Lähdekoodi sivulle Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi

''Tämän sivun teksti on otettu raportista Kauppila, T. (toim.) 2015. [http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_222.pdf Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa]. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 141 sivua, 26 kuvaa ja 7 taulukkoa.

''Jyri Mustajoki (SYKE) ja Mika Marttunen (SYKE)

==Yhteisvaikutusten arviointi==

''Jorma Jantunen (SYKE)

Itse  YVA-menettelystä  EU-tuomioistuin  on  katsonut,   että   yhteisvaikutusten   arviointi   kuuluu YVA-direktiivin  vaatimuksiin.  Yhteisvaikutusten käsittely  voi  joskus  olla  haasteellista,  koska  kyse on  yhden  toimijan  yksittäisestä  hankkeesta,  joka voi  kuitenkin  juuri  yhteisvaikutusten  vuoksi  vaikeuttaa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden sopeutumista  muutoksiin.  EU:n  komission  YVA-ohjeessa yhteisvaikutus on määritelty vaikutukseksi, joka syntyy siitä, että suunniteltu hanke ja muut menneet,   nykyiset   ja   kohtuudella   näköpiirissä olevat tulevat hankkeet saavat yhdessä aikaan yhä enemmän  muutoksia  ja  nämä  muutokset  erilaisia yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutukset, kuten muutkin   ympäristövaikutukset,   ovat   aina   sidoksissa hankkeen ympäristöön ja sen erityispiirteisiin.
 
Arvioinnissa  pyritään  tunnistamaan  hankkeen yhteisvaikutukset   muiden   olemassa   olevien   ja suunnitteilla  olevien  hankkeiden  kanssa,  mukaan lukien   välilliset   vaikutukset.   Yhteisvaikutukset voivat   näkyä   esimerkiksi   liikennemäärissä,   vesistöjen  veden  laadussa  ja  väestörakenteessa  sekä  elinympäristön pirstoutumisena. 

Yhteisvaikutusten  arvioinnin  laajuutta  tarkastellaan   tapauskohtaisesti.   Yhteisvaikutuksia   tarkastellaan   ainakin   niiden   hankkeiden   kanssa, jotka toimivat samalla vaikutusalueella tai ovat jo saaneet  luvan.  Periaatteena  on,  että  myöhemmin alueelle tuleva toimija joutuu ottamaan huomioon aikaisempien  toimijoiden  vaikutukset.  Hankkeesta  vastaavan  on  hyvä  keskustella  yhteisvaikutusten tarkastelusta ja huomioon ottamisesta yhteysviranomaisen kanssa. 

{{bluebox|
Yhteisvaikutusten  arvioinnilla  on  myös  toinen  merkitys.  Ympäristössä  olevilla  päästöillä  voi olla myös toksikologisia ja ekotoksikologisia yhteisvaikutuksia. Ne arvioidaan ja esitetään osana tiettyihin päästöihin liittyvää riskinarviota. }}


==Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytilanne==

Laajoissa  hankkeissa  on  tyypillisesti  suuri  määrä arvioitavia  vaikutuksia.  Vaikutusten  merkittävyyden  arviointi  auttaa  tunnistamaan  ne,  jotka  ovat olennaisia  hankkeen  toteuttamiskelpoisuuden  arvioinnissa  ja  joihin  haittojen  lieventämistoimenpiteet  tulisi  kohdentaa.  Merkittävien  vaikutusten tunnistaminen   tukee   myös   hankevaihtoehtojen vertailua  sekä  viestintää  hankkeesta  ja  sen  vaikutuksista sidosryhmille ja kansalaisille.

Hankkeen alkuvaiheissa ei vielä ole tarkkaa tietoa hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Tällöin tulisi  kuitenkin  pystyä  tunnistamaan  ne  oleelliset  vaikutukset,  jotka  voivat  olla  merkittäviä  tai joihin  voi  liittyä  suuria  epävarmuuksia  ja  joihin eri  vaikutusten  arviointi  tulisi  täten  kohdentaa. Vaikutusarvioiden   jälkeen   tehtävä   varsinainen merkittävyyden  arviointi  perustuu  sitten  ympäristövaikutuksia  koskevien  selvitysten  tuottaman aineiston  analysointiin  ja  tiivistämiseen.  Tavoitteena  on  muodostaa  kokonaisarvio  vaikutuksen merkittävyydestä  sen  perusteella,  millaista  tutkimustietoa  on  tuotettu  varsinaisessa  vaikutusten arvioinnissa  erilaisilla  malleilla,  maastotutkimuksilla  ja  asiantuntija-arvioinneilla.  Tämä  edellyttää vaikutusten  suhteuttamista  toisiinsa  ja  kuvaamista  samalla  mitta-asteikolla  sekä  erilaisten  näkökulmien  huomioon  ottamista.  Tämä  on  vaativa tehtävä,  sillä  vaikutukset  ovat  hyvin  erityyppisiä  keskenään.

