Rakentamisen suositusetäisyydet liikenneväyliin
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Mitkä ovat rakentamisen suositusetäisyydet liikenneväyliin?
Vastaus
| Obs | Autoja (kpl/vrk) | Minimietäisyys tien reunasta | Suositusetäisyys tien reunasta | Description |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 10000 | 7 | 14 | |
| 2 | 20000 | 14 | 28 | |
| 3 | 30000 | 21 | 42 | |
| 4 | 40000 | 28 | 56 | |
| 5 | 50000 | 35 | 70 | |
| 6 | 60000 | 42 | 84 | |
| 7 | 70000 | 49 | 98 | |
| 8 | 80000 | 56 | 112 | |
| 9 | 90000 | 63 | 126 | |
| 10 | 100000 | 70 | 140 |
Perustelut
Puhtaasti tieteelliseltä pohjalta ei voida laatia ohjeistuksia kaavoituksessa käytettävistä ”turvallisista” etäisyyksistä. Näin siksi, että vasta 200-300 metrin etäisyydellä tiestä eivät hiukkasten pitoisuudet enää ole koholla, ja vasta yli 200 metrin etäisyydellä ei epidemiologisissa tutkimuksissa ole havaittu haittoja. Tällaista etäisyyttä on kuitenkin kaupunkialueella mahdotonta noudattaa. Hyvin suuret suojaetäisyydet johtavat myös kaupunkirakenteen harvenemiseen, mikä helposti lisää henkilöautoliikennettä ja sitä kautta hiukkaspitoisuuksia koko kaupunkialueella.
On selvää että hiukkasille ja NO2:lle annettuja raja-arvoja ei saa ylittää. Hiukkasten raja-arvojen ohjaava vaikutus on Suomessa kuitenkin vähäinen, koska pitoisuutemme ovat eurooppalaisittain matalia. EU:n raja-arvo esimerkiksi pienhiukkasille on asetettu korkealle: vuosiraja-arvo on 25 µg/m3, kun se Yhdysvalloissa on 15 µg/m3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus on 10 µg/m3. Ultrapienten hiukkasten pitoisuutta kaupunki-ilmassa ei toistaiseksi säädellä, mutta NO2-pitoisuus ennustaa varsin hyvin näiden pienimpien hiukkasten lukumäärää. Yksittäisiä raja-arvoja soveltamalla ei päästä ihanteelliseen tilanteeseen myöskään siksi, että väylien läheisyydessä havaitut haitat ovat todennäköisesti seurausta useamman epäpuhtauden yhteisvaikutuksesta.[2]
Liikenteen hiukkasille ei ole pystytty havaitsemaan mitään kynnysarvoa, jonka alapuolella vaikutuksia ei havaittaisi. Tämän vuoksi voidaan olettaa jokaisen liikenneväylästä etäännyttävän metrin vähentävän jossain määrin terveysriskiä. Lähivuosina kun tutkimustuloksia saadaan lisää, voidaan riskin muutoksia arvioida tarkemmin.
Suositusetäisyydet ovat pääkaupunkiseudulla olleet käytössä vuodesta 1991. Niiden arviointi- ja päivitystyö on käynnissä parhaillaan.[2]
--#: Muuta tietoa päivityksestä ei ainakaan tällä hetkellä löydy. --Heta 16. lokakuuta 2012 kello 12.05 (EEST)