mielellään sisältää jonkin tärkeän ympäristöterveysnäkökulman ja
sillä on mahdollisuus kohdentaa pilottiin riittävä määrä työtä ja työntekijöitä, jotta oppimista sekä uusien käytäntöjen kehittymistä ja vakiintumista voisi tapahtua.

Kuntapilottia ei siis lähdetä tekemään sellaisen tahon kanssa, joka ei lähtökohtaisesti pidä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tietoon perustumista tärkeänä. Tämä käytännössä edellyttää myös, että avoimuutta ja osallistumista pidetään tärkeinä, koska käytetyssä lähestymistavassa niitä käytetään keinoina läpinäkyvyyden ja tietoon perustamisen edistämiseksi. Niinpä alun pitäen voimakkaasti epäilevällä kannalla olevien kuntien ei kannata ainakaan ensimmäisten joukossa lähteä pilotteihin mukaan vaan ne voivat jäädä odottamaan piloteista saatavia näyttöjä lähestymistavan puolesta tai sitä vastaan ja tehdä johtopäätöksensä päätöksentekokäytäntöjen kehittämisestä niiden pohjalta myöhemmin.

Piloteissa sovelletavat menetelmät ovat erittäin yleiskäyttöisiä ja viitekehyksestä pitkälti riippumattomia. Siksi ei ole erityisen tärkeää, että ympäristöterveys olisi pilottiin otettavan päätöstapauksen keskiössä. Pilottien päätösvalmistelussa toteutettavat vaikutusarvioinnit tehdään kuitenkin ympäristöstä aiheutuvat terveysvaikutukset huomioiden. Suotavaa siten olisi, että ympäristö- ja terveysvaikutuksilla olisi ainakin jonkinlainen merkitys päätöstapauksessa tarkasteltavien vaihtoehtojen kannalta. Vaikutusarvioinnit toki tehdään monenlaisia vaikutuksia huomioiden sekä erilaisia win-win päätösvaihtoehtoja etsien. Pilotit pyrkivätkin edistämään hyviä päätöksenteon käytäntöjä yleisemmin kuin vain ympäristöterveyden aiheisiin liittyen.

Tavoitteena voidaan pitää sitä, että onnistuneen pilotin jälkeen kunnassa olisi valmius pilotissa kokeiltujen käytäntöjen soveltamiseen uusiin päätöstapauksiin ilman ulkopuolista apua, tai ainakin pilottihanketta huomattavasti vähäisemmällä ulkopuolisen avun tarpeella. Kunkin osallistuvan kunnan käytäntöjen ja osaamisen kehittämisen lisäksi pilottien toteuttamisella pyritään myös synnyttämään yleisempää ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen ja niiden kehittämisen suhteen. Tämä on kuitenkin ensisijaisesti Tekaisu-hankkeen, ei osallistuvan kunnan, tehtävä ja tavoite.

Kuntapilotissa toteutettavat toimet ovat seuraavat

Pilotin suunnittelu
- Kunta päättää ryhtyä pilotin toteutukseen.
- Kunta valitsee pilotille päätöstapauksen, jota varten uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaan kehittää ja jossa niitä voidaan kokeilla
- Tekaisu-hanke toteuttaa kyselyn päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville päätöksenteon käytäntöjen nykytilanteen selvittämiseksi
- Kunta ja Tekaisu-hanke yhdessä suunnittelevat pilotissa sovellettavat tietoa hyödyntävän päätöksenteon periaatteiden mukaiset käytännöt
- Riittävät resurssit (aika, työvoima, raha, …) hankitaan ja kohdennetaan, sekä kunnan että Tekaisu-hankkeen puolelta, pilotin toteuttamiseen
- Pilotti aikataulutetaan ja tehtävät suunnitellaan vastaamaan tavoitteisiin
- Päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville koulutetaan tietoa hyödyntävän päätöksenteon perusteet
Pilotin toteutus
- Päätökseen osallistuvat määrittelevät ja julkaisevat päätösprosessin tavoitteet
- Käynnistetään päätösprosessin seuranta ja ohjaus, joka jatkuu koko pilotin ajan
- Päätösvalmistelu toteutetaan uusien käytäntöjen avulla
  - Tekaisu-hanke toteuttaa valmistelun osana avoimen terveysvaikutusarvioinnin tavoitteiden mukaisen kysymyksenasettelun mukaisesti
  - Päätösvalmistelu toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa kaikesta tiedosta jaetaan heti internetissä palautetta jatkuvasti keräten. Tämä on kalenteriajallisesti suurin osa pilottia.