Vaikka vaikutusten merkittävyyden arviointi on YVA-menettelyssä keskeinen aihealue, se on usein huonosti ymmärretty ja puutteellisesti ohjeistettu. Nykyiset  arviointikäytännöt  ovat  kirjavia  ja  terminologia  hankalaa,  koska  samaa  asiaa  kuvataan eri  yhteyksissä  eri  termeillä.  Tarve  järjestelmällisten  menetelmien  ja  käytäntöjen  kehittämiseen on   tunnistettu   YVA-yhteisössä   niin   Suomessa  kuin  ulkomailla.  Tämän  myötä  on  alettu  kehittää uusia  lähestymistapoja  ja  useissa  viimeaikaisissa suomalaisissa  YVA-hankkeissa  vaikutusten  merkittävyyttä  onkin  jo  arvioitu  varsin  erittelevästi ja   järjestelmällisesti.   Kaivospuolella   esimerkkejä   järjestelmällisten   menetelmien   käytöstä   ovat muun muassa Hannukaisen kaivoshankkeen YVA (Northland  Mines  Oy  2013)  ja  Kylylahti  Copper Oy:n  Luikonlahden  rikastamon  sivutuotteiden  ja kaivannaisjätteiden    elinkaarisuunnittelun    YVA  (Kylylahti Copper Oy 2014).

==Erittelevä lähestymistapa vaikutusten merkitävyyden arviontiin==

Tässä  osiossa  kuvataan  ARVI-lähestymistapa  vaikutusten   merkittävyyden   arviointiin   erilaisille hanketyypeille. Lähestymistapa perustuu konsulttien  aloittamaan  kehitystyöhön,  jota  on  jatkettu SYKEn koordinoimassa EU-osarahoitteisessa IMPERIA-hankkeessa.  Hankkeen  yhtenä  keskeisenä tavoitteena  on  yhtenäistää  vaikutusten  merkittävyyden  arvioinnin  käytäntöjä  ja  kehittää  työkalu arvioinnin tueksi. Lisää tietoa hankkeessa tunnistetuista hyvistä käytännöistä ja kehitetyistä menetelmistä  löytyy  hankkeessa  tehdyistä  selvityksistä  (mm. Marttunen et al. 2015, Mustajoki et al. 2015) sekä [http://imperia.jyu.fi/ hankkeen kotisivuilta].

=== Perusperiaatteet ===


[[Tiedosto:Kehikko.png|thumb|500px|Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa huomioonotettavat tekijät.]]

ARVI-lähestymistavassa  arvioidaan  järjestelmällisesti   ja   erittelevästi   hankkeen   vaikutusalueen ja   hankkeen   aiheuttaman   muutoksen   ominaispiirteitä  (esim.  alueen  herkkyys  muutoksille  sekä vaikutuksen  kesto  ja  laajuus).  Näiden  perusteella   muodostetaan   jäsennelty   arvio   vaikutuksen   merkittävyydestä.  Lähestymistavan  soveltaminen YVA-hankkeissa voi tuottaa muun muassa seuraavia hyötyjä: 
* Vaikutusten  arvioinnin  yhdenmukaisuus,  perusteltavuus ja havainnollisuus lisääntyvät, kun merkittävyys  arvioidaan  eritellysti  vaikutusten ja kohdealueen ominaispiirteiden perusteella. 
* Yhteinen arviointikehikko auttaa arvion tekijää huomioimaan  vaikutuksen  eri  ulottuvuudet  ja edistää erityyppisten vaikutuksen arviointia samojen periaatteiden mukaisesti. 
* Kokonaisarvion   pohjautuminen   yleisesti   hyväksyttyihin tekijöihin, asteikkoihin ja periaatteisiin  auttaa  eri  osapuolia  ymmärtämään,  miten lopputulokseen on päädytty. 
* Lähestymistapa auttaa suhteuttamaan hankkeiden  paikallisia  ja  alueellisia  vaikutuksia  valtakunnallisessa mittakaavassa. 
* Yhteinen  arviointikehikko  lisää  eri  hankkeissa tehtävien  arvioiden  yhdenmukaisuutta  ja  siten parantaa hankkeiden vertailtavuutta. 
* Lähestymistapa  tukee  myös  sidosryhmien  näkemysten järjestelmällistä selvittämistä ja YVA-asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua. 

Vaikutusten  merkittävyyden  arviointi  muodostuu  seuraavista päävaiheista: 
* arvioitavien  vaikutusten  ja  vaihtoehtojen  määrittäminen sekä vaikutusalueen rajaus 
* vaikutuskohteen herkkyyden määrittäminen 
* muutoksen suuruuden arviointi 
* vaikutuksen merkittävyyden arviointi 
* epävarmuuksien ja riskien arviointi 
* vaikutusten lieventämismahdollisuuksien arviointi  ja  toimenpiteiden  vaikutukset  vaikutuksen merkittävyyteen 
* eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi. 

