Ero sivun ”Jatropan myrkyllisyys” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(25 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Jatropa]]
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}
{{muuttuja|moderator=Jaakko}}
Jatropaa kehutaan usein sen myrkyllisyyden takia, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa
 
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon
{{kommentti|1:|Yhteydet terveysvaikutuksiin? ekosysteemivaikutuksiin?|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 22. heinäkuuta 2011 kello 15.03 (EEST)}}
kanssa ravintona käytettyjen biodieselkasvien tavoin.
 
Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa
ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa.




==Kysymys==
==Kysymys==
Kuinka myrkyllinen Jatropa oikeastaan on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?
Kuinka myrkyllinen Jatropa on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?


==Vastaus==
==Vastaus==
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota kätytetään mm. osana hyönteismyrkyissä, ja lehdillä on diureettisia ja okettavia vaikutuksia syötynä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle aiheuttaa ärsytystä. Syötynä jo muutama jatropan siemen voi osottautua tappavaksi ihmiselle. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on hyötyä tuholaiskestävyyden kannalta.
Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia, ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi.  Myrkyllisyyden haittoihin kuuluu myös mahdolliset lisämenot, joita saattaa syntyä erillisen kuljetuskaluston hankkimisesta. Sitä ei voida palmuöljyn tapaan kuljettaa samoissa säiliöissä, joita käytetään ruokaöljyjen kuljettamiseen.  
Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> <ref name=vihrea>http://www.vihrealanka.fi/node/5055</ref>


==Perustelut==
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu proboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle.


==Perustelut==
Meksikossa esiintyvässä jatropalajikkeessa ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Hyötyjen lisäksi myrkyistä on haittaa biopolttoainetuotannossa esimerkiksi silloin, kun öljyntuotannon sivutuotteita kuten siemenkakkuja haluttaisiin käyttää ravintona tai rehuna. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu porboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja
Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen
(engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on
on ainakin teoriassa mahdollista.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän
hapelle. Meksikossa esiintyvässä jatropalajikeessa, ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta, löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


Siemenkakun myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin
Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref> Jatropan myrkylliset hedelmät ovat aiheuttaneet sairauksia. Intian tiedotusvälineissä on kerrottu monista tapauksista, joissa erityisesti lapsia on sairastunut syötyään jatropan hedelmiä.<ref name=web.eduskunta>http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jr07810110325978&cmd=download</ref>
kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla
vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset
proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä
syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimjusten mukaan, jatropaa
voidaan käyttää tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta
aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että
jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa
haittaa viljelykasveille. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja
Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet,<ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref> tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.
korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi.
Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta
laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen
on ainakin teoriassa mahdollista. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työn tekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu
Turvallisuussyistä jatropaa ei suositella lomittaisviljeltäväksi ruokakasvien kanssa paitsi ajalle ennen kuin jatropa alkaa tuottaa hedelmiä.<ref name=kuleuven.be>https://lirias.kuleuven.be/bitstream/123456789/185565/2/WA_B&B2008_OpenAccess.pdf</ref> Jatropan viljelyalueella kasvaa myös muita öljypitoisia kasveja. Öljyä puristettaessa vaarana on että puristimia käytetään myös ruokakasvien öljyjen puristamiseen, jolloin ruokaöljyyn voi sekoittua haitallista jatropaöljyä.<ref>Helvi Heinonen-Tanski. [[Keskustelu:Jatropan käyttö bioenergian lähteenä#Kommentit sivun Jatropan käyttö bioenergian lähteenä kommenttikentistä|Kommentteja jatropa-arviointiin.]]</ref>
edistävän muun muassa syöpää. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet <ref name=fifi>http://fifi.voima.fi/artikkeli/2009/joulukuu/kun-pelkka-bio-ei-riita</ref>
==Riippuvuudet==
, tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.


==Avainsanat==


Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]
 
*[[Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin]]
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}
*[[Jatropan viljelyn eettiset vaikutukset]]
 
*[[Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]]
*[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]
*[[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]]
*[[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]
*[[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuuksien arvostus]]
==Avainsanat==
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
==Viitteet==
==Viitteet==


<references/>
<references/>
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}

Nykyinen versio 6. maaliskuuta 2012 kello 14.19




--1: Yhteydet terveysvaikutuksiin? ekosysteemivaikutuksiin? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 15.03 (EEST)

Myrkyllisyyttä on pidetty jatropan vahvuutena esimerkiksi palmuöljyyn verrattuna, sillä myrkkypitoinen kasvi ei kelpaa ravinnoksi, eikä jatropasta valmistettu polttoaine tällöin suoraan kilpaile ravinnontuotannon kanssa.


Kysymys

Kuinka myrkyllinen Jatropa on? Onko Jatropan myrkyllisyydestä haittaa/hyötyä?

