Terveydenhuollon tietojärjestelmä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Terveydenhuollon tietojärjestelmä on avoin arviointi siitä, millainen terveydenhuollon tietojärjestelmä pitäisi Suomeen kehittää.

Tähänastiset päätelmät:

  • Maailmalla on jo paljon avoimia terveydenhuollon järjestelmiä, joista voidaan oppia ja joita voidaan käyttää rakennusosina.
  • On painavia syitä pitäytyä nimenomaan avoimen lähdekoodin järjestelmissä. [1]
  • Järjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että terveydenhuollon työntekijät ovat alusta saakka mukana kehittämässä järjestelmää.

Rajaus

Kysymys

Millainen on terveydenhuollon tietojärjestelmä, joka

  • sisältää olennaisen terveydenhuollossa ja potilaiden hoidossa tarvittavan tiedon,
  • on tietoturvallinen ja pitää salassapidettävät asiat asiattomien saavuttamattomissa,
  • sisältää vakiomuoiset rajapinnat järjestelmän eri osien välillä,
  • mahdollistaa tietojen sujuvan siirtymisen toimipisteiden välillä,
  • on kustannustehokas,
  • toimii kaikilla tasoilla (terveysasema, kunta, apteekit, KELA, valtio),
  • antaa tietojen omistajalle eli henkilölle itselleen asiaankuuluvan hallintaoikeuden omiin tietoihinsa,
  • mahdollistaa seurantatietojen keräämisen jatkosuunnittelua varten,
  • on sujuvasti ylläpidettävissä ja päivitettävissä tuleviin tarpeisiin,
  • on sujuva käyttää eikä vaadi raskasta käyttökoulutusta,
  • sisältää seuraavat erityiset toiminnallisuudet: sähköinen resepti eli eResepti, henkilön omakohtainen käyttöliittymä sairauskertomustietoon eli eArkisto.

Rajat

  • Järjestelmän tulee toimia kaikkialla Suomessa ja Suomen lakien mukaisesti.
  • Järjestelmän tulee olla käyttöönotettavissa 2010-luvulla.
  • Järjestelmän tulee toimia ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

  • Järjestelmän on tarkoitus vähitellen korvata kaikki nykyiset terveydenhuollon tietojärjestelmät.
  • Käyttäjät:
    • koko terveydenhuoltosektorin henkilökunta,
    • terveydenhuollon tutkijat,
    • potilaat itse joidenkin omien tietojensa osalta (esim. oireiden kirjaaminen, yhteenvetojen ja suunnitelmien lukeminen).

Osallistujat

Tämä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua.

Skenaariot

  • Nykyjärjestelmät ja sen kehitys ilman yhtenäisjärjestelmän käyttöönottoa.
  • Uusi terveydenhuollon tietojärjestelmä otetaan käyttöön asteittain 2010-luvulla.

Tulos

Sähköisen tietojärjestelmän tulisi olla helppo ja intuitiivinen käyttää. Sen pitää olla moninaisten tahojen luettavissa ja muokattavissa, jotta kaikki maksukattoon kuuluvat palvelut ja niiden hinnat voidaan sinne päivittää. Tietojärjestelmään lisättäisiin jokaisen hoitokerran päiväys ja hinta, mikä tekisi maksukaton täyttymisestä helpon nähdä yhdellä silmäyksellä. Tällainen tietojärjestelmä veisi pois turhaa vastuuta terveyspalvelujen käyttäjältä ja onnistuessaan myös vähentäisi terveydenhoitoalan työntekijöiden työtaakkaa, sillä maksujen tarkistaminen nopeutuisi huomattavasti.

Asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä jatketaan, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksukattoja yhdistetään ja uudistetaan. Tavoitteena on luoda terveydenhuollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosiomavastuuosuus. Yhtenäisen maksukaton käyttöönotto edellyttää toimeenpanoon soveltuvaa sähköistä tietojärjestelmää.

