YSI

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5809
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5809}}

Kysymys

YSI - Yksin osana elinkaarta on hanke, jossa selvitetään yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa. Hanke kokoaa kattavampaa tietoa yksinasuvien eri osaryhmien tilanteista eri puolilla maata selvittämällä yksinelämisen esiintyvyyttä maantieteellisesti ja yhdyskuntarakenteessa samoin kuin yksilöiden elinkaaren eri vaiheissa sekä eri elämän käännekohtien ja kriisien yhteydessä. Tavoitteena on tunnistaa niitä yksinelävien ryhmiä, joilla esiintyy merkittäviä puutteita hyvinvoinnissa joko yhden tai useamman eri indikaattorin osalta. Hankkeessa tehdään myös kansainvälinen vertailu, johon kuuluvat Ruotsi, Tanska, Norja sekä Alankomaat.

Tämä on hankeen avoimen arvioinnin sivusto. Arvioinnissa on tarkoituksena tarkastella hankkeen löydöksien pohjalta nousevia toimenpide-ehdotuksia. Arviointi on kaikille osallistujille avoin ja sen tulokset vaikuttavat hankkeen toimenpide-ehdotuksia muotoiltaessa.

Avoimeen arviointiin osallistutaan keskustelemalla tämän wikisivuston materiaalin pohjalta Ota kantaa -palvelussa.

Parhaiten arvioinnin lopputulokseen voi vaikuttaa, kun noudattaa seuraavia ohjeita:

• Keskustelussa arvostetaan lyhyitä, selkeitä kommentteja.
• Kaikki puheenvuorot tulee kytkeä selkeästi johonkin arvioinnin kohtaan.
• Esitettyihin väitteisiin pyydetään tutkimukseen nojaavia perusteluja, jotka myös linkitetään keskusteluun.
• Mielipiteiden kohtelias esittäminen on sallittua.
• Aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan.
• Henkilöön käyvät kommentit poistetaan.

Avoimen arvioinnin periaatteista voi lukea tarkemmin täällä.

Kysymys

Mitä julkinen hallinto voisi tehdä yksinasuvien yhteiskunnallisen aseman tasavertaistamiseksi ja yksinasumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa. Ensisijaisena käyttäjäryhmänä ovat eri julkishallinnon päätöksentekijät. Materiaalia voidaan käyttää taustatietona päätökisssä, joilla on mahdollisesti vaikutuksia yksinasuvia. Hankkeen loppuraportti on myös vapaasti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden käytettävissä.

Osallistujat

Hankkeen toteuttajaia ovat Suomen ympäristökeskus, Oxford Research Oy, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Väestöliitto ja Helsingin yliopisto.

• Vastuuhenkilönä toimii Emma Terämä Suomen ympäristökeskuksesta
• Avoimen arvioinnin vastuuhenkilö on Juho-Matti Paavola Oxford Researchilta

Tämä arviointi on avoin ja kuka tahansa saa osallistua.

Rajaus

Avoimen arvioinnin keskeisenä tavoitteena on arvioida keinoja, joilla julkinen hallinto voisi Suomessa eri tasoilla vaikuttaa yksinasuvien asemaan. Taustamateriaalina käytetään myös kansainvälisen vertailun kokemuksia, mutta toimenpiteiden tarkastelu rajataan Suomeen.

Yksinasuva on tässä hankeessa asumisperusteinen määritelmä yhden hengen kotitaloudelle. Se ei poissulje sosiaalisia suhteita, myöskään parisuhdetta, kun toinen asuu pääosin omassa taloudessa.

Vaihtoehdot

Tutkiuksessa esiin nousseet keskeiset haasteet ja niihin ratkaisuja tarjoavat toimenpidesuositukset

Haaste	Suositus 1	Suositus 2	Suositus 3
Riittämätön & kallis asuntotarjonta	Kiristetään omistusasumisen tai kevennetään yksityisen vuokra-asumisen verotusta	Edistetään yhteisöllistä asumista	Edistetään monipuolisen asuntokannan, erityisesti pienten asuntojen kaavoitusta
Yksinjäämisen pelko, kukaan ei ole kiinnostunut; rahojen riittäminen lääkkeisiin, hoitoon hakeutuminen	Etsitään erityisratkaisuja yksinasuvien miesten ja naisten syrjäytymiseen	Edistetään kansallisten kolmannen sektorin yhteistyöverkostojen syntymistä	Talonmiespalvelu
Pienituloisuus yhdistettynä yksinasumiseen, köyhyys	Kaikille yksinasuville ei kannata suunnata tulonsiirtoja, sillä ne eivät kohdistu erityisesti pienituloisille. Toimeentulotuki: ensisijaisten etujen parantaminen	Arvioidaan säännöllisesti erityyppisten kotitalouksien kulutustarpeita ja otetaan ne huomioon määriteltäessä toimeentulotuen ja asumistuen normeja	Kotitalousvähennys: yksinasuvien vähennysoikeuden nostaminen, toisen puolison pienentäminen, pienituloisten vähennysprosentin nostaminen

Aikataulu

Arviointi on avoinna keskiviikkoon 9.5.2018 asti. Hankkeen loppuraportti julkaistaan kesällä 2018.