Lähestymistapa  on  suunniteltu  vaikutusten  merkittävyyden  arviointiin  siinä  vaiheessa,  kun  tutkimus-  tai  muuta  tietoa  hankkeen  vaikutuksista on  saatavilla.  Lähestymistapaa  voidaan  kuitenkin hyödyntää  jo  ennen  varsinaisten  vaikutusarvioiden  tekemistä  auttamaan  vaikutusarvioiden  kohdentamista  ja  arvioinnin  tarkkuustason  määrittämistä. Arvioinnin alkuvaiheessa on myös tarpeen päättää,  mitkä  ovat  tarkemmin  arvioitavat  vaikutukset  ja  vaihtoehdot  sekä  tehdä  vaikutusalueen rajaus. Lisäksi päätetään, onko tarpeen tarkastella erikseen hankkeen rakentamisen, toiminnanaikaisia ja käytöstä poiston vaikutuksia. Joissakin tapauksissa  vaikutusalue  on  tarpeen  jakaa  osiin,  jotta vaikutukset ja niiden merkittävyys saadaan kuvattua riittävän erittelevästi. 

Varsinainen  arvio  kunkin  vaikutuksen  (esim. melu,  ilmasto,  linnusto)  merkittävyydestä  muodostetaan  kahden  päätekijän  eli  vaikutuskohteen herkkyyden ja hankkeen aiheuttamien muutosten suuruuden  perusteella.  Molemmat  päätekijät  on jaettu kolmeen osatekijään (ks. kuva).

=== Vaikutuskohteen herkkyys ===

'''1.  päätekijä:  Vaikutuskohteen  herkkyys''' kuvaa vaikutuksen kohteena olevan asian ominaispiirteitä  hankkeen  vaikutusalueella.  Se  muodostuu  kolmesta  osatekijästä,  joita  arvioitaessa  tarkastellaan kohteen  nykytilaa  ottamatta  vielä  kantaa  hankkeesta aiheutuvan muutoksen suuruuteen: 

[[Tiedosto:Herkkyys-taulukko.png|thumb|500px|Viitteellisiä esimerkkejä vaikutuskohteen herkkyysluokista. Väreillä on kuvattu, mihin herkkyyden alatekijään asia liittyy.]]


A) ''Vaikutuskohteeseen  liittyvä  lainsäädännöllinen  ohjaus'' kuvaa  sitä,  onko  alueella  sellaisia  kohteita, joille lainsäädäntö asettaa selkeitä suojelumääräyksiä tai rajoituksia (esim. pohjavesien pilaamiskielto,  Natura-alueet)  tai  suosituksia/ohjelmia,  jotka lisäävät  kohteen  suojeluarvoa  (esim.  valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema). Seuraavia kysymyksiä voidaan hyödyntää arvioinnissa: 
* Asettaako  lainsäädäntö  erityisvaatimuksia  vaikutusalueelle tai arvioitavalle asialle (esim. liitoorava)? 
* Onko   hankkeen   vaikutusalueella   suojeltuja kohteita? 
* Onko  alueella  tärkeäksi/arvokkaaksi  luokiteltuja alueita? 
* Onko    alueella    uhanalaisiksi/rauhoitetuiksi/silmällä pidettäviksi luokiteltuja lajeja? 
* Kuuluuko alue/kohde kansalliseen tai kansainväliseen ohjelmaan? 

B) ''Vaikutuskohteen yhteiskunnallinen merkitys'' voi vaikutustyypin  mukaan  liittyä  esimerkiksi  taloudellisiin tekijöihin (tärkeä vedenottoalue), sosiaalisiin arvoihin (tärkeä maisema- tai virkistyskäyttöalue) tai tärkeisiin luontokohteisiin (esim. arvokas elinympäristö). Yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa on pohdittava asian tärkeyttä yleisesti esimerkiksi  yhteiskunnallisten  arvostusten  kannalta eikä niinkään yksittäisen haitan kokijan kannalta. Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa otetaan huomioon   myös   haitan/hyödyn   kokijoiden   määrä. Tässä  osatekijässä  voidaan  ottaa  huomioon  myös sidosryhmien  mahdollisesti  kokema  suuri  huoli tarkasteltavasta  asiasta  (esim.  vaikutukset  vedenlaatuun).   Seuraavia   kysymyksiä   voi   hyödyntää merkityksen arvioinnissa: 
* Kuinka  tärkeänä  tai  arvokkaana  alue  tai  asia koetaan yleisesti ottaen? 
* Onko   vaikutusalueella   arvokkaita   kulttuuriympäristöjä tai historiallisia arvoja? 
* Kuinka laajaa on alueen virkistys- tai muu käyttö? 
* Onko  vaikutusalueella  arvokkaita  luontokohteita tai esiintymiä? 
* Mikä on vaikutuksen kokijoiden määrä? 
* Kuinka alkuperäinen/ainutlaatuinen on alueen tila? 
* Herättääkö  hankkeen  aiheuttama  muutos  tarkasteltavaan  asiaan  voimakkaita  ristiriitoja  tai laajaa huolta? 