- Kunta tekee päätöksen pilotin päätöstapaukseen liittyen tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
- Kunta panee tehdyn päätöksen toimeksi tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
- Kunta seuraa toimeenpanoa ja sen vaikutuksia tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
- Päätösprosessin onnistumista kaikissa vaiheissaan (valmistelusta vaikutuksiin) tarkastellaan seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta
Pilotin evaluointi
- Lopussa Tekaisu-hanke toteuttaa uuden kyselyn, jossa selvitetään osallistujien näkemyksiä pilotin onnistumisesta sekä sovellettujen käytäntöjen, menetelmien ja työkalujen toimivuudesta.
- Kyselyiden sekä seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta vedetään johtopäätöksiä pilottien onnistumisesta ja annetaan palautetta osallistuneille
- Pilottien onnistumista seurataan myös jälkikäteen tarkastelemalla pilottiin osallistuneissa kunnissa piloteissa kokeiltujen uusien käytäntöjen soveltamista toisiin päätöstilanteisiin ja/tai ulkopuolisen avun tarvetta niiden soveltamisessa esim. kyselyllä.
- Useammasta pilotista/kunnasta/tapauksesta saatujen tulosten pohjalta Tekaisu-hanke vetää yleisempiä johtopäätöksiä lähestymistavan ja sen pohjalta kehitettyjen käytäntöjen toimivuudesta sekä muotoillaan ehdotuksia kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämisestä yleisesti.

Kuntapilottisuunnitelman pohjalta luotu päätöksenteon ja päätösvalmistelun käytäntöjen kehittämisen toimintamalli on kuvattu myös Innokylän kehittämisympäristössä, josta se on otettavissa käyttöön piloteista kiinnostuneissa kunnissa. Kuntapilotti-mallia ja Innokylän ja kehittämisympäristöä voidaan käyttää apuna pilottien suunnittelussa, päätösprosessien seurannassa ja ohjauksessa sekä pilottien evaluoinnissa. Myös tietoa hyödyntävän päätöksenteon menetelmät löytyvät Innokylän kehittämisympäristöstä. Päätösvalmistelun toteutuksen pääasiallinen työkalu on Opasnet.

Perustelut

Tietoa hyödyntävä päätöksenteko

Katso myös

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 '''Tietoa hyödyntävän päätöksenteon kuntapilotti''' on metodi, joka auttaa kuntia kehittämään päätöksentekoaan tehokkaammin saatavilla olevaa tietoa (asiantuntijatietoa, ns. paikallista tietoa ja mielipiteitä) hyödyntäväksi. Päähuomio on ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevassa tiedon hyödyntämisessä kunnallisessa päätöksenteossa, mm. alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristö-, vesi-, rakennus- ym. luvituksessa, mutta periaate on sovellettavissa myös muuhun tietoon ja muunlaisiin päätöksenteon tilanteisiin. [[Tietoa hyödyntävä päätöksenteko|Tietoa hyödyntävää päätöksentekoa]] edistävän Tekaisu-menetelmän mukaisesti päätöksentekoa kehitetään ensisijaisesti lisäämällä päätösprosessien läpinäkyvyyttä, seurattavuutta ja avoimuutta sekä päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden asianosaisten vuorovaikutusta erityisesti päätösvalmistelussa.
+[[Tekaisu]]-hankkeen puitteissa menetelmää sovelletaan 3-5 kuntapilotissa, jossa kunnan kanssa yhteistyössä suunnitellaan, toteutetaan ja evaluoidaan johonkin päätökseen liittyvä valmistelutyö. Valmistelu sisältää mm. toimintatapakyselyn, tavoitteiden kartoituksen, terveysvaikutusten arvioinnin harkittavista päätösvaihtoehdoista ja avoimen osallistumisen järjestämisen päätösvalmisteluun.