Vastaus

Haasteet ja suositukset

Haaste: Asumisen kustannukset

Asumisen kustannukset ovat suhteellisesti yksiasuville isommat kuin ei-yksinasuville. Yksin asutaan pienemmissä asuinnoissa, joissa neliöhinta niin ostettuna kuin vuokrattuna on suurempi. Yksinasuvat asuvat myös useammin vuokralla. Lisäksi yksiasuvilla asumiseen liittyvät kiinteät kohdistuvat yhdelle henkilölle, kun useamman aikuisen talouksissa ne jaetaan.

Toimenpidesuositus 1. Kiristetään omistusasumisen tai kevennetään yksityisen vuokra-asumisen verotusta

Omistusasumista ja vuokra-asumista kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla. Vuokra-asujat siis maksavat (mitä todennäköisimmin) asunnon omistajan pääomatuloveron verran korkeampaa vuokraa. Tämä on eriarvoinen tilanne, josta vuokralla asuvat kärsivät. Julkishallinnon keinoja tilanteen tasaamiseksi voisivat olla joko omistusasumisen verotuksen kiristäminen tai vuokra-asumisen verotuksen helpottaminen. Yksi mahdollisuus olisi myös asuntotulon verottaminen. Vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia tulisi selvittää tarkemmin.

Toimenpidesuositus 2. Edistetään yhteisöllistä asumista

Yhteisöllinen asuminen on asumismuoto, jossa jaetaan jotain tilaa tai tiloja ja/tai sosiaalisia palveluita. Usein on käytössä omat asunnot joiden lisäksi esim. yhteisön olohuone ja muita tiloja, joita voi hyödyntää myös palveluiden tarjoamiseen. Lisäksi joitain asumiseen liittyviä hankintoja voidaan jakaa yhteisön kesken. Kansainväliset esimerkit Ruotista ja Tanskasta osoittavat, että yhteisöllinen asuminen on suosittua ikääntyivien joukossa, mutta keski-ikäiset yksinasuvat eivät ole yhteisöllisestä asumisesta olleet kovin kiinnostuneita. Yhteisöllisen asumisen tilat tulisi aina suunnitella yhdessä toivottujen kohderyhmien kanssa.

Julkinen hallinto ei ole ollut kansainvälisissä tapauksissa yhteisöllisen asumisen hankkeissa vahvasti mukana. Julkishallinnolla voisi kuitenkin olla muutamia keinoja edistää yhteisasumista. Ruotisssa on juuri otettu käyttöön tuki hankkeille, joissa pyritään remontin yhteydessä tekemään talonyhtiöistä paremmin yhteisasumiseen sopivia. Yksi keino on keventää varainsiirtoveroa yhteisölliseen asumiseen sopivaan taloyhtiöön muutettaessa. Yhteisöllisen asumisen ja jaetut tilat voisi myös huomioida asumistuessa. Julkishallinto voisi myös osallistua palveluiden tuottamiseen yhteisöllisen asumisen taloyhtiöissä.

Toimenpidesuositus 3. Edistetään monipuolisen asuntokannan, erityisesti pienten asuntojen kaavoitusta

Pienten asuntojen puute ja korkea kysynytä nostaa niiden hintoja. Kaavoitus on paras keino lisätä pienempien asuntojen rakentamista, mikä hillitsisi hintakehitystä. Yksinasuvat kuitenkin toivovat tilavampaa asumista siinä missä ei-yksinasuvatin, joten kaavoituksessa tulee ottaa uhomioon monipuolisuus ja asumisen hintaa ylipäänstä tulisi pyrkiä kohtuullistamaan.

Haaste: Yksinäisyys ja yksinjäämisen pelko; Rahojen riittäminen lääkkeisiin, hoitoon ja palveluiden pariin hakeutuminen

Yksin asuu iso joukko erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Yksinasuminen ei ole suurelle osalle lainkaan ongelma, päinvastoin se koetaan parhaana asumismuotona, mutta samalla yksiasuvilla esiintyy merkittävästi enemmän sekä sosiaalisia että taloudellisia haasteita verrattuna useamman aikuisen kotitalouksiin. Yksinäisyyden tuntemukset ovat tyypillisempiä yksiasuvien keskuudessa ja palveluiden saavuttaminen on haastavaa.