Tietojärjestelmän rakenne ja sisältö

  • Potilaskohtaiset tiedot
    • Henkilötiedot
    • Kuvaus potilaan sairauksista
    • Potilaan lääkärissäkäynnit ja laboratoriotulokset
    • Potilaan lääkitys
    • Potilaalle kuuluvat ja potilaan saamat terveysperustaiset sosiaalietuudet
  • Lääkevalmisteita koskevat tiedot
  • Terveydenhuollon toimintaa koskevat tiedot (sis. neuvola, perusterveydenhuolto, sairaanhoito, erikoissairaanhoito, hammashuolto)
    • Toimipisteet ja niiden toiminnallisuudet
    • Toimipisteissä tehtävät toimenpiteet ja niiden ajanvaraus


Tietojärjestelmän rakentaminen ja prosessi

  • Terveydenhuollon henkilökunta on alusta asti otettava mukaan tietojärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen.
  • Tietojärjestelmän rakenteen on oltava avoin ja kaikkien nähtävillä ja kommentoitavissa.
  • Rakennetta parannetaan kommenttien ja jäsennetyn keskustelun perusteella.
  • Tietojärjestelmän kaikki tekniset osat tarjotaan avoimen lähdekoodin periaatteilla vapaasti käytettäväksi.
  • Tietojärjestelmän rakenteeseen liittyvät asiat jäsennetään tutkimuskysymyksiksi ja niihin liittyviksi vastausyrityksiksi kuten avoimessa arvioinnissa ja ratkaistaan tieteen menetemän avulla.
  • Tietojärjestelmä rakennetaan avoimesti verkossa siten, että eri valtion ja kuntien organisaatioiden atk-ammattilaiset saavat työaikanaan osallistua projektiin pienellä panoksella. Osallistumisesta jaetaan onoreita arvostusteorian mukaisesti.

Perustelut

Nykyään terveyspalvelujen käyttäjän tulee itse seurata maksukaton täyttymistä.[2] Tietojärjestelmän toteutuessa siirtyisi vastuu pois terveyspalvelujen käyttäjältä ja maksukaton täyttyminen näkyisi helposti yhdellä silmäyksellä tietojärjestelmästä. Maksukattoon lasketaan mukaan:

  • terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut,
  • fysioterapiamaksut,
  • sarjahoidon maksut,
  • sairaalan poliklinikkamaksut,
  • päiväkirurgian maksut,
  • lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa,
  • yö- ja päivähoidon maksut,
  • kuntoutushoidon maksut.[2]

Jotta kaikki nämä maksut saadaan siirrettyä tietojärjestelmään tulee kunnallisten sairaaloiden, terveyskeskuksien ja apteekkien työntekijöille luoda turvalliset käyttäjätunnukset. Terveydenhoitoalalla on jo valmiiksi pula työntekijöistä[3] joten tietojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman helppo ja intuitiivinen käyttää ettei sen käytön opetteluun tuhlaudu ylimääräisiä työtunteja.


Nykyisessä terveydenhuollossa ei ole tietojärjestelmää sanan varsinaisessa merkityksessä. On vain lukuisia erillisiä tietokoneohjelmia, jotka eivät keskustele keskenään eivätkä siten muodosta järjestelmää.


Miten hajanaisesta nykytilanteesta päästään yhtenäisjärjestelmään?

Ainoa keino lienee se, että raskas työ vanhojen tietojen siirtämiseksi jätetään tiedon nykyisille hallinnoijille eli yleensä terveyskeskuksille. Uudesta järjestelmästä on tehtävä niin houkutteleva, ja tiedonsiirtoon käytettävistä työkaluista niin helppoja, että uuteen järjestelmään siirtymisen hyödyt ovat tiedonsiirron kustannuksia suuremmat. Terveyskeskusten välistä yhteistyötä tulee voimakkaasti tukea, koska useissa terveyskeskuksissa on nykyisin samat järjestelmät, ja yhteistoiminnalla ne voivat vähentää siirtymävaiheen kustannuksia ratkaisevasti. Tämä edellyttää prosessien ja järjestelmiä koskevien tietojen avoimuutta.[1]

Tietolähteitä


Yleistietoa

Avoimia järjestelmiä


Ei-avoimia järjestelmiä


Suomalaista tietoa

Katso myös

Avainsanat

Suomen hallitusohjelma 2011, Terveydenhuolto, Sähköinen tietojärjestelmä

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Artikkeli avoimien terveydenhoitojärjestelmien hyödyistä USAssa
  2. ↑ 2,0 2,1 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakasmaksut/terveydenhuollon_maksukatto
  3. ↑ http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/05/21/paha-hoitajapula-teettaa-tuplasti-ylitoita/200813852/12

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Terveydenhuollon tietojärjestelmä. Alustava arviointi. Opasnet 2012. Viitattu 30.12.2024.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Terveydenhuollon_tietojärjestelmä&oldid=28626”