 ==Kysymys==
@@ Rivi 9: / Rivi 11: @@
 Kuntapilotti tarkoittaa kunnassa toteutettavaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämishanketta. Mitä konkreettisia toimia pitäisi kuntapilotissa olla, jotta
-* se edistäisi [[tietoa hyödyntävä päätöksenteko|tietoa hyödyntävää päätöksentekoa]] kunnassa,
+* se edistäisi [[tietoa hyödyntävä päätöksenteko|tietoa hyödyntävää päätöksentekoa]], erityisesti ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomioon ottamista, kunnassa,
-* se edistäisi erityisesti ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomioon ottamista kunnallisessa päätöksenteossa,
 * se olisi sovellettavissa monenlaisiin kunnallisen päätöksenteon tapauksiin,
-* se synnyttäisi kunnassa toimivia, pysyviä, edelleen kehitettäviä ja muihin tilanteisiin siirrettäviä päätöksenteon käytäntöjä,
+* se synnyttäisi kunnassa toimivia, pysyviä ja muihin tilanteisiin siirrettävissä olevia päätöksenteon käytäntöjä,
-* se synnyttäisi pilottiin osallistuvien joukossa ns. [[Tietoa hyödyntävä päätöksenteko#Yhteenvetämisen taito|yhteenvetämisen taitoa]],
+* se synnyttäisi pilottiin osallistuvien joukossa ns. [[Tietoa hyödyntävä päätöksenteko#Yhteenvetämisen taito|yhteenvetämisen taitoa]] ja muita tietoa hyödyntävässä päätöksenteossa tarvittavia taitoja,
-* se antaisi mahdollisuuden evaluoida sitä, saavuttaako pilotti tavoitteensa ja
+* se antaisi mahdollisuuden evaluoida sitä, saavuttaako pilotti tavoitteensa ja sitä, ovatko ns. Tekaisu-menetelmän osamenetelmät ja työkalut toimivia?
-* se antaisi mahdollisuuden evaluoida sitä, ovatko ns. Tekaisu-menetelmän osamenetelmät ja työkalut toimivia
 ==Vastaus==
-Se mitä [[tietoa hyödyntävä päätöksenteko]] on, on selitetty tarkemmin asiaa esittelevällä sivulla. Tässä keskitytään niihin konkreettisiin toimiin, joita pilotissa toteutetaan. Pilotin tarkoituksena on parantaa
+[[kuva:Tekaisu-menetelmä.png|thumb|300px|Kuva 1. Tekaisu-ajattelun keskeiset osat (sininen), menetelmät (vihreä) ja niiden ajallinen sijoittuminen päätöksentekoprosessissa (keltainen). Keskellä ja kaikkeen vaikuttavana on tahdonilmaisu (violetti) eli päättäjän ääneen lausumat tavoitteet päätöksenteon vaikutuksille. Muut menetelmät ja käytännöt (punainen) ovat muistuttamassa, että päätöksenteon ja toimeenpanon osalta on tarkoitus toimia pääosin entiseen tapaan. Päätösvalmistelussakin monet hyvät nykykäytännöt jatkuvat, mutta Tekaisu-menetelmän tuomat muutokset painottuvat juuri sinne.]]
-# tiedon tuottamista vaikutusarviointien ja osallistavan suunnittelun keinoin ja
-# päätöksenteon jatkuvaa evaluointia ääneenlausuttujen tavoitteiden suhteen peilaten kutakin työvaihetta kaikkiin tuleviin työvaiheisiin (tiedon tuottaminen, päätöksenteko, toimeenpano, vaikutukset).
+Se mitä [[tietoa hyödyntävä päätöksenteko]] on, on esitetty kuvassa 1 ja selitetty tarkemmin asiaa esittelevällä sivulla. Tässä keskitytään niihin konkreettisiin toimiin, joita pilotissa toteutetaan. Pilotin tarkoituksena on parantaa
+# päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tavoitteellisuutta päättäjien tavoitteiden julkistamisen keinoin,
+# päätösten valmistelua paremmin tavoitteita ja tiedon tarpeita palveleviksi vaikutusarvioinnin ja osallistavan suunnittelun keinoin sekä
+# päätösten sekä niiden valmistelun ja toimeenpanon vaikuttavuutta jatkuvan, koko päätösprosessia (valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano, vaikutukset) tavoitteisiin peilaavan, seurannan ja ohjauksen keinoin.
 ; Kuntaosallistujan edellytykset
-* Kunta on aidosti kiinnostunut muuttamaan toimintatapojaan aidon osallistaviksi ja tavoitteet julkistaviksi.
+Kunta on soveltuva osallistuja pilottiin, jos
-* Kunnalla on meneillään jokin konkreettinen päätösprosessi, jossa uusia toimintatapoja testataan. Päätösprosessi saisi mielellään sisältää jonkin tärkeän ympäristöterveysnäkökulman.