Toimenpidesuositus 4. Etsitään erityisratkaisuja yksinasuvien miesten ja naisten syrjäytymiseen

Yksinasuvien joukko on laaja ja heterogeeninen, joten heidän haasteisiin liittyvät ratkaisutkin ovat moninaisia. Yksinasuvista ja heidän tilanteestaan on liian vähän tietoa. Tarvitaankin lisätutkimusta erityisesti kaikkein vaikemmassa asemassa olevien ja köyhien yksinasuvien auttamiseksi suunnitellusita täsmätoimista. Lisäksi pitää selvittää, miten nämä ryhmät voisi tavoittaa. Julkisia palveluita, erityisesti aikusisosiaalityötä tulisi kehittää niin, että tunnistetaan perheiden tarpeiden lisäksi myös yksinasuvien erityistarpeet. Sosiaalipalveluissa voisi olla yksinasuvia koskeviin kysymyksiin erikoistuneita työntekijöitä.

Toimenpidesuositus 5. Edistetään kansallisten kolmannen sektorin yhteistyöverkostojen syntymistä

Kansainvälisesti sekä Alankomaissa (Coalition Erbilij) että Tanskassa (Folkebevægelsen mod Ensomhed) on tarjolla esimerkkejä siitä, miten paikallinen kolmannen sekotrin toiminta on onnistuttu kasvattamaan kansalliseen mittakaavaan. Nämä verkostot ovat toimineet yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tuntemusten vähentämiseksi. Julkisen hallinnon rooli hankkeissa on ollut paitsi rahoittajana, niin mikä vielä tärkeämpää, myös antamassa tukea, tiloja ja näkyvyyttä kampanjoille. Ne ovatkin onnistuneet tavoittamaan kohderyhmiä hyvin. Mahdollisuuksia vastaavan toiminnan käynnistämiseen myös kotimaassa tulisi tarkastella.

Toimenpidesuositus 6. Talonmiespalvelu

Epävirallisen tuen puute vaikeuttaa monien yksinasuvien, erityisesti ikääntyvien naisten, elämää. Ruotissa on tarjolla kunnallinen talonmiespalvelu (Fixar Malte), joka auttaa monissa yksinkertaisissa kotitalouden puhdetöissä. Tätä ajatusta voisi laajentaa: pilotoidaan erillinen palkattu yhteisö- tai kaupunginosakohtainen sosiaalinen talkkari, joka paitsi auttaa arjen askareissa on myös seurana ja osaa ohjata asiakkaat oikeiden palveluiden ääreen. Tällainen henkilö tarvitsisi siis myös lyhyen koulutuksen tarjolla olevista palveluista. Tällainen koulutus voitaisiin järjestää yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Haaste: Pienituloisuus yhdistettynä yksinasumiseen, tulonsiirrot, sosiaaliturvajärjestelmä

Yksinasuvat käyttävät ei-yksinasuvia enemmän monia sosiaalietuuksia, kuten asumistukea. Myös toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Vaikuttaakin siltä, että yksiasuvilla on ei-yksinasuiva useammin erilaisai toimeentulon ongelmia. Tähän vaikuttavat myös korkeammat asumisen kustannukset.

Toimenpidesuositus 7. Toimeentulotuki: ensisijaisten etujen parantaminen

Kaikille yksinasuville ei kannata suunnata tulonsiirtoja, sillä yksinasuvat ovat siinä määrin moninainen joukko, että ne eivät kohdistu erityisesti pienituloisille. Niinpä apuna yksinasuvien köyhyyteen olisi sama kuin ei-yksinasuvilla: ensisijaisten etujen nostaminen tasolle, jossa ne riittävät elinkustannuksiin.

Toimenpidesuositus 8. Arvioidaan säännöllisesti erityyppisten kotitalouksien kulutustarpeita ja otetaan ne huomioon määriteltäessä toimeentulotuen ja asumistuen normeja

Viitebudjeteista voidaan tarkastella, millaisia painokertoimia kotitalouksien muut jäsenet saavat suhteessa yksinasuvaan aikuiseen. Tällöin nähdään, että viitebudjettiin verrattuna toimeentulotuen perusosa suosii lapsiperheitä ja kahden aikuisen talouksia. Näitä kertoimia ja kotitalouksien kulutustarpeita tulisi tarkastella säännöllisesti ja myös huomioida ne etuuksia arvioitaessa.