C) ''Vaikutuskohteen  alttius  muutoksille'' kuvaa  sitä,  kuinka  herkästi  kohde  reagoi  päästöihin  tai  muihin muutoksiin toimintaympäristössä. Esimerkiksi hiljainen alue on herkempi lisääntyvälle melulle kuin sellainen alue, jossa on jo teollisuuden aiheuttamaa  taustamelua.  Seuraavia  kysymyksiä  voi hyödyntää arvioinnissa: 
* Kuinka  herkästi  vaikutuskohteen  tila  muuttuu toimintaympäristön muuttuessa? 
* Mikä  on  kohteen  kyky  sietää  hankkeen  vaikutusta ja sopeutumiskyky muutokselle? 
* Onko alueella herkästi häiriytyviä kohteita (sairaalat, päiväkodit, koulut)? 

Vaikutuskohteen herkkyys muodostuu asiantuntija-arvioina edellä mainituista kolmesta osatekijästä. Yleisperiaatteena on, että herkkyys määritetään alustavasti sen mukaan, kumpi lainsäädännöllisestä ohjauksesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä  on  saanut  korkeamman  arvon.  Tämän  jälkeen herkkyysarviota  voidaan  nostaa,  laskea  tai  pitää ennallaan sen mukaan, millainen on kohteen alttius muutokselle. Taulukossa 5 on kuvattu viitteellisiä esimerkkejä vaikutuskohteen herkkyysluokista ja  kuvattu  väreillä,  mihin  herkkyyden  alatekijään asia  liittyy.  Yleispätevää  ohjetta  eri  osatekijöiden arvojen yhdistämiseen ei ole kuitenkaan mahdollista antaa.

===Muutoksen suuruus ja suunta===

'''2.  päätekijä:  Muutoksen  suuruus  ja  suunta''' kuvaavat itse hankkeesta aiheutuvan muutoksen ominaispiirteitä.  Tässä  erittelevässä  lähestymistavassa muutoksen   suuruus   tulisi   arvioida   pelkästään hankkeesta   aiheutuvan   muutoksen   perusteella ottamatta tässä vaiheessa huomioon vaikutuskohteen ominaispiirteitä, esimerkiksi kohteen alttiutta muutokselle.   Muutoksen   suuruus   koostuu   kolmesta osatekijästä: 

[[Tiedosto:Suuruus-taulukko.png|thumb|500px|Viitteellisiä esimerkkejä muutoksen suuruusluokista.]]

A) '''Muutoksen voimakkuus ja suunta''' kuvaa hankkeesta aiheutuvan muutoksen fyysistä ulottuvuutta. Suunta määrittää, onko vaikutus kielteinen vai myönteinen.   Voimakkuuden   mittaamiseen   voidaan  käyttää  vaikutuksen  mukaan  erilaisia  fyysisiä  mittareita  ja  ohjearvoja,  esimerkiksi  melulle äänenpainetasoa (dB). Toisaalta on myös olemassa  vaikutuksia,  joille  ei  löydy  luontaista  mittaria (esimerkiksi  maisema),  jolloin  muutoksen  voimakkuutta  voidaan  arvioida  asiantuntija-arviona suhteessa  sen  aiheuttamaan  haittaan  tai  hyötyyn. Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää arvioinnissa: 
* Kuinka  paljon  päästöjen  määrä  tai  kuormitus kasvaa? 
* Aiheuttaako  muutos  raja-arvojen  ylityksiä  tai alituksia? 
* Kuinka oleellisesti hanke muuttaa alueen tilaa, ja kuinka paljon olosuhteet heikkenevät? 
* Kuinka paljon hanke heikentää luontotyyppejä ja lajien elinmahdollisuuksia? 
* Kuinka paljon hanke vaikuttaa alueen ominaispiirteisiin? 

B) '''Alueellinen  laajuus'''  kuvaa  muutoksen  maantieteellistä   ulottuvuutta   eli   sitä,   kuinka   laajalla alueella (esim. paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti)  hankkeesta  aiheutuva  muutos  on  havaittavissa.  Periaatteessa  laajuus  voidaan  ilmaista etäisyytenä  kohteesta,  mutta  esimerkiksi  alueen pinnanmuotojen  tai  kasvillisuuden  vuoksi  vaikutusalueen  laajuus  voi  vaihdella  eri  suuntiin.  Seuraavia kysymyksiä voi hyödyntää tämän osatekijän määrittelyssä: 
* Kuinka laajalla alueella muutos on havaittavissa? 
* Kuinka suureen osaan kohteen elinympäristöstä hanke vaikuttaa? 