+* se on aidosti kiinnostunut kehittämään päätöksentekokäytäntöjään tietoa paremmin hyödyntäviksi,
-* ...
+* se on valmis sitoutumaan päättäjien tavoitteiden julkistamiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen pilotissa,
+* se on valmis sallimaan päätösvalmistelussa avoimen osallistumisen sekä avoimen tiedon jakamisen, keruun ja jäsentämisen paitsi päättäjien ja asiantuntijoiden, myös muiden asianosaisten kesken.
+* se on valmis jakamaan päätösvalmistelussa tuotettua tietoa ja pilotissa saatuja oppeja myös muiden kuntien kanssa
+* sillä on meneillään tai tulossa jokin konkreettinen päätöstapaus, jota varten uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaan kehittää ja jossa niitä voidaan kokeilla. Päätöstapaus saisi mielellään sisältää jonkin tärkeän ympäristöterveysnäkökulman ja
+* sillä on mahdollisuus kohdentaa pilottiin riittävä määrä työtä ja työntekijöitä, jotta oppimista sekä uusien käytäntöjen kehittymistä ja vakiintumista voisi tapahtua.
-Kuntapilottia ei siis lähdetä tekemään sellaisen tahon kanssa, joka ei lähtökohtaisesti pidä avoimuutta ja osallistumista tärkeänä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että skeptikon vakuuttaminen tästä asiasta on hyvin vaikeaa, eikä siihen ole pilotin puitteissa mahdollisuutta. Tämän takia pilotissa ei myöskään ole erityisen tärkeää verrata nykyisiä käytäntöjä uusiin pilotoitaviin käytäntöihin sen selvittämiseksi, tuovatko ne erityistä parannusta. On myös muistettava, että taloustieteellinen tutkimus on vakuuttavasti osoittanut, että avoimet järjestelmät (mm. markkinatalous) toimiavt muita tehokkaammin juuri siksi, että tieto kulkee avoimesti tarvitsijoille ja ihmiset voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Osallistuvuus on siis lähtökohta eikä arviointikohde, ja sen sijaan huomio kiinnitetään siihen, mitkä osallistamis- ja evaluointikäytännöt toimivat parhaiten.
+Kuntapilottia ei siis lähdetä tekemään sellaisen tahon kanssa, joka ei lähtökohtaisesti pidä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tietoon perustumista tärkeänä. Tämä käytännössä edellyttää myös, että avoimuutta ja osallistumista pidetään tärkeinä, koska käytetyssä lähestymistavassa niitä käytetään keinoina läpinäkyvyyden ja tietoon perustamisen edistämiseksi. Niinpä alun pitäen voimakkaasti epäilevällä kannalla olevien kuntien ei kannata ainakaan ensimmäisten joukossa lähteä pilotteihin mukaan vaan ne voivat jäädä odottamaan piloteista saatavia näyttöjä lähestymistavan puolesta tai sitä vastaan ja tehdä johtopäätöksensä päätöksentekokäytäntöjen kehittämisestä niiden pohjalta myöhemmin.
-Pilotoitavat menetelmät ovat erittäin yleiskäyttöisiä ja viitekehyksestä pitkälti riippumattomia. Siksi ei myöskään ole erityisen tärkeää, että pilotissa ympäristöterveys olisi keskiössä. Oletus on, että toimintatapohjen yleinen parantaminen parantaa samalla myös ympäristöterveyden asemaa kunnassa. On periaatteessa mahdollista, että osallistuminen korostaa monia muita arvoja ympäristöterveyden kustannuksella eikä sitä sitten edistetäkään. Tähän voi todeta, että ensinnäkin ympäristöterveys on osatekijänä monissa win-win-politiikoissa joten sen edistyminen on todennäköisempää avoimessa päätöksentekokulttuurissa, ja toiseksi, jos kunnan kansalaiset oikeasti eivät lainkaan arvosta omaa ympäristöterveyttään, ei liene erityistä syytä pakottaa heitä sen edistämiseen.