Toimenpidesuositus 9. Kotitalousvähennyksen tasapuolistaminen

Kotitalousvähennys on tällä hetkellä yksiasuvien kannalta tarkasteltuna eriarvoinen, sillä useamman aikuisen kotitalouden vähennysoikeuksien katto on huomattavasti korkeammalla. Tähän epäkohtaan on useampia ratkaisuja: yksinasuvien vähennysoikeuden nostaminen, toisen puolison pienentäminen, pienituloisten vähennysprosentin nostaminen. Koska kotitalousvähennys ei ole kovinkaan oikeudenmukainen vähennys, vaan se kohdistuu vahvasti parempituloisille, voisi olla parempi vaihtoehto aloittaa tuen karsiminen alentamalla puolisoiden vähennysoikeutta.

Perustelut

Edellä esiteyty yksinasuvia kohtaavat haasteet ja niihin vastaavat suositukset perustuvat aikaisempaan tutkimukseen, hankkeen aikana saatuihin tutkimustuloksiin sekä tässä arvoinnissa saatuihin tuloksiin.

Hankkeessa tehty tarkastelu on jaettu seitsemään osa-alueeseen. Alla esitetään hankkeessa tähän mennessä saatuja keskeisiä löydöksiä tiiviisti. Kukin osa-alue sisältää lyhyen esittelyn ja linkin materialiin, jossa tuloksia käydään tiiviisti läpi. Laajempi loppuraportti julkaistaan VN TEAS -sarjassa kesän 2018 aikana.

Yksinasuminen alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Toteuttaja: Suomen Ympäristökeskus

Tässä osiossa tarkastellaan erilaisa rekisteriainiestoja ja paikkatietoja yhdistelemällä yksinasuvien määrää sekä ikärakennetta ja verrataan näitä myös muoden Eurooppalaisten maiden tietoihin. Lisäksi tarkastellaan yksiasuvien sijoittumista Suomessa.

Keskeisiä havaintoja:

• Yksinasuminen Suomessa yleistynyt rajusti: yhden hengen kotitalouksia on 4. eniten Euroopassa.
• Yksinasuvat asuvat keskimäärin muita useammin sisemmällä kaupunkialueella. Kaupunkien sisällä yksinasuvat asuvat keskimäärin useammin hyvin saavutettavilla sijainneilla, joissa on hyvä palvelutarjonta (keskusta ja sen reunavyöhyke) kuin muut kaupunkilaiset.
• Yksinasuvat naiset ja miehet on painottuneet alueellisesti eri tavalla: naiset asuvat keskimäärin useammin kaupunkiympäristöissä kuin miehet, sekä alue- että yhdyskuntarakenteen tasolla.
• Asunnon talotyyppi, pinta-ala ja sen hallintamuoto vaihtelevat yksinasuvilla iän mukaan, mutta jakauma poikkeaa muusta väestöstä, esim. kerrostalo- ja vuokra-asuminen huomattavasti yleisempää.

Tuloksia tarkemmin: File:AvoinArviointi_Tiitu_20042018.pdf

Katso myös:

”Yksin – vaan ei yksinäinen?” SYKE:n Sateen varjolla -blogi, syyskuu 2017

Yksinasuminen elinkaarella

Toteuttaja: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Tässä osiossa tavoitteena on selvittä, miten yksinasuminen jakautuu ja vaikuttaa läpi ihmisten elinkaaren. Se perustuu Tilastokeskuksen FLEED-aineisoon (Finnish Longitudal Employee-Employer Data), jonka avulla voidaan seurata samoja ihmisiä 26 vuoden ajan vuodesta 1988 vuoteen 2014.

Keskeisiä havaintoja:

• Osa ihmisistä asuu suuren osan elämästään yksin - Korostaa yksin asumisen merkitystä hyvinvoinnin jakautumisen kannalta.
• Yksin asuvat eivät ole selkeästi muita pienituloisempia - Yksin asuville suunnatut taloudelliset tuet menisivät usein keskituloisille.
• Yksin asuvat ovat muita paljon useammin vuokralla - Omistus- ja vuokra-asumisen verotuet?

Tuloksia tarkemmin: File:AvoinArviointi_Määttänen_20042018.pdf

Yksinasuvat – toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Toteuttaja: Väestöliitto

Osion tavoiteena on selvitää, mikälaisia toimeentuloon, terveydeen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita yksinasumiseen liittyy ja löytyykö erityisiä palvelukatveita tai -pullonkauloja, jotka vaikuttaisivat jonkin yksinasuvan ryhmän tuen saantiin eriarvoistavasti. Aineistona on käytetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n aineistoa sekä muita rekisteritietoja.

