Satamalahti

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Samatalahti on kävelymatkan päässä Mikkelin keskustasta sijaitseva alue, josta on tulossa kaupungin moderni asumisen, yrittämisen ja viihtymisen alue. Mikkelin kaupunki järjestää yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurin ideakilpailun Satamalahden alueesta. Kilpailun tarkoituksena on tiivistää Mikkelin kaupunkirakennetta suunnittelemalla uusi ekologisen rakentamisen mallialue ydinkeskustan jatkeeksi Saimaan rannalle.[1] Satamalahden rakentaminen alkaa 2015 ja sinne tulee koteja yli 5000 asukkaalle.[2]

Satamalahteen on suunnitteilla Mikkelin Tiedekeskus jonka yhtenä tehtävänä on edistää ekologista suunnittelua, jakaa sitä koskevaa informaatiota, järjestää näyttelyitä ja toimia yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa koulutustilaisuuksien järjestämisessä. Toteutuessaan Tiedekeskus Mikkeli tulee toimimaan koko Satamalahden maamerkkinä. Tiedekeskuksen lisäksi rakennukseen tulisi museotoiminnan tiloja, liiketiloja jne.[3]

<googlemap version="0.9" lat="61.686656" lon="27.286606" type="map" zoom="14" width="350" scale="yes"> </googlemap>

Maantietoa

Saimaa muodostaa Mikkelin kohdalla pitkän ja kapean vesistöalueen joka päättyy Savilahteen (Satamalahden alueen lahti) ja Mikkelin satama-alueeseen. Savilahden rantoja rajaavat lännessä Satamalahden satama-, teollisuus- ja varastoalue, pohjoisessa Saksalan asuinalue ja idässä aluetta reunustaa Suomen Nuoriso-opisto. Etelässä Savilahti rajautuu VT 5:een ja Savilahden siltaan.

Savilahden rannalla on useita pienvenesatamia ja alue on ahkerassa veneilykäytössä. Vesi soveltuu uimiseen, mutta lähin virallinen uimaranta on Kaihun vesialueella. Talvella Savilahti jäätyy ja satamasta lähtee luistelureitti ja hiihtolatuja Saimaan vartta pitkin eri puolille kaupunkia.[3]

Älykäs kaupunki 2020

Mikkeli julkisti toukokuussa 2012 "Älykäs kaupunki 2020" -hankkeen. Hankkeessa panostetaan energia- ja ekotehokkuuteen ja luodaan uudenlaisia kaupunkitiloja. Kaupunki uudistaa vuoden 2013 loppuun mennessä maankäytön ja kaavoituksen prosessit sekä testaa ja pilotoi vuorovaikutuksen malleja. Ekologisuus kaupunkisuunnittelussa räjähtää tulevina vuosina. Tämä vaatii kaupungeilta radikaaliutta ja rohkeutta. Mikkelin kaavoituksen prosessien uudistushanke on uniikki, tällaista ei ole vielä tehty missään muussa kaupungissa Suomessa. Ekologisuus kulkee punaisena lankana koko yhdyskuntasuunnitteluprosessin läpi. Näin varmistetaan, että perusajatus säilyy yleiskaavoituksesta rakennusvalvontaan samana. Tulos näkyy kaupungin taloudessa kustannustehokkuutena ja päästöjen vähenemisenä

Suunnittelu toteutetaan ihmislähtöisesti ja vuorovaikutteisesti asukkaiden ja yritysten kanssa. Hankkeessa luodaan uudenlaisia vuorovaikutuksen malleja niin virkamiesten, asiantuntijoiden, päättäjien kuin asukkaiden kesken. Digitaalisten ratkaisujen avulla tietoa tarjotaan kaikille käyttäjille kestävällä tavalla sekä hyödynnetään digitaalista kaupunkitietoa.[4] Asukkaat saavat osallistua suunnitelmien tekoon uusien digitaalisten välineiden, mielipidepisteiden ja työpajojen avulla. Alueen oppilaitoksissa kehitetään suunnittelutyöhön erilaisia pelimalleja.[2]

Älykäs kaupunki osaa hyödyntää energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja, tarjoilla kuntalaisille monipuolisesti kaupunkitietoa sekä vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja itse tekemistä. Teknologian sijasta pääosaan nousevat ihmiset sekä ympäristöarvot.[2]

Arkkitehtuurikilpailu

Mikkelin kaupunki järjestää yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurin ideakilpailun Satamalahden alueesta. Kilpailun tarkoituksena on tiivistää Mikkelin kaupunkirakennetta suunnittelemalla uusi ekologisen rakentamisen mallialue ydinkeskustan jatkeeksi Saimaan rannalle[1] sekä löytää Satamalahden alueelle innovatiivinen, korkeatasoinen, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen maankäytön suunnitelma. Rakennusoikeuden maksimaalinen hyödyntäminen on toissijainen tavoite. Kilpailu on avoin kaikille Suomen ja ulkomaiden kansalaisille ammattitaustasta riippumatta.[3] Yleinen, kansainvälinen kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu I vaihe 22.5.2012 – 1.10.2012 II vaihe 19.11.2012 – 31.1.2013[1]