Vastaus

Jatropa sisältää proboliestereitä ja monia myrkyllisiä yhdisteitä mukaanlukien lektiiniä, saponiinia ja trypsiini-inhibiittoreja. Kuoressa on sinihappoa jota käytetään mm. osana hyönteismyrkyissä. Ihon altistuminen jatropan mahlalle voi aiheuttaa ihottumaa. Syötynä lehdillä on diureettisia ja oksettavia vaikutuksia, ja jo muutama jatropan siemen voi osoittautua tappavaksi annokseksi. Myrkyllisyyden haittoihin kuuluu myös mahdolliset lisämenot, joita saattaa syntyä erillisen kuljetuskaluston hankkimisesta. Sitä ei voida palmuöljyn tapaan kuljettaa samoissa säiliöissä, joita käytetään ruokaöljyjen kuljettamiseen. Vaikka Jatropa on myrkyllinen ihmiselle, niin sen myrkyllisyydestä on myös hyötyä esimerkiksi tuholaiskestävyyden kannalta. Myrkkyjen vaikutuksesta esimerkiksi karjaeläimiin ei kuitenkaan tähän ole kyetty löytämään tarkempaa tietoa. [1] [2]

Perustelut

Myrkyt ovat tuhoalaiskestävyyden kannalta olennaisia, sillä monet hyönteiset karttavat myrkyllistä kasvia. Myrkyllisyytensä takia öljyntuotannon sivutuotteita, kuten öljynpuristuksessa syntyviä siemenkakkuja ei kuitenkaan voida käyttää rehuna tai ravintona. [1] Suurin osa jatropan myrkyistä koostuu proboliestereistä, mutta seassa on myös kurkaaneja (engl. curcain), trypsiini-inhibiittoria ja muita myrkkyjä, joten täydellinen myrkynpoisto on monimutkainen prosessi. Porboliesterit menettävät myrkyllisyytensä kuudessa päivässä, sillä ne ovat herkkiä muuttuvalle lämpötilalle, valolle ja ilmakehän hapelle.

Meksikossa esiintyvässä jatropalajikkeessa ei ole lainkaan myrkkyjä, kun taas Intiasta löytyvästä lajikkeesta löytyy peräti 6mg proboliestereitä per siemenkakkugramma. [1] Siemenkakkuja voidaan käyttää jatropaviljelmän lannoittamisessa, mutta myrkkyjen vaikuttavuutta lannoitettaviin kasveihin ei ole kunnolla tutkittu. Koska myrkyt toimivat tuholaistorjujina, niillä voi olla vaikutusta myös maaperän pieneliöihin ja mikrobeihin. Vaikka jatropan myrkylliset proboliesterit periaatteessa katoavat kuudessa päivässä, niiden jäämiä olisi silti hyvä etsiä syötäväksi tarkoitetuista kasveista, joita on lannoitettu jatropan seimenkakuilla. Joidenkin tutkimusten mukaan, jatropaa toimii tehokkaana hyönteismyrkkynä esimerkiksi runsaasti kuolleisuutta aiheuttavaa bilhartsioosia levittäviä etanoita vastaan. On ehdotettu, että jatropan siemenkakkujen käyttö lannoitteena vähentäisi myös tuholaisista aiheutuvaa haittaa viljelykasveille.[1]

Jatropatuotteista on myös poistettu myrkkyjä laboratorioissa. Monimutkaisuutensa ja korkean hintansa takia myrkynpoisto ei kuitenkaan sovellu pientuotannossa käytettäväksi. Koska kasvin siemenkakkukin on myrkyllinen, sitä ei voida käyttää rehuna prosessoimatta. Jotkut yritykset ovat kuitenkin varmoja myrkynpoiston kannattavuudesta. Vietnamissa toimiva yritys keskittyi aiemmin rehutuotantoon, mutta laajensi toimintaansa jatropadieselin tuotantoon huomattuaan, että toimialojen yhdistäminen on ainakin teoriassa mahdollista.[1]

Jatropan myrkyllisyyden vaikutus työntekijöihin on myös aiheuttanut huolta. Kasvin myrkyllisyys voi olla haitallista työntekijöille, mikäli kasvin osia nautitaan vahingossa. Jatropasta löytyvien proboliestereiden on todettu edistävän muun muassa syöpää.[1] Jatropan myrkylliset hedelmät ovat aiheuttaneet sairauksia. Intian tiedotusvälineissä on kerrottu monista tapauksista, joissa erityisesti lapsia on sairastunut syötyään jatropan hedelmiä.[3]

Erään lähteen mukaan Jatropan kasvattaminen voisi pahimillaan saastuttaa viljely-ympäristön pohjavedet,[4] tosin tätä ei mainita muissa lähteissä.

Turvallisuussyistä jatropaa ei suositella lomittaisviljeltäväksi ruokakasvien kanssa paitsi ajalle ennen kuin jatropa alkaa tuottaa hedelmiä.[5] Jatropan viljelyalueella kasvaa myös muita öljypitoisia kasveja. Öljyä puristettaessa vaarana on että puristimia käytetään myös ruokakasvien öljyjen puristamiseen, jolloin ruokaöljyyn voi sekoittua haitallista jatropaöljyä.[6]

Riippuvuudet

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Jatropa | Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä

Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat:

Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials

Tuotantomuuttujat:

Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä

Vaikutukset:

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset

Vaikutuskaavion ulkopuoliset:

Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>