Keskeisiä havaintoja:

• Yksinasuvilla toimeentulovaikeudet olivat lähes kaksi kertaa niin yleisiä kuin ei yksin asuvilla kaikissa ikäryhmissä.
• Yksinasuvat kokivat terveydentilansa keskimäärin heikommaksi kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.
• Yksinasuvien sosiaalinen kanssakäyminen (ystävien tai tuttavien kanssa) on keskimäärin runsaampaa kuin ei yksin asuvilla.
• Yksinasuvat käyttävät lähes saman tasoisesti julkisen terveydenhuollon (terveyskeskukset) palveluja mutta vähemmän yksityisen puolen avoterveydenhuollon palveluja (työterveyshuolto, yksityiset terveysasemat) ei yksin asuviin verrattuna.
• Yksinasuvat jäävät ei yksin asuviin verrattuna useammin myös epävirallisen avun ja tuen ulkopuolelle. Valtaosalla on kuitenkin läheis-/tuttavaverkostoa, jolta on mahdollista saada apua.

Tuloksia tarkemmin: File:AvoinArviointi_Miettinen_20042018.pdf

Yksinasuvien sosiaaliturva ja tulonsiirrot

Toteuttaja: Helsingin yliopisto

Tässä osiossa on tavoitteena tarkastella suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja tulonsiirtoja yksinasuvien näkökulmasta: miten yksiasuvat hyödyntävät sosiaaliturvaa ja kohteleeko tulonsiirtojärjestelmä yksinasuvia tasapuolisesti verrattuna ei-yksinasuviin.

Keskeisiä havaintoja:

Verotus:

• Suomalaisen verotuksen ja sosiaaliturvan historiallisessa kehityksessä on havaittavissa selvä suunta perhe- tai kotitalouskohtaisesta kohtelusta kohti yksilöllistä kohtelua. Verotuksessa yhdenvertaisuus on jo suurelta osin toteutunut. Verotus kohtelee lähtökohtaisesti neutraalisti erilaisia kotitalouksia.
• Yksinasuvien työasuntovähennysmahdollisuus on rajoitetumpi , mitä voidaan pitää epäkohtana.

Kotitalousvähennys:

• Oikeudenmukaisinta olisi porrastaa kotitalousvähennys siten, että toisen puolison vähennysoikeus olisi alhaisempi kuin ensimmäisen puolison. Tosin samalla on otettava huomioon se, ettei lasten määrä nosta kotitalousvähennystä.

Asumistuki:

• Henkilöä kohden lasketut asumiskustannukset muodostuvat yksin asuvilla selvästi korkeammaksi kuin muilla, koska kustannuksista vastaa vain yksi henkilö. Valtaosa yleisestä asumistuesta kohdistuu yksinasuville.
• Asumistuen kustannuksia lisäävät uudistukset törmännevät vastustukseen. Ehdotukset pienten asuntojen tuotannon lisäämisestä ja yhteisöllisen asumisen suosimisesta asuntotuotannossa ja sosiaaliturvassa voivat saada enemmän kannatusta. Sama pätee ehdotukselle korkosääntelystä yleishyödyllisten asuinrakentajien vuokra-asunnoissa.

Toimeentulotuki:

• Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden yksinasuvien miesten osuus toimeentulotuen saajista oli vuonna 1991 6,3 prosenttia, kun se vuonna 2016 oli 13,9 prosenttia. Naisilla vastaavat luvut olivat 2,8 prosenttia ja 7,8 prosenttia. Yksinhuoltajilla samat luvut olivat 1,5 prosenttia ja 3,7 prosenttia. Luvut kertovat siitä, että toimeentulotuen tarve on pitkittynyt ja tarve kohdistuu entistä selvemmin yksinasuviin. Taustalla vaikuttanee paitsi työttömyys myös asumiskustannusten nousu.
• Viitebudjeteista voidaan tarkastella, millaisia painokertoimia kotitalouksien muut jäsenet saavat suhteessa yksinasuvaan aikuiseen. Tällöin nähdään, että viitebudjettiin verrattuna toimeentulotuen perusosa suosii lapsiperheitä ja kahden aikuisen talouksia

Tuloksia tarkemmin: File:AvoinArviointi_Hiilamo_20042018.pdf

Kokemuksia yksinasumisesta ja yksinäisyydestä - laadullinen aineisto

Toteuttaja: Väestöliitto

Tässä osiossa tarkastellaan yksinasuvien kokemuksia - sekä hyviä että huonoja - heidän tilanteestaan. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia toiveita yksiasuvilla on oman elämänsä parantamiseksi. Tutkimusta varten Väestöliitto toteutti Webpropol-kyselyn yksinasuville keväällä 2017. Hankkeessa hyödynnetään myös Suomalaisten yksinäisyys (SY) -aineistoa, johon vastasi vuonna 2014 netin kautta 10 907 yksineläjää ympäri Suomea. Vastaajissa oli naisia (6355) hieman enemmän kuin miehiä (4552). Vaihtoehtokysymysten lisäksi ihmisiltä kysyttiin ”Miltä yksinäisyys tuntuu?” Yksinäisyyden kokemuksistaan kirjoitti 1821 vastaajaa, naiset kaksi kertaa useammin kuin miehet.