+Piloteissa sovelletavat menetelmät ovat erittäin yleiskäyttöisiä ja viitekehyksestä pitkälti riippumattomia. Siksi ei ole erityisen tärkeää, että ympäristöterveys olisi pilottiin otettavan päätöstapauksen keskiössä. Pilottien päätösvalmistelussa toteutettavat vaikutusarvioinnit tehdään kuitenkin ympäristöstä aiheutuvat terveysvaikutukset huomioiden. Suotavaa siten olisi, että ympäristö- ja terveysvaikutuksilla olisi ainakin jonkinlainen merkitys päätöstapauksessa tarkasteltavien vaihtoehtojen kannalta. Vaikutusarvioinnit toki tehdään monenlaisia vaikutuksia huomioiden sekä erilaisia win-win päätösvaihtoehtoja etsien. Pilotit pyrkivätkin edistämään hyviä päätöksenteon käytäntöjä yleisemmin kuin vain ympäristöterveyden aiheisiin liittyen.
-; Kuntapilotin toimet ovat seuraavat (luonnos):
+Tavoitteena voidaan pitää sitä, että onnistuneen pilotin jälkeen kunnassa olisi valmius pilotissa kokeiltujen käytäntöjen soveltamiseen uusiin päätöstapauksiin ilman ulkopuolista apua, tai ainakin pilottihanketta huomattavasti vähäisemmällä ulkopuolisen avun tarpeella. Kunkin osallistuvan kunnan käytäntöjen ja osaamisen kehittämisen lisäksi pilottien toteuttamisella pyritään myös synnyttämään yleisempää ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen ja niiden kehittämisen suhteen. Tämä on kuitenkin ensisijaisesti Tekaisu-hankkeen, ei osallistuvan kunnan, tehtävä ja tavoite.
-* Pilotille valitaan päätösprosessi, jonka valmistelua aletaan toteuttaa uusien käytäntöjen avulla (kunta + THL).
-* Päätösprosessin tavoitteet määritellään julkisesti (päättäjät).
-* Käynnistetään päätösprosessin evaluaatio, joka jatkuu koko pilotin ajan (THL, Innokylä?)
-* Pilotti aikataulutetaan ja tehtävät suunnitellaan vastaamaan tavoitteisiin (kunta, THL)
-* Toteutetaan kysely päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville nykytilanteen selvittämiseksi (THL) {{kommentti|#:|Kysely noudattaa päätösprosessin evaluoinnissa sovellettavaa menetelmää, vrt. mm. TS-alueiden kysely, DARM-kurssin kysely ja biodiesel arviointien kysely. Huomio sovellettavissa menetelmissä, välineissä  ja käytännöissä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. helmikuuta 2013 kello 21.03 (EET)}}
-* Osallistujille koulutetaan osallistavan päätöksenteon ja tiedontuotannon perusteet (THL)
-* Päätösvalmistelu toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa kaikesta tiedosta jaetaan heti internetissä palautetta jatkuvasti keräten (kunta, THL tukee tekniikassa). Tämä on kalenteriajallisesti suurin osa pilottia.
-* ...
-* Lopussa toteutetaan uusi kysely, jossa selvitetään osallistujien näkemyksiä onnistumisesta. {{kommentti|#:|Kts. kommentti yllä. Tässä voidaan käytäntövertailun lisäksi painottaa ertyisesti uusien menetelmien ja välineiden käytettävyyttä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. helmikuuta 2013 kello 21.03 (EET)}}
-{{kommentti|#:|Vaikutusarviointien toteuttaminen osana ylläolevaa proseduuria?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. helmikuuta 2013 kello 21.03 (EET)}}
+; Kuntapilotissa toteutettavat toimet ovat seuraavat:
+# Pilotin suunnittelu
+#* Kunta päättää ryhtyä pilotin toteutukseen.
+#* Kunta valitsee pilotille päätöstapauksen, jota varten uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaan kehittää ja jossa niitä voidaan kokeilla
+#* Tekaisu-hanke toteuttaa kyselyn päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville päätöksenteon käytäntöjen nykytilanteen selvittämiseksi
+#* Kunta ja Tekaisu-hanke yhdessä suunnittelevat pilotissa sovellettavat [[tietoa hyödyntävä päätöksenteko|tietoa hyödyntävän päätöksenteon]] periaatteiden mukaiset käytännöt
+#* Riittävät resurssit (aika, työvoima, raha, …) hankitaan ja kohdennetaan, sekä kunnan että Tekaisu-hankkeen puolelta, pilotin toteuttamiseen
+#* Pilotti aikataulutetaan ja tehtävät suunnitellaan vastaamaan tavoitteisiin
+#* Päätösvalmisteluun ja tulevaan päätökseen osallistuville koulutetaan [[tietoa hyödyntävä päätöksenteko|tietoa hyödyntävän päätöksenteon]] perusteet
+# Pilotin toteutus
+#* Päätökseen osallistuvat määrittelevät ja julkaisevat päätösprosessin tavoitteet
+#* Käynnistetään päätösprosessin seuranta ja ohjaus, joka jatkuu koko pilotin ajan
+#* Päätösvalmistelu toteutetaan uusien käytäntöjen avulla
+#** Tekaisu-hanke toteuttaa valmistelun osana avoimen terveysvaikutusarvioinnin tavoitteiden mukaisen kysymyksenasettelun mukaisesti
+#** Päätösvalmistelu toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa kaikesta tiedosta jaetaan heti internetissä palautetta jatkuvasti keräten. Tämä on kalenteriajallisesti suurin osa pilottia.