C) '''Kesto''' kuvaa hankkeesta aiheutuvan muutoksen ajallista ulottuvuutta eli sitä, kuinka kauan muutos on  havaittavissa.  Keston  arvioinnissa  on  tarpeen huomioida  myös  vaikutuksen  toistuvuus,  ajoitus ja jaksotus. Esimerkiksi erittäin pitkäkestoinenkin vaikutus  voidaan  luokitella  alempaan  luokkaan, johon  se  pelkän  keston  mukaan  kuuluisi,  mikäli se ei ole jatkuvaa ja se on esimerkiksi ajoitettu tai jaksotettu siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä. 

Kuten vaikutuskohteen herkkyydenkin kohdalla  asiantuntija  määrittää  muutoksen  suuruuden osatekijöiden  arvioiden  perusteella.  Voimakkuuden  arvo  voidaan  ottaa  arvion  pohjaksi  ja  sitä säädetään  laajuuden  ja  keston  arvojen  mukaan vastaamaan  asiantuntijan  näkemystä.  Taulukossa 6  on  kuvattu  viitteellisiä  esimerkkejä  muutoksen suuruusluokista.

Muutoksen   suuruuden   sekä   edellisessä   kohdassa   kuvatun   kohteen   herkkyyden   arvioinnin tukemiseksi    on    IMPERIA-hankkeessa    koottu esimerkkejä  erilaisista  luokitteluasteikoista  (Ikäheimo  2015).  Ohje  sisältää  asteikkoja  eri  vaikutustyypeille,    kuten    luontovaikutuksille,    mutta myös  yksityiskohtaisempia  asteikkoja  on  laadittu esimerkiksi  kasvillisuudelle  ja  eläimistölle.  Ohjeessa  esitetyt  luokitukset  perustuvat  osittain  kotimaisiin  ja  kansainvälisiin  ohjeisiin,  oppaisiin  ja YVA-hankkeisiin.   Luokitukset   ovat   viitteellisiä, sillä yleispätevien kaikkiin hanketyyppeihin ja tapauksiin soveltuvien luokitteluasteikkojen laatiminen on mahdotonta. Täten ne on syytä mukauttaa kunkin YVA-hankkeen erityispiirteisiin sopiviksi. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää hankekohtaiseksi  räätälöityjen  asteikkojen  muodostamista  jo  arviointiohjelmavaiheessa,  ja  asteikkojen  muokkaamista viranomaisilta, sidosryhmiltä ja kansalaisilta saadun palautteen perusteella.

===Arvio vaikutuksen merkittävyydestä===

[[Tiedosto:Merkittavyys-taulukko.png|thumb|600px|Vaikutusten merkittävyyden arviointi herkkyyden ja muutoksen suuruuden perusteella.]]

''' Arvio   vaikutuksen   merkittävyydestä''' tehdään edellä  kuvattujen  vaikutuskohteen  herkkyyttä  ja  hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruutta koskevien arvioiden perusteella. Arvioinnissa voidaan hyödyntää viereistä taulukkoa, jossa myönteiset vaikutukset ovat vihreällä ja kielteiset punaisella. Taulukko on ohjeellinen ja etenkin niissä tapauksissa, joissa vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys ovat asteikon eri päistä (esim. suuruus vähäinen ja herkkyys suuri), taulukon arvoon kannattaa suhtautua varauksella.

Hankkeen vaikutuksiin ja niiden arviointiin voi liittyä myös erityyppisiä epävarmuuksia ja riskejä. ARVI-lähestymistavassa   voidaan   kuvata   myös vaikutuksen  toteutumiseen  liittyvää  epävarmuutta,   vaikutusarviointiin   liittyvä   epätarkkuutta   ja hankkeeseen liittyviä riskejä kullekin arvioitavalle vaikutukselle. Lisäksi voidaan kuvata sitä, minkälaisilla toimenpiteillä vaikutusta voidaan lieventää ja  kuinka  paljon,  sekä  sitä,  liittyykö  vaikutukseen yhteisvaikutuksia  jonkin  toisen  vaikutuksen  tai hankkeen kanssa.

=== Lähestymistavan soveltaminen YVA-menettelyn ohjelma- ja selostusvaiheissa ===

[[Tiedosto:Suuntaviivoja.png|thumb|500px| Suuntaviivoja vaikutusarvioiden toteuttamisella riippuen siitä, kuinka oleellisiksi vaikutukset on alustavasti arvioitu sekä siitä, kuinka paljon epävarmuuksia arvioihin liittyy.]]