Keskeisiä havaintoja:

• Yksinasuminen ei ole monille lainkaan ongelma, mutta samalla yksiasuvilla on merkittävästi enemmän sekä sosiaalisia että taloudellisia ongelmia.
• Yksinasuvat yksinäiset kaipaavat ihmistä, jolla olisi aikaa ja halua kuunnella heitä ja jolta he voivat saada arvostusta ihmisinä ja miehinä ja naisina. He elävät henkisen ja sosiaalisen tuen puutteessa.
• Yksinasuvista tulisi puhua heidän mielestään tasapuolisesti ja suvaitsevasti suhteessa perheellisiin.
• Yhteisöllisyyden edistäminen ja ryhmätoiminta voisi lievittää heidän yksinäisyyttään.
• Yksinasuvien elämään tulisi kohdistua poliittisia intressejä. Nyt he kokevat olevansa unohdettuja.
• Köyhät yksinasuvat naiset tarvitsevat käytännön apua ja teknistä apua elämästä selviämiseen.

Tuloksia tarkemmin: File:AvoinArviointi_Kontula_20042018.pdf

Katso myös:

”Puhuttelevia kokemuksia yksinasumisesta”, Väestöliiton Tietovuoto-blogi, huhtikuu 2018

”Yksinäisyys kalvaa yksinasuvia”, Väestöliiton Tietovuoto-blogi, toukokuu 2018

Kansainvälinen vertailu

Toteuttaja: Oxford Research

Kansainväliseen vertailuun valittiin neljä vertailumaata: Alankomaat, Norja, Ruotsi, Tanska. Yleisesti saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta tehtiin maiden välisiä vertailuja. Lisäksi paikalliset yhteistyökumppanit tekivät kussakin maassa tiedonhaun, kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastatteluiden pohjalta lyhen raportin yksinasuvien tilanteesta sekä valitsivat kolme tapaustutkimuksen kohdetta. Alkuperäinen ajatus etsiä poliittisia käytäntöjä, joilla on eri maissa helpotettu yksinasuvien asemaa. Lopulta kuitenkin tällaisia käytäntöjä ei juuri löytynyt, joten kohteeksi valittiin kustakin maasta joitain kolmannen sektorin toimijoita tai pyydettiin tarkempaa tietoa jostain tietyistä maaraportissa esiin nouseista kysymyksistä.

Keskeisiä havaintoja:

• Samantyylinen tilanne kaikkialla – yksinasuvien määrä on kasvanut tasaisesti.
• Tietoa ja tutkimuksta yksinasuvien tilanteesta on saatavilla vain vähän. Esimerkiksi yksinasuvien maantieteellisestä jakautumisesta tiedetään vertailumaissa vain hyvin vähän tai ei lainkaan.
• Poliittisesti tai yleisessä keskustelussa asia ei ole juuri esillä vertailumaissa. Yksinäisyys, erityisesti ikäihmisten, on näkyvämpi teema.

Yksinasuminen muualla eruoopassa - tilastotietoja: File:Avoin_arviointi_kv_tilastotietoa.pdf

Kansainvälisesta vertailusta tarkemmin: File:AvoinArviointi_Vainio_Paavola_20042018.pdf

Maa- ja case-raportit

Ruotsi

Maaraportti: File:Sweden -Country report.pdf

Case 1 - Fixar-Malter: File:Sweden - Case 1 - Fixar-malter.pdf

Case 2 - Single-person households in Sweden: File:Sweden - Case 2 - Single-person households in Sweden.pdf

Case 3 - Housing market: File:Sweden - Case 3 - Housing market.pdf

Tanska

Maaraportti: File:Denmark - Country report.pdf

Case 1 - Ældrebofællesskaber/Oldekoller: File:Denmark - Case 1 - Ældrebofællesskaber_Oldekoller.pdf

Case 2 - Folkebevægelsen mod Ensomhed: File:Denmark - Case 2 - Folkebevægelsen mod Ensomhed.pdf

Case 3 - Ventilen: File:Denmark - Case 3 - Ventilen.pdf

Norja

Maaraportti: File:Norway - Country report.pdf

Case 1 - Ensligens landsförbund: File:Norway - Case 1 - Ensligens landsförbund.pdf

Case 2 - Reports about single-person households: File:Norway - Case 2 - Reports.pdf

Case 3 - Third sector: File:Norway - Case 3 - Third sector.pdf

Alankomaat

Maaraportti: File:Netherlands - Country report.pdf

Case 1 - Coalitie Erbij: File:Netherlands - Case 1 - Coalitie Erbij.pdf

Case 2 - Buddy Network: File:Netherlands - Case 2 - Buddy Network.pdf

Case 3 - Young people in single-person households: File:Netherlands - Case 3 - Young people.pdf

