Ero sivun ”Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(→‎Riippuvuudet: Siistin kaavion mukaiseksi)
 
(55 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
[[Luokka:Bioenergia]]
[[Luokka:Bioenergia]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Jatropa]]
{{muuttuja|moderator=Tiia}}
{{muuttuja|moderator=Elina}}
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatrophan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatrophan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>  Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä.  
 
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>  Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä.  
 
==Kysymys==
==Kysymys==
Minkälaisia eettisiä kysymyksiä jatropaan biopolttoaineen lähteenä liittyy?  
 
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on?  
 
==Vastaus==
==Vastaus==
===Ympäristö===
 
*Maan tuottavuuden, toimeentulojen luonnollisten voimavarojen sekä globaalin hiilitasapainon muutoksiin liittyviä kysymyksiä, Onko jatropan viljely, jalostaminen ja käyttö päästöiltään pienempää, kuin muiden biopolttoaineiden? Ovatko nämä hyödyt niin suuret, että jatropan viljelyä maailmassa kannattaisi lisätä?
<t2b index="Edellytys" obs="vaikutus" unit="-">
*Jatropa ja kestävä kehitys
Samanaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Ylityöllistys
===Tuotanto===
Eriaikaisuus muiden viljelylajien kanssa|Korjaa alityöllisyyttä
* Voisiko jatropan viljely syrjäyttää ruoankasvatusta aiheuttaen nälkää?
Halpa työvoima|Hyvä työllistys
* Minkälaisia vaikutuksia jatropan viljelyllä paikalliseen talouteen?
Kallis työvoima|Ei työllistä
* Onko jatropan tuottaminen ja jalostaminen kannattavaa?
Viljely muihin tarkoituksiin|Jatropaöljy tuo lisäansiota
Rikkaalla maalla viljely|Ruokakasvien syrjäytys
Kalliit polttonesteiden hinnat maailmanmarkkinoilla|Jatropa syrjäyttää ruokakasveja
Jatropanviljely ainoa tarjolla oleva työ|Jatropanviljely pitää palkat matalina
</t2b>


==Perustelut==
==Perustelut==
===Ympäristö===
*Sademetsän polttaminen ja hakkaaminen biopolttoaineiden raaka-aineen tuotantoalueeksi tuottaa usein enemmän hiilidioksidia ja täten kiihdyttää ilmaston muutosta. Jäljellä olevien sademetsien tuho kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja saattaa monia lajeja uhanalaisiksi. Joissain tapauksissa kasvin jalostaminen biopolttoaineeksi vie enemmän energiaa, kuin siitä itsestään saadaan. Smithsonian Tropical Instituten tutkijat ovat päätelleet, että joillain biopolttoaineilla on suurempi vaikutus luontoon, kuin fossiilisten polttoaineiden polttamisella. <ref name=burmalibrary.org>http://www.burmalibrary.org/docs4/BiofuelbyDecree.pdf</ref> Jatropaa voidaan kuitenkin viljellä puolikuivilla ja kuivilla alueilla tai joutomailla, joten sen viljelyä varten ei tarvitse hakata sademetsää, tai muilla keinoin perusteellisesti muokata maata viljelykelpoiseksi. Koska jatropa pärjää myös karuissa oloissa voidaan sitä viljellä muille viljelyalueille aitakasviksi tai hedelmättömille alueille, joilla itse viljelykasvi ei kasva. Jatropan eräs ominaisuus on sen kyky toimia eroosion hoidossa. [[Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet]] ovat monimuotoiset.  Jatrophadieselin tuotannon katsotaan olevan kannattavaa alueilla, joilla muut kasvit eivät menesty, muunlaisen polttoaineen saatavuus on heikkoa, keskittämätön polttoaineen tuotanto on kannattavaa, kasvista saatavilla sivutuotteilla on kysyntää, viljelyalueiden paikallisväestön osallistumiselle on tarvetta ja poliittista tukea markkinoiden synnylle on olemassa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
*Jatrophaviljelmiä voidaan käyttää päästökaupan markkinoilla metsitysprojekteissa hiilipisteiden keräämisessä,ja ne voivat toimia samalla päästökaupan energiaprojekteina. Noin 40 % nykyisistä jatrophaviljelmistä on mukana vapaaehtoisessa päästökaupassa tai YK:nilmastonmuutossopimuksessa.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
*Jatropaöljyä voidaan käyttää niin kutsuttuna PPO-tuotteena (Pure plant oil) tai se voidaan jalostaa esterisöimällä jathropadieseliksi. PPO on erittäin sopiva polttoaine dieselmoottoreihin. Valitettavasti suurin osa nykyaikaisista dieselmoottoreista on kehitetty fossiilisen dieselin polttoon, joten niiden toimintaan täytyisi tehdä muutoksia, jotta PPO:n polttaminen onnistuisi pitemällä aikavälillä. Monissa kehitysmaissa käytössä on kuitenkin pääasiassa vanhemmanmallisia dieselmoottoreita, joiden kanssa PPO on yhteensopivampi. <ref name=slideshare.net>http://www.slideshare.net/ginosmit/fact-jatrophahand</ref>
*On kuitenkin huolestuttavaa että jotkin tahot pyrkivät lisäämään jatrophan käyttöä energiantuotannossa selvittämättä kunnolla miten se vaikuttaa muihin energiankäyttötapoihin tai jatrophatuotteisiin. Jatrophan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monillaalueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatrophaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. Jatrophadieselin laajamittainen tuotanto vaatii kuitenkin kasvin jalostamista nimenomaan öljyntuotantoon, jolloin sivutuotteiden käyttömahdollisuudet riippuvat öljyn prosessointitavoista sekä -paikoista. Jatrophadieselin ei tarvitse toimia ainoana uusiutuvana raaka-aineena biodieselsekoituksissa. Jatropha- ja palmuöljydieselien sekoittamista käyttöominaisuuksien kannalta optimaalisen lopputuotteen saavuttamiseksi on tutkittu. Palmuöljyn lisääminen jatrophaöljyyn vähentää hapettumista estävien antioksidanttien lisäämisen tarvetta. Jatrophadieselillä on puolestaan palmuöljyä paremmat kylmäkäyttöominaisuudet, joten öljyt tukevat toisiaan.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>
===Tuotanto===
*Jatrophaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona biodieselin raaka-aineeksi, koska se voi kasvaa kuivilla ja vähäravinteisilla mailla ja on lisäksi myrkyllistä, joten sen ei katsota uhkaavan ravinnontuotantoa useimpien muiden ravintonakin käytettyjen biopolttoaineiden raaka-ainekasvien tavoin.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