Tarkempi aikataulu:

  • Kilpailun ensimmäinen vaihe alkaa 22.5.2012
  • Kilpailuseminaari 15.6.2012
  • Kilpailukysymysten jättö 3.8.2012
  • Kilpailukysymysten vastaukset 3.9.2012 mennessä
  • Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy 1.10.2012
  • Kilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotukset kilpailun nettisivuille 12.11.2012
  • Kilpailun toinen vaihe alkaa 19.11.2012
  • Kilpailun toinen vaihe päättyy 31.1.2013
  • Kaupunki teettää omalla kustannuksellaan pienois-mallit kilpailun II vaiheen ehdotuksista 02/2013
  • Kilpailun toisen vaiheen arviointi 03/2013
  • Kilpailun toisen vaiheen tulokset ja arvostelupöytäkirja koko kilpailusta pyritään julkaisemaan alkuvuodesta 2013[3]

Kilpailua koskeva kaikille avoin seminaari järjestetään 15.6.2012 klo 12 alkaen Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa (2 krs.), Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli. Seminaarissa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset julkaistaan 07/2012 mennessä kilpailun internetsivuilla.[1]

Alue

Satamalahden kilpailualue rajautuu Savonrataan ännessä, Kenkäveron perinnepappilaan etelässä, Tenholankatuun pohjoisessa, Saksalan asuinalueeseen ja Tuppuralankatuun idässä. Savilahden pohjukassa on 1980-luvulla toteutettu Saksalan asuinalue, jonka kerrostalovaltainen arkkitehtuuri on yhtenäistä ja sille on leimallista punatiilen käyttö. Kilpailualueen koko on n. 93 ha vesialueet mukaan lukien. Kilpailualueeseen kuuluu myös jätevedenpuhdistamon tontti joka sijaitsee Saimaan rannalla VT 5 eteläpuolella. Puhdistamo siirtyy Metsä-Sairilaan vuonna 2017 ja vapautuva alue osoitetaan muuhun hyötykäyttöön.[3]

Kilpailualueen liittyminen ympäristöön

Kilpailualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ääressä; kokoojakadut kiertävät Satamalahtea idässä ja lännessä, etelässä VT5:n liikenne ohjautuu keskustaan Kaihun ja Sataman eritasoliittymien kautta. Satamaa palvelee Laiturikatu joka alkaa Aseman eritasoliittymästä ja jatkaa ratapihan alittavan Saksalankadun kautta Mannerheimintielle. Mannerheim-tietä pitkin päästään torin alla sijaitsevaan toriparkkiin. Tulevaisuudessa Mannerheimintien liikenteellinen merkitys kasvaa koska sen varrelle on suunniteltu pysäköintikokonaisuuksia jotka nostavat tien käyttöastetta merkittävästi. Satamalahden liikenneselvityksessä Laiturikatua on suunniteltu jatkettavaksi Saksalan kautta Melakujaan ja edelleen Tuppuralankadulle, linjauksen toteutuminen helpottaa Mannerheimintien liikennettä ja on samalla yksi ehto sille, että selvityksen mukainen maksimaalinen rakennusoikeus alueelle on mahdollista toteuttaa.

Satamalahden ja ydinkeskustan väliin sijoittuu Mikkelin rautatie- ja linja-autoliikennettä hoitava Matkakeskus. Matkakeskuksen läpi, ratapihan ylitse kulkee kevyen liikenteen silta joka yhdistää satama-alueen keskustaan ja torille. Reitti on osittain katettu ja avonaisilla osilla reitti pidetään talviaikaan sulana kaukolämmön paluulämmityksen avulla.[3]

Luonto ja kasvillisuus

Sataman alueella ei ole luonnon biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi tunnistettuja kohteita. Kaupungin tekemissä selvityksissä alueelta ei ole löydetty kasvavia tai pesiviä luonnonsuojeluasetuksessa lueteltuja tai muita uhanalaisia lajeja. Kenkäveron ja veturitallien luontoselvityksessä on veturitallien kohdalta löydetty ketotyräruohoa jota voidaan pitää harvinaisena.

Veturitallin kosteikko eli ns. lutakko on lokkien pesintäaluetta ja paikallisesti merkittävä linnustoalue joka on rauhoitettu. Kosteikkoa ei voida ruopata tai käyttää esim. melomiseen. Savilahden itärannan rehevää kaislikkoa on leikattu talviaikoina ja kaupunki aikoo ruopata alueen veneilylle sopivaksi.[3]

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 satamalahti.fi
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Kuntatekniikka kuntalehti
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 Satamalahden kilpailuohjelma
  4. ↑ Rakennuslehti.fi 22.5.2012

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Satamalahti&oldid=14700”