Katso myös:

”Eurooppalaisia ratkaisuja yksinasumisen haasteisiin”, Valtioneuvoston kanslian Tieto käyttöön -blogi, maaliskuu 2018

Avoin arviointi

Hankkeen puitteissa suoritetaan myös toimintasuositusten avoin arviointi, jossa kaikki aiheesta kiinnostuneet saavat kommentoida suosituksia. Keskeisiä kysymyksiä arvoinnissa ovat:

1. Ovatko suositukset toimivia, vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia?
2. Kohdentuvatko ne oikein yksinasuviin?
3. Onko vastaavia ratkaisuja koitettu aikaisemmin muualla?

Arviointia varten järjestettiin avoin työpajatilaisuus 24.4.2018 Väestöliiton tiloissa. Osallisujille lähetettiin taustamateriaaliksi edellä linkitettyjä kalvoja. Lisäksi tilaisuuden aluksi esiteltiin hankkeen yleisiä tietoja ja keskeisiä löytöjä kalvoilla, joita pääsee selamaan tästä linkistä: File:AvoinArviointi_Terama_20042018.pdf

Työpajassa osallistujat jakautuivat kolmeen pöytään, joissa kussakin arvioitiin yhteen haasteeseen liittyviä suosituksia. Osallistujat kiersivät kaikki pöydät. Alla esitetään keskustelussa esiin nousseita saikkoja:

Pöytä 1: Asuminen ja sen kustannukset

• Asuntotarjonnan riittämättömyys on yleinen ongelma - ei vain yksinasuvien
• Verovähennyksen myöntäminen asunnon omistajalle suosisi omistajia, eikä hyöty tulisi välttämättä asukkaalle. Tässä on riski = voidaan tukea vahingossa asuntojen omistajia.
• Pienten (puhutaan mieluummin yksiöistä ja kaksioista) asuntojen kaavoittaminen on riski, koska liian pienissä asunnoissa asuminen voi aiheuttaa masennusta [lähde?]. Viihtyvyys on huono. Yksinasuvien oma toive kohtuullisesta asuntokoosta on 50 m2.
• Yksinasuvat toivovat keskusta-asumista (ja tutkimuksen mukaan valitsevat sen [lähde?]). Mutta niin toivovat muutkin, yksinasuvat eivät ole erityinen ryhmä tässä suhteessa: kasvuseuduilla voi hyvin asua keskustan tuntumassa, mutta ulkopuolella, vielä hyvien yhteyksien päässä (ja näin mahd. isommassa asunnossa).
• Yksiöiden korkeat hinnat kertovat korkeasta kysynnästä. Ellei niitä saa rakentaa lisää, niiden hinnat pysyvät korkeina. Mutta auttaako kaavoitus? Ja onko oikeasti järkevää rakentaa hyvin pieniä (esim. 15 m2 yksiöitä)?

Yhteisasuminen:

• Yhteisöllinen asuminen ei tässä tarkoita soluasumista. Oldekoller-esimerkin avaamisen jälkeen pohdittiin, miten tätä voisi lisätä. Yksi muutto 60-vuotiaana helpottaisi vanhenevien tilannetta - > ei myöhempää muuttotarvetta, koska lähes kaikki palvelut voi tuoda tällaiseen yhteisöllisen asumisen taloon.
• THLn julkaisemattoman aineiston mukaan keski-ikäiset yksinasuvat karsastavat yhteisöllisen asumisen muotoja, mutta vanhenevat yksinasuvat ovat kiinnostuneita (turvattomuuden tunne lisääntyy iän myötä).
• Voiko julkinen sektori toimillaan estää laajentumisen (perinteisen) palveluasumisen (laitosmaisuus) suuntaan? Oldekoller-mallissa infraa rahoittaa yksityinen rakentaja ja asunnot myydään markkinaehtoisesti - valtio voisi tulla vastaan esim. keventämällä varainsiirtoveroa ja tarjoamalla asunto-osakeyhtiölle palveluita edullisemmin (talonmies / sairaanhoitaja).
• Setlementti-liiton toiminta esimerkkinä tästä Suomessa.

