Ero sivun ”Jatropan myrkyllisyys” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (→Perustelut) |
||
| (14 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Luokka:Jatropa]] | [[Luokka:Jatropa]] | ||
{{muuttuja|moderator=Jaakko}} | {{muuttuja|moderator=Jaakko}} | ||
{{kommentti|1:|Yhteydet terveysvaikutuksiin? ekosysteemivaikutuksiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 15.03 (EEST)}} | |||
Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa | Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa | ||
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa. | ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa. | ||
| Rivi 12: | Rivi 15: | ||
==Vastaus== | ==Vastaus== | ||
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa. | Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia, ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Myrkyllisyyden haittoihin kuuluu myös mahdolliset lisämenot, joita saattaa syntyä erillisen kuljetuskaluston hankkimisesta. Sitä ei voida palmuöljyn tapaan kuljettaa samoissa säiliöissä, joita käytetään ruokaöljyjen kuljettamiseen. | ||
Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <ref name=vihrea>http://www.vihrealanka.fi/node/5055</ref> | |||
==Perustelut== | ==Perustelut== | ||
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu | Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu proboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle. | ||
Meksikossa esiintyvässä | Meksikossa esiintyvässä jatropalajikkeessa ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | ||
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen | Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen | ||
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | on ainakin teoriassa mahdollista.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> | ||
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan myrkylliset hedelmät ovat aiheuttaneet sairauksia. Intian tiedotusvälineissä on kerrottu monista tapauksista, joissa erityisesti lapsia on sairastunut syötyään jatropan hedelmiä.<ref name=web.eduskunta>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref> | |||
Jatropan | Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet,<ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref> tosin tätä ei mainita muissa lähteissä. | ||
Turvallisuussyistä jatropaa ei suositella lomittaisviljeltäväksi ruokakasvien kanssa paitsi ajalle ennen kuin jatropa alkaa tuottaa hedelmiä.<ref name=kuleuven.be>https://lirias.kuleuven.be/bitstream/123456789/185565/2/WA_B&B2008_OpenAccess.pdf</ref> Jatropan viljelyalueella kasvaa myös muita öljypitoisia kasveja. Öljyä puristettaessa vaarana on että puristimia käytetään myös ruokakasvien öljyjen puristamiseen, jolloin ruokaöljyyn voi sekoittua haitallista jatropaöljyä.<ref>Helvi Heinonen-Tanski. [[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä#Kommentit sivun Jatropan käyttö bioenergian lähteenä kommenttikentistä|Kommentteja jatropa-arviointiin.]]</ref> | |||
==Riippuvuudet== | ==Riippuvuudet== | ||
| Rivi 35: | Rivi 40: | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}} | |||
==Viitteet== | ==Viitteet== | ||
| Rivi 43: | Rivi 49: | ||
{{mfiles}} | {{mfiles}} | ||
Nykyinen versio 6. maaliskuuta 2012 kello 14.19
| Moderaattori:Jaakko (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
--1: Yhteydet terveysvaikutuksiin? ekosysteemivaikutuksiin? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 15.03 (EEST)
Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa.
Kysymys
Kuinka myrkyllinen Jatropa on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?
Vastaus
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia, ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Myrkyllisyyden haittoihin kuuluu myös mahdolliset lisämenot, joita saattaa syntyä erillisen kuljetuskaluston hankkimisesta. Sitä ei voida palmuöljyn tapaan kuljettaa samoissa säiliöissä, joita käytetään ruokaöljyjen kuljettamiseen. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa. [1] [2]
Perustelut
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. [1] Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu proboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle.
Meksikossa esiintyvässä jatropalajikkeessa ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. [1] Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.[1]
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen on ainakin teoriassa mahdollista.[1]
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.[1] Jatropan myrkylliset hedelmät ovat aiheuttaneet sairauksia. Intian tiedotusvälineissä on kerrottu monista tapauksista, joissa erityisesti lapsia on sairastunut syötyään jatropan hedelmiä.[3]
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet,[4] tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.
Turvallisuussyistä jatropaa ei suositella lomittaisviljeltäväksi ruokakasvien kanssa paitsi ajalle ennen kuin jatropa alkaa tuottaa hedelmiä.[5] Jatropan viljelyalueella kasvaa myös muita öljypitoisia kasveja. Öljyä puristettaessa vaarana on että puristimia käytetään myös ruokakasvien öljyjen puristamiseen, jolloin ruokaöljyyn voi sekoittua haitallista jatropaöljyä.[6]
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1
- ↑ http://www.vihrealanka.fi/node/5055
- ↑ http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download
- ↑ http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita
- ↑ https://lirias.kuleuven.be/bitstream/123456789/185565/2/WA_B&B2008_OpenAccess.pdf
- ↑ Helvi Heinonen-Tanski. Kommentteja jatropa-arviointiin.
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>