ARVI-lähestymistapaa    voidaan    hyödyntää    eri laajuudella  YVAn  ohjelma-  ja  selostusvaiheissa. Ohjelmavaiheessa   tai   yleisemmin   ympäristöarviointien    suunnitteluvaiheessa    lähestymistavan kriteereitä  voidaan  hyödyntää  tarkistuslistamaisesti arvioitavien vaikutusten tunnistamisessa (ks. Menetelmiä merkittävien vaikutusten tunnistamiseen).  Tässä  vaiheessa  tulee  myös  päättää,  millä tarkkuustasolla  varsinaiset  arvioinnit  tehdään,  ja määritellä luokitteluasteikot tämän mukaan. Hyvä käytäntö  on  myös  jo  ohjelmavaiheessa  tunnistaa vaikutusten  alustaviin  arvioihin  liittyvät  epävarmuudet ja hyödyntää tätä tietoa päätettäessä, mitä vaikutustarkasteluja  on  tarpeen  tehdä.  Arviointiselostusvaiheessa  lähestymistapaa  hyödynnetään jäsennellymmän  arvion  tekemiseen  vaikutusten merkittävyydestä ja sen kaikista osatekijöistä yksityiskohtaisemmin  arvioitaviksi  päätettyjen  vaikutusten osalta. Muiden vaikutusten osalta laaditaan yleispiirteisempi  arvio  muutoksen  suuruuden  ja kohteen  herkkyyden  perusteella.  Myös  esitettäessä  vaikutusarvioita  voidaan  käyttää  eri  tarkkuustasoa  eri  vaikutuksissa. Yllä olevassa kuvassa  on  esitetty suuntaviivoja   vaikutusarvioiden   toteuttamiselle  sen  mukaan,  kuinka  olennaiseksi  vaikutukset  on alustavasti arvioitu ja kuinka paljon epävarmuuksia arvioihin liittyy.

===ARVI-työkalu===

[[Tiedosto:Arvi-tyokalu.png|thumb|500px| Näkymä ARVI-työkalun ”Vaikutusarviot”-välilehdeltä. Välilehdellä on vaikutusmatriisi jokaiselle arvioitavalle vaihtoehdolle, kuvassa on kaksi vaihtoehtoa.]]

ARVI  on  Excel-pohjainen  Visual  Basic  -laajennuksella  toteutettu  työkalu  vaikutusten  merkittävyyden  arvioinnin  tukemiseen.  ARVI on  suunniteltu  tukemaan  YVA-  projektipäällikön työtä eri asiantuntijoiden arvioiden kokoamiseksi ja tulosten raportoimiseksi. Asiantuntijat kirjaavat ensin  arvionsa  kunkin  vaikutuksen  merkittävyydestä erilliselle Excel-lomakkeelle. Työkalun avulla arviot kootaan yhteen ja niiden pohjalta voidaan tuottaa  erilaisia  yhteenvetotaulukoita  ja  kuvaajia. Arviot  voidaan  myös  syöttää  suoraan  työkaluun, jolloin   Excel-lomakkeen   täyttämistä   ei   tarvita. Myös  yhteysviranomainen  voi  hyödyntää  työkalua. Työkalutiedosto voidaan julkaista YVA-selostuksen  liitemateriaalina  hankkeen  verkkosivuilla. ARVI-työkalu ohjeistoineen on ladattavissa ilmaiseksi  [http://imperia.jyu.fi/ IMPERIA-hankkeen  kotisivuilta].

===Haasteita merkittävyyden arvioinnissa===

Vaikka  merkittävyyden  arviointia  varten  voidaan kehittää  järjestelmällisiä  lähestymistapoja  ja  soveltaa   valtakunnallisesti   yhtenäisiä   periaatteita, riteereitä  ja  asteikkoja,  on  merkittävyyden  arviointi  viime  kädessä  kuitenkin  subjektiivista.  Eri ihmiset arvostavat eri asioita ja kokevat vaikutukset  eri  tavalla.  Esimerkiksi  hankkeen  vaikutuspiirissä  oleva  yhteisö  voi  pitää  havaittavissa  olevia vaikutuksia  huomattavasti  merkittävämpinä  kuin vaikkapa  asiantuntijat.  Arviointiselostuksissa  tulisikin  kuvata  myös  mahdollisia  asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyseroja ja niiden syitä. Arviointikehikkoa voidaan hyödyntää sidosryhmien näkemysten  selvittämisessä  esimerkiksi  niin,  että heiltä  kysytään  näkemystä  asiantuntijoiden  arvioista työpajassa jaettavalla lomakkeella. 

