Ympäristöriskinarviointi

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




YMPÄRISTÖRISKINARVIOINTI

Kaivostoiminta on koskemista luontoon ja ympäristöön. Malmin louhimisesta ja käsittelystä kaivoksella syntyy erilaisia päästöjä, joista osa päätyy kaivosalueen ulkopuolelle. Päästöjä syntyy aktiivisen kaivostoiminnan aikana mutta saattaa päätyä ympäristöön myös kaivoksen sulkemisen jälkeen, vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Päästöjen vaikutus kaivoksen ympäristössä on syytä arvioida mahdollisimman hyvin jo kaivostoimintaa suunniteltaessa: toiminnan mahdolliset ekotoksikologiset vaikutukset (vaikutus varsinaiseen ympäristöön) ja vaikutukset kaivosalueen ympäristön ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen (ympäristöterveysvaikutukset). Ympäristö- ja ympäristöterveysriskinarviointi on oleellinen osa myös kaivostoimintaan liittyvää lupaprosessia, erityisesti osa Ympäristön vaikutusten arviointia (YVA).

Kaivoksen suunnitteluvaiheessa

Suunnitteluvaiheen päätökset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Oleellista kaivoksen suunnitteluvaiheen riskinarviossa on hahmottaa syntyvien päästöjen tyypit, nimetä potentiaalisesti haittaa aiheuttavat päästöt ja altisteet, pyrkiä määrittämään syntyvien päästöjen määrät, niiden leviäminen ympäristöön kvantitatiivisesti ja määrittää leviämis- ja pitoisuustietojen perusteella potentiaaliset ympäristö- ja terveysriskit. Kaivostoiminnan suunnitteluvaiheen ympäristönriskinarviointi on päättelyä vaikutuksista lähtötietojen perusteella. Se voidaan tehdä mahdollisimman tarkaksi systemaattisella kattavalla riskinarviomallilla, joka listaa kaikki arvioitavat asiat (muistilista), opastaa parhaalla mahdollisella tavalla (riskinarvion toteuttaminen ja eteneminen) ja mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen vaikutusten simuloinnin, päästömääriin ja niiden tuottamaan riskiin.


Toimiva kaivos

Jo toimivalla kaivoksella ympäristö- ja ympäristöterveysriskinarviolla voidaan kartoittaa päästöistä aiheutuvat, todelliset riskit. Päästötyypit tiedetään, aineiden ja altisteiden pitoisuuksista ympäristöstä on seurantatietoa. Riskinarvio voidaan toteuttaa tarkempana ja kvantitatiivisena, sekä lähtötiedoiltaan että riskin kuvauksessa. Riskinarviomallia voidaan käyttää myös ennustamaan mahdollisten kaivostoiminnan muutosten vaikutuksia haittavaikutuksiin ja riskeihin. Riskinarvio on parhaimmillaan jatkuvassa käytössä oleva työkalu, jota voidaan käyttää osaltaan toiminnan ohjauksessa.

Kvantitatiivinen riskinarvio

Hyvä riskinarvio tuottaa kvantitatiivisen, konkreettisesti esitetyn kuvauksen riskin suuruudesta ja mahdollisista turvamarginaaleista haitallisiin altistumistasoihin ja päästöihin. Siihen tulisi aina pyrkiä. Tässä MINERA-mallissa pyritään opastamaan siihen siltä osin kuin mahdollista. Riski(t) on helpompi hahmottaa hallinnoitavaksi kun niiden suuruus on kuvattu kvantitatiivisesti. Pelkästä kyllä-ei vastauksesta (riskiä on-riskiä ei ole) riskien suuruus ei vielä ilmene. Kvantitatiivinen riskinarvio on erityisen tärkeää silloin kun haittavaikutus todetaan todeksi tai hyvin todennäköiseksi. Osassa arvioitavia asioita kvalitatiivinen, pelkästään kuvaileva arvio on ainoa mahdollisuus tai käytettävissä oleva tieto ei salli pidemmälle menevää riskiarviota.

Sekä ympäristö- että terveysvaikutusten arvioimiseksi mahdollisimman kattava ja tarkka tieto altisteiden pitoisuuksista ympäristössä on tärkeää. Pitoisuustietoa eri mediumeissa (pintavedet, ulkoilma, maaperä) käytetään suoraan riskinarvioon (erityisesti ekotoksikologinen arvio) ja sen perusteella voidaan laskea ihmisten saama altistuminen/annos. Altistumistaso määrää lopulta ihmisten terveysriskin ja pitoisuudet ympäristössä ekotoksikologiset vaikutukset.

Riskinarvion rajaukset

Ympäristönriskinarviointi MINERA-mallissa rajataan koskemaan riskejä kaivosalueen ulkopuolella, sen (lähi)ympäristössä. Arvioita koskevan alueen laajuus riippuu arvioitavasta päästöstä, ja tulee aina altistekohtaisessa arviossa määritellä. MINERA-ympäristönriskinarviointimalli ei kata ihmisten työperäistä altistumista kaivosalueella, työterveysriskejä kaivosalueella. Se ei kata myöskään kaivostoiminnan varsinaisia sosioekonomisia vaikututuksia (vaikutusta omaisuuden arvon muutoksiin, yritystoimintaan jne.),joiden arviointiin on omat periaatteensa. Kaivostoiminnalla saattaa olla haitallisia vaikutuksia kaivosalueen ympäristön virkistyskäyttöön. Nämä vaikutukset sisältyvät sosioekonomisiin vaikutuksiin, mutta niillä saattaa olla myös ihmisille viihtyvyyshaittaa. Jos viihtyvyyshaitta koetaan vakavana, se saattaa vaikuttaa myös terveyteen.

Ympäristöterveysriskinarvio ja ekologinen riskinarvio

Ympäristöriskinarvio jaetaan (tässä, ja yleensä) ympäristöterveysriskinarvioon ja ekotoksikologiseen riskinarvioon. Ympäristöterveysriskinarviossa arvioidaan ympäristöperäisten päästöjen ja altisteiden vaikutukset ja terveysriskit ihmisille, tässä kaivosympäristön väestölle. Ekotoksikologisessa riskinarviossa arvioidaan päästöjen haitat ja riskit luonnolle, erityisesti eläimille ja kasveille (varsinaisille ympäristölle). Ympäristöriskinarviossa arvioidaan siis samojen päästöjen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Samaa tietoa epäpuhtauksien pitoisuuksista ympäristössä voidaan käyttää riskinarvioon. Siksi on hyödyllistä tehdä arviot rinnan. Arvioiden vertaaminen lopuksi osoittaa, mitkä ovat kyseisen kaivostoiminnan tärkeimmät ympäristöriskit (Katso kohta Integroitu riskinarvio). Kohdistuvatko ne ihmisiin vai ympäröivään luontoon.

Ympäristöterveysriskinarvion yleisperiaate on kuvattu kohdassa Terveysriskinarviointi ja vastaava ekotoksikologisen riskinarvion periaate kohdassa Ekologinen riskinarviointi. Yleisperiaatteeltaan ne ovat samanlaiset: todettua altistumis/pitoisuustietoa verrataan haitalliseksi tai haitattomaksi tiedettyyn tasoon, ja siitä päätellään riskin suuruus.