Lähdekoodi sivulle Suomen energiantuotannon ilmastovaikutusten arviointi

[[Luokka:Energia]]
{{arviointi|moderator=smxb}}

==Osamalli (skenaariot 1-3)==

===CO<sub>2</sub> päästöt===

{| {{prettytable}}
!Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä!!Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (TJa<sup>-1</sup>)!!Korvaava energianlähde!!Korvaava tuotanto (TJa<sup>-1</sup>)!!Korvaavan tuotannon tehokkuus!!Korvaavan tuotannon päästökerroin (MgTJ<sup>-1</sup>)!!CO<sub>2</sub> päästöt (Mga<sup>-1</sup>)
|----
| 2 || 94608 || || 0 ||  || 0 || 0
|----
| rowspan="3" | 1 || rowspan="3" | 47304 || puu || rowspan="3"| 47304 || 0,35<ref name="tehokkuus">[http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2004:067E:0110:0112:FI:PDF]</ref> || 109,6 <ref name="EF">[[:op_en:Emission factors for burning processes#Emission factors for greenhousegases]]</ref> || 1,5 * 10<sup>7</sup>
|----
|turve || 0,35<ref name="tehokkuus"></ref> || 105,9 <ref name="EF"></ref> || 1,4 * 10<sup>7</sup>
|----
|kivihiili || 0,42<ref name="tehokkuus"></ref> || 98,3 <ref name="EF"></ref> || 1,1 * 10<sup>7</sup>
|----
| rowspan="3" | 0 || rowspan="3" | 0 || puu || rowspan="3" | 94608 || 0,35<ref name="tehokkuus"></ref> || 109,6 <ref name="EF"></ref> || 3,0 * 10<sup>7</sup>
|----
|turve || 0,35<ref name="tehokkuus"></ref> || 105,9 <ref name="EF"></ref> || 2,9 * 10<sup>7</sup>
|----
|kivihiili || 0,42<ref name="tehokkuus"></ref> || 98,3 <ref name="EF"></ref> || 2,2 * 10<sup>7</sup>
|----
|}

*Suomen kokonaiskasvihuonepäästöt olivat vuonna 2008 noin 70 miljoonaa tonnia. 3 miljardin watin (GW) sähköntuotanto puulla tai turpeella toteutettuna tuottaisi noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, joka olisi yli 40% lisäys nykyiseen.
*Suureet:
**Tuotanto on laskettu terajouleina vuodessa (GW = GJs<sup>-1</sup> = 60 * 60 * 24 * 365 * 10<sup>-3</sup> TJa<sup>-1</sup>)
**Päästökerroin = grammaa CO<sub>2</sub> per megajoulea polttoprosessissa vapautuvaa energiaa (gMJ<sup>-1</sup>)
**Tehokkuus = hyödynnetty energia / polttoprosessissa vapautunut energia
**Päästöt ovat tonneina eli megagrammoina vuodessa (Mga<sup>-1</sup>)

====Hinta====

{| {{prettytable}}
!Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä!!Korvaava energianlähde!!CO<sub>2</sub> päästöt (Mga<sup>-1</sup>)!!Hinta per CO<sub>2</sub> Mg(tonnia) päästökaupassa (€Mg<sup>-1</sup>)!!Hinta yhteensä (M€)
|----
| 2 ||  || 0 || 15 || 0
|----
| rowspan="3" | 1 || puu || 1,5 * 10<sup>7</sup> || 0 || 0
|----
|turve || 1,4 * 10<sup>7</sup> || 15 || 210
|----
|kivihiili || 1,1 * 10<sup>7</sup> || 15 || 165
|----
| rowspan="3" | 0 || puu || 3,0 * 10<sup>7</sup> || 0 || 0
|----
|turve || 2,9 * 10<sup>7</sup> || 15 || 435
|----
|kivihiili || 2,2 * 10<sup>7</sup> || 15 || 330
|----
|}

*Hinnat ovat pyöristettyjä arvoja Euroopan päästökaupasta http://www.ecx.eu/ 
*Puun polton päästöjen hinta on 0, koska puu on määritelty uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi energianlähteeksi EU politiikassa (sen päästökerroin lasketaan päästökaupassa 0:ksi).

====Kaavat====

 päästö = päästökerroin * tarvittu energiamäärää vuodessa / laitoksen tehokkuus

 hinta yhteensä = päästöt * hinta per päästö


==Osamalli (skenaario 4)==

Skenaariossa 4 tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjä kokonaiselinkaarikustannuksen kautta. Tästä johtuen myös ydinvoiman tuotantoon liittyy päästöjä esim. uraanin louhinta, rakennus- ym. tekijöistä riippuen. Lähteenä on käytetty Pushker et al. (Environ. Sci. Technol. 2010 44, 4050-4062).
Huom! Laskut vielä kesken...


{|{{prettytable}}
! Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä
! Korvaava energialähde
! GHG-päästöt
!
!
|------
| 2 || || || ||
|------
|rowspan="6" | 1 || puu || 1,5 * 10<sup>7</sup> || 0 || 0
|------
|turve || 1,4 * 10<sup>7</sup> || 15 || 210
|------
|kivihiili || 1,1 * 10<sup>7</sup> || 15 || 165
|------
|tuuli || 1,1 * 10<sup>7</sup> || 15 || 165
|------
|aurinko || x * 10<sup>7</sup> || x1 || x2
|------
|vesivoima || y * 10<sup>7</sup> || y1 || y2
|------
| e2 || s3 || || ||
|------
| 0 || b1 || b4 || ||
|}

== Muuta ==

* Kuinka paljon keskimääräinen henkilöauton käyttö tuottaa CO2-päästöjä vuodessa ja paljonko metsää tarvitaan tämän määrän sitomiseen? 20000 km/a (ajettu kilometrimäärä)* 200 g/km (CO2) = 4000 kg. Siten, X (tilavuus)*K (kerroin, jonka muunta runkotilavuuden koko puun biomassaksi) * B (kerroin, joka muuntaa biomassan hiileksi. Oletetaan että puolet on hiiltä) * 44/12 (hiilidioksidin ja hiilen molekyylipainojen suhde) = 4000 kg, missä K = 0.7051 10<sup>6</sup> g/m<sup>3</sup> (mäntypuulle ja kuuselle K = 0.8139), B = 0.5. Ratkaisemalla X saadaan X = 3 m<sup>3</sup>. Kainuun korkeudella metsän vuosikasvu on n. 3.5 m<sup>3</sup>/hehtaari. Eli hehtaarin kokoinen männikkö riittää. Etelä-Suomessa metsä kasvaa nopeammin, n. 6 m<sup>3</sup> hehtaaria kohden. (Kts. s. 64 Tiede 1/2009, www.tiede.fi).


==Viitteet==

<references/>
[[Luokka:Ilmansaasteet]]
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]