Vaikutusten   merkittävyyttä   arvioidaan   YVA-hankkeissa   sekä   arviointiohjelmavaiheessa   että arviointiselostusta   laadittaessa.   Nykyistä   järjestelmällisempi  ja  läpinäkyvämpi  vaikutusten  merkittävyyden  alustava  arviointi  jo  arviointiohjelmavaiheessa  edesauttaisi  keskustelua  siitä,  mihin vaikutuksiin YVAssa tulisi kiinnittää erityistä huomiota  ja  mitkä  vaikutukset  voisivat  jäädä  vähemmälle   huomiolle.   ARVI-lähestymistavan   kriteereitä  ja  periaatteita  voisi  hyödyntää  myös  tässä YVA-menettelyn vaiheessa. 

Tulkittaessa  vaikutusten  merkittävyyden  arvioinnin tuloksia on haasteena arvioida, mitä tulokset käytännössä tarkoittavat hankkeen kannalta. Jos arvioinnista saadaan esimerkiksi tulos, että osa kielteisistä vaikutuksista on merkittävyydeltään suuria tai erittäin suuria, tulisi selvittää, voidaanko näitä vaikutuksia   vähentää   hankevaihtoehtoa   muuttamalla   tai   erilaisilla   lieventämistoimenpiteillä. Sen  sijaan  yksiselitteisiä  päätelmiä  hankkeen  toteuttamiskelpoisuudesta  ei  ole  mahdollista  tehdä, sillä  päätelmät  riippuvat  vaikutuksesta  ja  siihen liittyvästä lainsäädännöstä. 

==Vaihtoehtojen vertailu ja vertailun esittäminen==

Vaihtoehtojen  vertailu  auttaa  vastaamaan  kysymyksiin: Mikä vaihtoehto voitaisiin valita ja millä perusteilla?  Onko  ehdotetun  hankkeen  toteuttaminen  ylipäätään  perusteltua?  Vertailun  perimmäisenä  tarkoituksena  on  avustaa  suunnittelua  ja päätöksentekoa  ja  kuvata  vaihtoehtojen  etuja  ja haittoja sekä perustella vaihtoehtojen paremmuus- ja edullisuusjärjestyksiä eri näkökulmista. Vaihtoehtojen  vertailuun  on  erilaisia  menetelmiä,  jotka poikkeavat  toisistaan  muun  muassa  siinä,  kuinka erittelevästi vaikutukset esitetään.

=== Erittelevät vertailumenetelmät ===

Yleensä  YVA-selostuksessa  vaihtoehtojen  vertailua  havainnollistetaan  jonkin  yhteenvetotaulukon tai   -taulukkojen   avulla.   Niissä   esitetään   kukin vaihtoehto eritellysti kunkin vaikutuksen suhteen. Sanallisten kuvausten lisäksi vaihtoehtojen vaikutusten  merkittävyyksiä  havainnollistetaan  värein, plus- ja miinusmerkein tai muilla symboleilla.

Erittelevien  menetelmien  etuna  on,  että  niiden avulla    pystytään    havainnollisesti    esittelemään vaihtoehtojen  välisiä  eroja.  Vaikutusten  merkittävyysarvioita voidaan havainnollistaa myös värein, jolloin  vertailutaulukosta  näkee  suoraan,  mitkä vaikutukset  ovat  merkittävimmät.  Haasteena  värien käytössä on, että vaihtoehtojen paremmuutta tulee tällöin helposti arvioitua sen mukaan, kuinka  monessa  eri  tekijässä  vaihtoehto  saa  tietyn  värin. Tämän tarkastelutavan ongelmana on se, että käsitys vaihtoehtojen hyvyydestä voi riippua siitä, kuinka   laajoina   kokonaisuuksina   eri   vaikutukset  esitetään.  Esimerkiksi,  jos  luontovaikutusten arviot  tehdään  lajikohtaisesti,  saattaa  näistä  tulla monta  samanväristä  kohtaa,  mikä  voi  synnyttää käsityksen  merkittävämmistä  vaikutuksista  kuin silloin,  jos  lajistoa  tarkastellaan  yhtenä  kokonaisuutena.