Pöytä 2: Yksinäisyys, palveluihin hakeutuminen

Palveluihin hakeutuminen, verkostot:

• Perheiden kysymykset laajasti sosiaalialan koulutuksessa esillä - mutta yksinasuvien asiat ovat esillä sosiaalialan työntekijöiden koulutuksessa vain hyvin vähän, vaikka asiakaskunnasta huomattava osa on yksinasuvia
• Julkisten palveluiden tarjoaminen myös yksinasuville, erityisesti hyvin hoidettu aikuissosiaalityö on merkittävää. Mutta miten sen voi kohdistaa yksinasuville, koska tilanteita on paljon erilaisia.
• Voisiko sosiaalipalveluissa olla yksiasuvien asiohin erikoistuneita asiakaspalvelujoita? Tämä voisi helpottaa kynnystä tulla palvluiden piiriin, sillä yksinasuvilla toistuu usein tunne siitä, että heidän tarpeitaan ei ymmärretä.
• Nuorilla on etsivä työ, mutta vastaavaa toimintaa ei ole esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleville keski-ikäisille miehille.
• Palveluista tulisi tiedottaa paremmin - kohdennus ja sisältö paremmin erityisesti yksinasuvien asioihin liittyen.

Talonmiespalvelu:

• Talkkaripalvelu laajemmin tehtäviksi auttaa - myös palveluihin ohjaamisessa, juttelussa.
• Tällainen palvelu voisi olla myös keino löytää yksinasuvien joukosta palveluiden tarpeessa olevia henkilöitä - tulee perinteisen sosiaalityön ja julkisten palveluiden ulkopuolelta.
• Pilotointi: sosiaalisen talkkarin palkkaaminen yhteisöön - apua myös yksinäisyyden torjuntaan sekä yleisesti tietoinen yheisön tapahtumista, jos josssain kaivataan erityistä tukea.
• Myös naapuriavun edistäminen - tästä esimerkkinä Naapurilähiö-hanke Tampereella

Pöytä 3: Pienituloisuus yhdistettynä yksiasumiseen, tulonsiirrot

• Asumiskustannukset ovat keskeisin ongelma: ARA-ratkaisut, innovatiivista rakentamista
• Lisätutkimusaihe: yksinasuvien köyhyys! (nyt vain perheiden köyhyydestä erillistä tutkimusta)
• Pitäisi tutkia täsmätoimia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia yksinasuvia --> Tarvitaan paljon lisätutkimusta
• Yksinasumista halutaan suurista asumiskustannuksista huolimatta - Tulisi olla vapaus valita: ei pakottaa esim. pariskuntia muuttamaan yhteen taloudellisista syistä - Toisaalta yhteiskunnan tuki on isompi kahdelle erikseen asuvalle kuin samassa taloudessa asuvalle pienituloiselle jo nyt.
• Miten huomioidaan erilaiset elinkustannukset? - keinoja: tukien lisäosa, verotukselliset keinot
• Perustuslaki: perhesuhteiden takia ihmisiä ei tule saavuttaa eriarvoiseen asemaan --> olisi hyvä tuoda julki juridiset perusteet suosituksille
• Olisi tärkeää, että työasuntovähennys tulisi tasavertaisesti myös yksinasuville - Se on tällä hetkellä saatavissa, mutta perusteet vähennyksen myöntämiselle ovat tiukemmat kuin ei-yksiasuvalle

Sosiaalietuudet:

• Toimeentulotuella kompensoidaan asumistukea erityisesti pääkaupunkiseudulla --> ensisijaisten tukien perustasoa ylemmäs
• Mikä on toimeentulotuen normi? - viitebudjettien tulisi ohjata tuen tasoa - tämä edellyttäisi kuitenkin tuen täydellistä remottia
• Viitebudjettien taustaoletukset ovat erilaiset yksinasuville ja muille --> yksinasuvien oletetaan pärjäävän alemmalla elintasolla
• Sama etuus ei tarkoita samaa elintasoa: esim. kotitalouskohtaiset tasamaksut, kuten jätemaksut, kiinteistövero (sama kaikille kotitalouksille), tuovat lisää elinkustannuksia yksiasuville verrattuna usean aikuisen kotitalouksiin.
• Etuusjärjestelmän muutoksissa pitää aina huomioida erilaiset mahdolliset kustannusloukut

Kotitalousvähennys:

• Pienitulosten vähennysprosentin nostaminen
• Toisen puolison vähennysoikeuyden pienentäminen on outo suositus (ei paranna yksinasuvien asemaa vaan huonontaa pariskuntien asemaa)
• Toisaalta kotitalousvähennys ei ole kovinkaan oikeudenmukainen vähennys, sillä se kohdistuu vahvasti parempituloisille. Siksi voisi olla parempi vaihtoehto aloittaa tuen karsiminen alentamalla puolisoiden vähennysoikeutta.

Katso myös

Linkit edellä tekstissä mainittuihin sivustoihin löytyvät tästä tiedostosta: File:Nettiosoitteet.pdf

Kommentoi arviointia

Arviointiin liittyvä keskustelu käydään Otakantaa-sivuilla osoitteessa [linkki].