+#* Kunta tekee päätöksen pilotin päätöstapaukseen liittyen tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
+#* Kunta panee tehdyn päätöksen toimeksi tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
+#* Kunta seuraa toimeenpanoa ja sen vaikutuksia tavalliseen (tai tapauskohtaisesti suunniteltuun) tapaan
+#* Päätösprosessin onnistumista kaikissa vaiheissaan (valmistelusta vaikutuksiin) tarkastellaan seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta
+# Pilotin evaluointi
+#* Lopussa Tekaisu-hanke toteuttaa uuden kyselyn, jossa selvitetään osallistujien näkemyksiä pilotin onnistumisesta sekä sovellettujen käytäntöjen, menetelmien ja työkalujen toimivuudesta.
+#* Kyselyiden sekä seurannan ja ohjauksen antaman informaation pohjalta vedetään johtopäätöksiä pilottien onnistumisesta ja annetaan palautetta osallistuneille
+#* Pilottien onnistumista seurataan myös jälkikäteen tarkastelemalla pilottiin osallistuneissa kunnissa piloteissa kokeiltujen uusien käytäntöjen soveltamista toisiin päätöstilanteisiin ja/tai ulkopuolisen avun tarvetta niiden soveltamisessa esim. kyselyllä.
+#* Useammasta pilotista/kunnasta/tapauksesta saatujen tulosten pohjalta Tekaisu-hanke vetää yleisempiä johtopäätöksiä lähestymistavan ja sen pohjalta kehitettyjen käytäntöjen toimivuudesta sekä muotoillaan ehdotuksia kunnallisen päätöksenteon käytäntöjen kehittämisestä yleisesti.
-{{kommentti|#:|Yksi päämäärä kuntapiloteissa (ja mahdollisessa tulevassa DARM-tyyppisessä koulutuksessa) on yhteenvetämisen taidon kehittäminen.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 25. helmikuuta 2013 kello 20.48 (EET)}}
+Kuntapilottisuunnitelman pohjalta luotu päätöksenteon ja päätösvalmistelun käytäntöjen kehittämisen toimintamalli on kuvattu myös [https://www.innokyla.fi/web/malli164947 Innokylän kehittämisympäristössä], josta se on otettavissa käyttöön piloteista kiinnostuneissa kunnissa. Kuntapilotti-mallia ja Innokylän ja kehittämisympäristöä voidaan käyttää apuna pilottien suunnittelussa, päätösprosessien seurannassa ja ohjauksessa sekä pilottien evaluoinnissa. Myös [https://www.innokyla.fi/web/malli166788 tietoa hyödyntävän päätöksenteon menetelmät] löytyvät Innokylän kehittämisympäristöstä. Päätösvalmistelun toteutuksen pääasiallinen työkalu on [[Etusivu|Opasnet]].
-:{{kommentti|#:|Lisäksi toki tarjotaan ns. menetelmätukea menetelmien ja välineiden käyttöönottoon.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 25. helmikuuta 2013 kello 20.53 (EET)}}
-::{{kommentti|#:|Myös terveysvaikutusarviointiin liittyvä asiantuntijatuki (yhteenvetämisen taidon ja menetelmätuen ulkopuolella) on hyvin tärkeä.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 25. helmikuuta 2013 kello 20.53 (EET)}}
 ==Perustelut==
+* [[Tietoa hyödyntävä päätöksenteko]]
 ==Katso myös==
 * [[Tietoa hyödyntävä päätöksenteko]]
+* [https://www.innokyla.fi/web/malli166788 Tekaisu-menetelmä Innokylässä]
+* [https://www.innokyla.fi/web/malli164947 Kuntapilottimalli Innokylässä]
 ==Viitteet==