===Yhdistelevät vertailumenetelmät===

Vaihtoehtoja  voidaan  vertailla  myös  yhdistämällä eri  vaikutustyyppien  arviot  yhdeksi  vaihtoehdon hyvyyttä kuvaavaksi kokonaisarvoksi. Yhdisteleviä vertailumenetelmiä  on  YVA-hankkeissa  käytetty vähän,  sillä  YVA-menettely  ei  edellytä  arvioinnin tekijältä   vaihtoehtojen   paremmuusjärjestykseen laittamista  ja  erittelevät  menetelmät  tuovat  avoimesti  esille  hankevaihtoehtojen  hyvät  ja  huonot vaikutukset.  Lisäksi  yhdistelevissä  menetelmissä vaaditaan tietoa siitä, kuinka merkityksellisinä eri vaikutuksia pidetään suhteessa toisiinsa. Tämä on käytännössä arvosidonnaista ja riippuu siitä, miltä katsantokannalta  asiaa  katsotaan.  Nyrkkisääntönä  yhdisteleviä  menetelmiä  käytettäessä  voidaan pitää  sitä,  että  asiantuntijat  tekevät  arviot  vaihtoehtojen  yksittäisistä  vaikutuksista,  mutta  vaikutusten   arvottaminen   (painokertoimet)   riippuu näkökulmasta. Poikkeuksiakin on, sillä esimerkiksi  maisemavaikutuksissa  myös  arvio  vaikutuksen suunnasta  ja  suuruudesta  voi  riippua  arvioijasta. Tämän vuoksi yhdistelevissä tarkasteluissa on erittäin tärkeää tuoda esiin se, mikä osa arvioista perustuu  vaikutusselvityksiin,  asiantuntija-arvioihin  ja subjektiivisiin näkemyksiin.

Yksi  YVAn  tavoitteista  on  toimia  suunnittelutyön  apuvälineenä,  ja  tässä  suhteessa  vaihtoehtojen  kokonaisvaltainen  tarkastelu  voi  auttaa vaihtoehtojen   hyötyjen   ja   haittojen   hahmottamista.  Yhdistelevien  menetelmien  ongelmakohtina  on  usein  kuitenkin  se,  että  menetelmän  soveltajat  eivät  tunne  tarpeeksi  hyvin  menetelmää eikä  siihen  liittyviä  oletuksia  ja  perusteita  esitetä tarpeeksi  (Turtiainen  2000,  Lawrence  2007).  Näiden  ongelmakohtien  välttämiseksi  vaihtoehtojen muodostaminen,  arviointi  ja  vertailu  kannattaa ajatella   vaiheittaisena   tarkentuvana   prosessina, jonka  kuluessa  kuva  vaihtoehtojen  vahvuuksista ja heikkouksista paranee. Hankkeen aikaisissa vaiheissa  voidaan  vertailla  hankkeesta  mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, mikä puolestaan voi auttaa vaikutusarvioiden  kohdentamisessa  oleellisiin  tekijöihin. Tällöin on kuitenkin tarpeellista korostaa arvioiden alustavuutta ja sitä, että vaikutusarvioita tehtäessä  saatavan  lisätiedon  myötä  arviot  voivat tarkentua. Tässä suhteessa arvioihin liittyvien epävarmuuksien esittäminen saattaa edesauttaa myös arvioiden  alustavuuden  ymmärtämistä.  Arviointiprosessin  alkuvaiheessa  on  lisäksi  syytä  muistaa, että vaihtoehdot voivat olla vasta alustavia, ja arviointiprosessin  kuluessa  saatavan  tarkemman  kokonaisnäkemyksen  myötä  voidaan  usein  luoda  uusia parempia vaihtoehtoja. 

Monitavoitearviointi   on   yksi   paljon   käytetty yhdistelevä  menetelmä  (Marttunen  et  al.  2008, Mustajoki et al. 2015). Sitä on sovellettu Suomessa useissa  hankkeissa  niin,  että  hankkeen  sidosryhmien  edustajien  kanssa  on  tunnistettu  arvioinnin tavoitteet, muodostettu vaihtoehdot ja sen jälkeen selvitetty  heidän  näkemyksiään  vaihtoehdoista  ja niiden  vaikutuksista  sekä  vaikutusten  merkittävyydestä.  Yhdistämällä  vaikutustieto  ja  kunkin osallistujan  näkemykset  tavoitteiden  tärkeydestä on  laskettu  kunkin  osallistujan  näkemyksiä  kuvaavat arvot kunkin vaihtoehdon niin sanotut hyvyysarvot. Tuloksista on laadittu yhteenvetoja esimerkiksi  niin,  että  osallistujat  on  näkemyksiensä perusteella  jaoteltu  kolmeen  tai  neljään  ryhmään ja  ryhmien  väliset  erot  on  kuvattu.  Sitten  on  tarkasteltu,  mitkä  vaihtoehdot  ovat  parhaita  esimerkiksi  virkistyskäyttöarvoja  painottaville  ryhmille ja  mitkä  luontoarvoja  painottaville  ryhmille.  Lisäksi  voidaan  tunnistaa  kaikkien  ryhmien  tärkeinä  pitämiä  tekijöitä  ja  tämän  perusteella  yrittää löytää   yhteisesti   hyviä   kompromissiratkaisuja. Tämäntyyppiset tarkastelut edustavat moniarvoista  suunnittelua  ja  tukevat  erilaisiin  näkökulmiin pohjautuvien  johtopäätelmien  tekemistä  vaihtoehtotarkasteluista.

==Katso myös==

{{kaivos-YVA-raportti}}