*Tosin erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna.<ref name=kepa.fi>http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref>
: ''Katso kommentteja myös täältä: {{ratkaisulinkki|Osallistujien kommentteja koottu}}
 
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Jotta viljely olisi kaupallisesti kannattavaa ja kustannukset eivät nousisi liikaa, joutuisivat sadonkorjuun tekijät  tekemään työtään alipalkattuina.
 
Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa Esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna.<ref name=doria.fi></ref> Jatropan sadonkorjuu edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista.
Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. <ref name=doria.fi></ref>
 
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. <ref name=kepa.fi> http://www.kepa.fi/uutiset/6470</ref>
 
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi></ref>
 
Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).{{ratkaisulinkki|Osallistujien kommentteja koottu}} Rikkaalle, ruokakasveille sopivalle maaperälle istutettaessa jatropa voi kuitenkin kilpailla viljelymaasta ja vedestä syötävien kasvien kanssa. Jatropa on jo syrjäyttänyt ruuanviljelyä esimerkiksi Swazimaassa, jossa yli puolet väestöstä on ulkomaisen ruoka-avun varassa.<ref name=vihrealanka.fi>http://www.vihrealanka.fi/node/5055?</ref>


*Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatrophaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa. Esimerkiksi Vietnamissa jatrophan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatrophaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. Joissakin paikoissa jatrophanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia
==Riippuvuudet==
ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatrophan sadonkorjuu. <ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1</ref>


* [[Jatropaöljyn tuotanto maailmassa]]
* [[Biodieselin tuotanto jatropaöljystä]]
* [[Jatropan viljelyalueet]]


==Katso myös==
*[[Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset]]
*[[Jatropan mahdolliset viljelyalueet]]
*[[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]]
==Avainsanat==
==Avainsanat==
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
==Katso myös==
{{jatropan käyttö bioenergian lähteenä}}
==Viitteet==
==Viitteet==


<references/>
<references/>
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}

Nykyinen versio 13. tammikuuta 2012 kello 08.53




Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.[1] Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä.

Kysymys

Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on?

Vastaus

Ero sivun ”Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset” versioiden välillä(-)
ObsEdellytysvaikutus
1Samanaikaisuus muiden viljelylajien kanssaYlityöllistys
2Eriaikaisuus muiden viljelylajien kanssaKorjaa alityöllisyyttä
3Halpa työvoimaHyvä työllistys
4Kallis työvoimaEi työllistä
5Viljely muihin tarkoituksiinJatropaöljy tuo lisäansiota
6Rikkaalla maalla viljelyRuokakasvien syrjäytys
7Kalliit polttonesteiden hinnat maailmanmarkkinoillaJatropa syrjäyttää ruokakasveja
8Jatropanviljely ainoa tarjolla oleva työJatropanviljely pitää palkat matalina

Perustelut

Katso kommentteja myös täältä: R↻

Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Jotta viljely olisi kaupallisesti kannattavaa ja kustannukset eivät nousisi liikaa, joutuisivat sadonkorjuun tekijät tekemään työtään alipalkattuina.

Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa Esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna.[1] Jatropan sadonkorjuu edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista. Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. [1]

Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. [2]

Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. [1]

Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).R↻ Rikkaalle, ruokakasveille sopivalle maaperälle istutettaessa jatropa voi kuitenkin kilpailla viljelymaasta ja vedestä syötävien kasvien kanssa. Jatropa on jo syrjäyttänyt ruuanviljelyä esimerkiksi Swazimaassa, jossa yli puolet väestöstä on ulkomaisen ruoka-avun varassa.[3]

Riippuvuudet

Avainsanat

Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Katso myös

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Jatropa | Biopolttoaineen valmistusprosessi Jatropaöljystä

Vaikutuskaavio jatropan käytöstä bioenergian lähteenä.
Taustamuuttujat:

Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials

Tuotantomuuttujat:

Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä

Vaikutukset:

Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset

Vaikutuskaavion ulkopuoliset:

Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>